Koettujen oppimisvaikeuksien, itsetunnon ja koulu-uupumuksen väliset yhteydet peruskoulusta lukioon siirryttäessä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin koettujen oppimisvaikeuksien, itsetunnon ja koulu-uupumuksen pysyvyyttä ja keskinäisiä yhteyksiä yli ajan. Oppimisvaikeuksien, itsetunnon ja koulu-uupumuksen oireiden on havaittu olevan melko pysyviä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että oppimisvaikeudet ovat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin, erityisesti masennusoireisiin ja itsetuntoon. Toisaalta kaikissa tutkimuksissa yhteyttä oppimisvaikeuksien ja itsetunnon sekä masennusoireiden välillä ei ole havaittu. Useimmat aiemmat tutkimukset oppimisvaikeuksien ja hyvinvoinnin välillä ovat perustuneet poikkileikkausaineistoihin. Tarvitaan lisää näyttöä, jotta oppimisvaikeuksien mahdollisia vaikutuksia oppilaiden hyvinvointiin voidaan arvioida. Itsetunnon ja hyvinvoinnin yhteys on systemaattisesti tunnistettu, mutta kausaalisuhde näiden ilmiöiden välillä on edelleen epäselvä. Koulu-uupumus on verraten uusi ilmiö, jossa on havaittu oppilaiden kokevan kouluun liittyviä uupumuksen oireita. Oppimisvaikeuksia ja itsetuntoa ei ole vielä juurikaan tutkittu koulu-uupumuksen oireisiin liitettynä. Siksi tässä tutkimuksessa testataan oppilaiden kokemien oppimisvaikeuksien, itsetunnon tason ja koulu-uupumuksen oireiden pysyvyyttä sekä niiden välistä dynamiikkaa pitkittäisaineistossa.

Tutkimuksen aineisto on kerätty keskisuuren Etelä-Suomen kaupungin kouluista vuosina 2004 ja 2005. Osallistujat (N = 372) olivat ensimmäisessä mittauksessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla (ikä 15-16 vuotta) ja toisessa mittauksessa lukion ensimmäisellä luokalla (ikä 16-17 vuotta). Tutkimuksessa tehtiin konfirmatoriset faktorianalyysit molemmista mittauksista erikseen sekä testattiin mittausmallien invarianssia ajankohtien välillä. Mittausmalleista muodostettiin rakenneyhtälömalli, jossa tarkasteltiin latenttien muuttujien välisiä regressioita yli ajan cross-lagged panel model:n (CLPM) avulla.

Itsetunto ja koulu-uupumus osoittautuivat olevan hyvin pysyviä yli ajan. Yllättäen koetut oppimisvaikeudet eivät olleet yhtä pysyviä. Koetut oppimisvaikeudet eivät ennustaneet muutosta itsetunnon tasossa eivätkä koulu-uupumuksen oireissa. Itsetunto ei myöskään ennustanut muutosta koulu-uupumuksen oireissa eikä koetuissa oppimisvaikeuksissa. Koulu-uupumus puolestaan ennusti muutosta myöhemmin koetuissa oppimisvaikeuksissa ja itsetunnon tasossa. Itsetunnolla ei ollut vaikutusta uupumuksen oireiden kokemiseen, vaan tässä tutkimuksessa itsetunnon havaittiin olevan pikemminkin seuraus kuin syy. Koulu-uupumuksen rooli osoittautui olevan keskeinen koettujen oppimisvaikeuksien, itsetunnon ja uupumuksen oireiden välisessä dynamiikassa.