Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa: osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Kuvaus

Yhä useammilla suomalaisilla työpaikoilla puhutaan kotimaisten kielten lisäksi myös muita kieliä, esimerkiksi englantia tai maahanmuuttajakieliä. Uusi kielitilanne johtaa vuorovaikutuksen haasteisiin, sillä kaikki työntekijät eivät välttämättä osaa hyvin kaikkia työkieliä. Tässä artikkelissa esittelemme tapoja, joilla työntekijät hyödyntävät työympäristön monikielisyyttä varmistaakseen mahdollisimman tehokkaasti etenevän vuorovaikutuksen. Tarkemman kiinnostuksen kohteena ovat kohdat, joissa vaihdetaan puhuttavaa kieltä. Aineistonamme on videoituja työkokouksia suomalaisesta kulttuurialan järjestöstä. Kokousten yleisimmät kielet ovat suomi ja venäjä. Metodinamme on etnometodologinen keskusteluntutkimus, eli tarkastelemme kielenvaihtoja vuorovaikutuksen mikrotason käytänteinä. Lähestymme monikielisen työvuorovaikutuksen käytänteitä sellaisten kielenvaihtojen kautta, jotka liittyvät vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtiin. Tarkastelemme ensinnäkin sitä, missä tilanteissa ja miten osallistujat vaihtavat itselleen vahvempaan kieleen, ja toisaalta sitä, mitkä tekijät saavat heidät vaihtamaan vastaanottajalle vahvempaan kieleen. Tarkastelemamme kielenvaihdot liittyvät ongelmiin joko puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai aktiivisessa seuraamisessa. Vaihtamalla kieltä joustavasti tilanteen vaatimusten mukaan – ja toisinaan vastoin eksplisiittisiä sopimuksia käytettävästä kielestä – osallistujat varmistavat, että kokousvuorovaikutus etenee ja työasiat saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiPuhe ja Kieli
Vuosikerta39
Numero3
ISSN1458-3410
DOI - pysyväislinkit
TilaJulkaistu - 2019
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Tieteenalat

  • 6121 Kielitieteet

Lainaa tätä

@article{d932b146b25942869f6dfbd8d5e5f9eb,
title = "Kielenvaihto monikielisiss{\"a} kokouksissa: osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen",
abstract = "Yh{\"a} useammilla suomalaisilla ty{\"o}paikoilla puhutaan kotimaisten kielten lis{\"a}ksi my{\"o}s muita kieli{\"a}, esimerkiksi englantia tai maahanmuuttajakieli{\"a}. Uusi kielitilanne johtaa vuorovaikutuksen haasteisiin, sill{\"a} kaikki ty{\"o}ntekij{\"a}t eiv{\"a}t v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} osaa hyvin kaikkia ty{\"o}kieli{\"a}. T{\"a}ss{\"a} artikkelissa esittelemme tapoja, joilla ty{\"o}ntekij{\"a}t hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}t ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}n monikielisyytt{\"a} varmistaakseen mahdollisimman tehokkaasti etenev{\"a}n vuorovaikutuksen. Tarkemman kiinnostuksen kohteena ovat kohdat, joissa vaihdetaan puhuttavaa kielt{\"a}. Aineistonamme on videoituja ty{\"o}kokouksia suomalaisesta kulttuurialan j{\"a}rjest{\"o}st{\"a}. Kokousten yleisimm{\"a}t kielet ovat suomi ja ven{\"a}j{\"a}. Metodinamme on etnometodologinen keskusteluntutkimus, eli tarkastelemme kielenvaihtoja vuorovaikutuksen mikrotason k{\"a}yt{\"a}ntein{\"a}. L{\"a}hestymme monikielisen ty{\"o}vuorovaikutuksen k{\"a}yt{\"a}nteit{\"a} sellaisten kielenvaihtojen kautta, jotka liittyv{\"a}t vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtiin. Tarkastelemme ensinn{\"a}kin sit{\"a}, miss{\"a} tilanteissa ja miten osallistujat vaihtavat itselleen vahvempaan kieleen, ja toisaalta sit{\"a}, mitk{\"a} tekij{\"a}t saavat heid{\"a}t vaihtamaan vastaanottajalle vahvempaan kieleen. Tarkastelemamme kielenvaihdot liittyv{\"a}t ongelmiin joko puheen tuottamisessa, ymm{\"a}rt{\"a}misess{\"a} tai aktiivisessa seuraamisessa. Vaihtamalla kielt{\"a} joustavasti tilanteen vaatimusten mukaan – ja toisinaan vastoin eksplisiittisi{\"a} sopimuksia k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}st{\"a} kielest{\"a} – osallistujat varmistavat, ett{\"a} kokousvuorovaikutus etenee ja ty{\"o}asiat saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti.",
keywords = "6121 Kielitieteet",
author = "Lari Kotilainen and Inkeri Lehtimaja",
year = "2019",
doi = "https://doi.org/10.23997/pk.76602",
language = "suomi",
volume = "39",
journal = "Puhe ja Kieli",
issn = "1458-3410",
publisher = "Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys",
number = "3",

}

Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa : osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen. / Kotilainen, Lari; Lehtimaja, Inkeri.

julkaisussa: Puhe ja Kieli, Vuosikerta 39, Nro 3, 2019.

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

TY - JOUR

T1 - Kielenvaihto monikielisissä kokouksissa

T2 - osallistujien kielitaito ja vuorovaikutuksen sujuva eteneminen

AU - Kotilainen, Lari

AU - Lehtimaja, Inkeri

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Yhä useammilla suomalaisilla työpaikoilla puhutaan kotimaisten kielten lisäksi myös muita kieliä, esimerkiksi englantia tai maahanmuuttajakieliä. Uusi kielitilanne johtaa vuorovaikutuksen haasteisiin, sillä kaikki työntekijät eivät välttämättä osaa hyvin kaikkia työkieliä. Tässä artikkelissa esittelemme tapoja, joilla työntekijät hyödyntävät työympäristön monikielisyyttä varmistaakseen mahdollisimman tehokkaasti etenevän vuorovaikutuksen. Tarkemman kiinnostuksen kohteena ovat kohdat, joissa vaihdetaan puhuttavaa kieltä. Aineistonamme on videoituja työkokouksia suomalaisesta kulttuurialan järjestöstä. Kokousten yleisimmät kielet ovat suomi ja venäjä. Metodinamme on etnometodologinen keskusteluntutkimus, eli tarkastelemme kielenvaihtoja vuorovaikutuksen mikrotason käytänteinä. Lähestymme monikielisen työvuorovaikutuksen käytänteitä sellaisten kielenvaihtojen kautta, jotka liittyvät vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtiin. Tarkastelemme ensinnäkin sitä, missä tilanteissa ja miten osallistujat vaihtavat itselleen vahvempaan kieleen, ja toisaalta sitä, mitkä tekijät saavat heidät vaihtamaan vastaanottajalle vahvempaan kieleen. Tarkastelemamme kielenvaihdot liittyvät ongelmiin joko puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai aktiivisessa seuraamisessa. Vaihtamalla kieltä joustavasti tilanteen vaatimusten mukaan – ja toisinaan vastoin eksplisiittisiä sopimuksia käytettävästä kielestä – osallistujat varmistavat, että kokousvuorovaikutus etenee ja työasiat saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti.

AB - Yhä useammilla suomalaisilla työpaikoilla puhutaan kotimaisten kielten lisäksi myös muita kieliä, esimerkiksi englantia tai maahanmuuttajakieliä. Uusi kielitilanne johtaa vuorovaikutuksen haasteisiin, sillä kaikki työntekijät eivät välttämättä osaa hyvin kaikkia työkieliä. Tässä artikkelissa esittelemme tapoja, joilla työntekijät hyödyntävät työympäristön monikielisyyttä varmistaakseen mahdollisimman tehokkaasti etenevän vuorovaikutuksen. Tarkemman kiinnostuksen kohteena ovat kohdat, joissa vaihdetaan puhuttavaa kieltä. Aineistonamme on videoituja työkokouksia suomalaisesta kulttuurialan järjestöstä. Kokousten yleisimmät kielet ovat suomi ja venäjä. Metodinamme on etnometodologinen keskusteluntutkimus, eli tarkastelemme kielenvaihtoja vuorovaikutuksen mikrotason käytänteinä. Lähestymme monikielisen työvuorovaikutuksen käytänteitä sellaisten kielenvaihtojen kautta, jotka liittyvät vuorovaikutuksen etenemisen ongelmakohtiin. Tarkastelemme ensinnäkin sitä, missä tilanteissa ja miten osallistujat vaihtavat itselleen vahvempaan kieleen, ja toisaalta sitä, mitkä tekijät saavat heidät vaihtamaan vastaanottajalle vahvempaan kieleen. Tarkastelemamme kielenvaihdot liittyvät ongelmiin joko puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai aktiivisessa seuraamisessa. Vaihtamalla kieltä joustavasti tilanteen vaatimusten mukaan – ja toisinaan vastoin eksplisiittisiä sopimuksia käytettävästä kielestä – osallistujat varmistavat, että kokousvuorovaikutus etenee ja työasiat saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti.

KW - 6121 Kielitieteet

U2 - https://doi.org/10.23997/pk.76602

DO - https://doi.org/10.23997/pk.76602

M3 - Artikkeli

VL - 39

JO - Puhe ja Kieli

JF - Puhe ja Kieli

SN - 1458-3410

IS - 3

ER -