Koronaviruspandemiaan liittynyt tehohoidon tarve ja hoitotulokset Suomessa kevään ja kesän 2020 aikana

Salla Kattainen; Olli Kiiski; Stepani Bendel; Jukka Jokinen; Matti Reinikainen; Tero Varpula

Koronaviruspandemiaan liittynyt tehohoidon tarve ja hoitotulokset Suomessa kevään ja kesän 2020 aikana

Salla Kattainen, Olli Kiiski, Stepani Bendel, Jukka Jokinen, Matti Reinikainen, Tero Varpula

Tutkimustuotos: Artikkelijulkaisu › Katsausartikkeli › vertaisarvioitu

Abstrakti

COVID-19-pandemia aiheutti merkittävää tehohoidon tarvetta keväällä 2020. Tilannekuvaa kokoamaan perustettiin tehohoidon koordinoiva toimisto, joka raportoi viranomaisille ajantasaista tietoa potilas- ja paikkamääristä koko maassa. Suurin tehohoidon kuormitus kohdistui HUS:n sairaaloihin. Teho-osastoilla hoidettiin yhteensä 227:ää COVID-19-potilasta, ja erillisiä tehohoitojaksoja kirjattiin 293. Suomessa COVID-19-potilaiden tehohoitokuolleisuus oli vähäistä, vain 15 %. Ikä ja krooniset sairaudet lisäsivät kuolleisuutta. Tehohoitojaksot olivat tavanomaisia tehohoitojaksoja pidempiä (14 vrk vs 3 vrk), ja 67 % potilaista tarvitsi hengityslaitehoitoa. Epidemian vaikeimmassa vaiheessa huhtikuun puolivälissä tehohoitokapasiteettia oli jo kasvatettu voimakkaasti, ja sen täyttöaste jäi alle puoleen.

Alkuperäiskieli	suomi
Lehti	Duodecim
Vuosikerta	137
Numero	4
Sivut	375-382
Sivumäärä	8
ISSN	0012-7183
Tila	Julkaistu - 2021
OKM-julkaisutyyppi	A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Lisätietoja

Vertaisarvioitu.

Tieteenalat

3126 Kirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia

Pääsy asiakirjaan

duo15980Lopullinen julkaistu versio, 283 KB

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15980.pdf

Siteeraa tätä

@article{7c01d827a6ff4ee2907cfb1c40648655,

title = "Koronaviruspandemiaan liittynyt tehohoidon tarve ja hoitotulokset Suomessa kev{\"a}{\"a}n ja kes{\"a}n 2020 aikana",

abstract = "COVID-19-pandemia aiheutti merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} tehohoidon tarvetta kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 2020. Tilannekuvaa kokoamaan perustettiin tehohoidon koordinoiva toimisto, joka raportoi viranomaisille ajantasaista tietoa potilas- ja paikkam{\"a}{\"a}rist{\"a} koko maassa. Suurin tehohoidon kuormitus kohdistui HUS:n sairaaloihin. Teho-osastoilla hoidettiin yhteens{\"a} 227:{\"a}{\"a} COVID-19-potilasta, ja erillisi{\"a} tehohoitojaksoja kirjattiin 293. Suomessa COVID-19-potilaiden tehohoitokuolleisuus oli v{\"a}h{\"a}ist{\"a}, vain 15 %. Ik{\"a} ja krooniset sairaudet lis{\"a}siv{\"a}t kuolleisuutta. Tehohoitojaksot olivat tavanomaisia tehohoitojaksoja pidempi{\"a} (14 vrk vs 3 vrk), ja 67 % potilaista tarvitsi hengityslaitehoitoa. Epidemian vaikeimmassa vaiheessa huhtikuun puoliv{\"a}liss{\"a} tehohoitokapasiteettia oli jo kasvatettu voimakkaasti, ja sen t{\"a}ytt{\"o}aste j{\"a}i alle puoleen.",

keywords = "3126 Kirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia",

author = "Salla Kattainen and Olli Kiiski and Stepani Bendel and Jukka Jokinen and Matti Reinikainen and Tero Varpula",

note = "Vertaisarvioitu.",

year = "2021",

language = "suomi",

volume = "137",

pages = "375--382",

journal = "Duodecim",

issn = "0012-7183",

publisher = "Laaketieteellinen Aikakauskirja Duodecim",

number = "4",

}

TY - JOUR

T1 - Koronaviruspandemiaan liittynyt tehohoidon tarve ja hoitotulokset Suomessa kevään ja kesän 2020 aikana

AU - Kattainen, Salla

AU - Kiiski, Olli

AU - Bendel, Stepani

AU - Jokinen, Jukka

AU - Reinikainen, Matti

AU - Varpula, Tero

N1 - Vertaisarvioitu.

PY - 2021

Y1 - 2021

N2 - COVID-19-pandemia aiheutti merkittävää tehohoidon tarvetta keväällä 2020. Tilannekuvaa kokoamaan perustettiin tehohoidon koordinoiva toimisto, joka raportoi viranomaisille ajantasaista tietoa potilas- ja paikkamääristä koko maassa. Suurin tehohoidon kuormitus kohdistui HUS:n sairaaloihin. Teho-osastoilla hoidettiin yhteensä 227:ää COVID-19-potilasta, ja erillisiä tehohoitojaksoja kirjattiin 293. Suomessa COVID-19-potilaiden tehohoitokuolleisuus oli vähäistä, vain 15 %. Ikä ja krooniset sairaudet lisäsivät kuolleisuutta. Tehohoitojaksot olivat tavanomaisia tehohoitojaksoja pidempiä (14 vrk vs 3 vrk), ja 67 % potilaista tarvitsi hengityslaitehoitoa. Epidemian vaikeimmassa vaiheessa huhtikuun puolivälissä tehohoitokapasiteettia oli jo kasvatettu voimakkaasti, ja sen täyttöaste jäi alle puoleen.

AB - COVID-19-pandemia aiheutti merkittävää tehohoidon tarvetta keväällä 2020. Tilannekuvaa kokoamaan perustettiin tehohoidon koordinoiva toimisto, joka raportoi viranomaisille ajantasaista tietoa potilas- ja paikkamääristä koko maassa. Suurin tehohoidon kuormitus kohdistui HUS:n sairaaloihin. Teho-osastoilla hoidettiin yhteensä 227:ää COVID-19-potilasta, ja erillisiä tehohoitojaksoja kirjattiin 293. Suomessa COVID-19-potilaiden tehohoitokuolleisuus oli vähäistä, vain 15 %. Ikä ja krooniset sairaudet lisäsivät kuolleisuutta. Tehohoitojaksot olivat tavanomaisia tehohoitojaksoja pidempiä (14 vrk vs 3 vrk), ja 67 % potilaista tarvitsi hengityslaitehoitoa. Epidemian vaikeimmassa vaiheessa huhtikuun puolivälissä tehohoitokapasiteettia oli jo kasvatettu voimakkaasti, ja sen täyttöaste jäi alle puoleen.

KW - 3126 Kirurgia, anestesiologia, tehohoito, radiologia

M3 - Katsausartikkeli

SN - 0012-7183

VL - 137

SP - 375

EP - 382

JO - Duodecim

JF - Duodecim

IS - 4

ER -