Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä

asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä

    Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirjaMonografia

    Kuvaus

    Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kotitalouden opetustiloista joustavia ja monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joissa käytännön työtaitoja voidaan harjoitella opetussuunnitelman mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on kehittää toimivan kotitalouden opetustilan kriteerit ja testata niiden toimivuutta sekä käytännön suunnittelutyössä että oppilaiden toiminnassa kotitalouden oppitunneilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten eri asiantuntijatahot (tilaajan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjät) käyttävät kriteereitä suunnittelun työkaluna. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan, jolloin kotitalouden opetustilojen toimivuutta tarkastellaan erityisesti oppimisen vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta. Sosiaalinen viitekehys on luonnollinen lähtökohta kotitalousopetuksessa, koska siellä työskennellään pienissä ryhmissä. Oppimisen sosiaalinen luonne tulee tätä kautta merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Oppiminen nähdään tässä tutkimuksessa kokemuksellisena, kokonaisvaltaisena ja kontekstisidonnaisena. Oppilaiden arjen hallinnan taitojen kannalta on tärkeää se, millaisen oppimisympäristön kotitalouden opetustilat ja siellä käytettävät materiaaliset välineet tarjoavat oppimiselle. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitin historiallisen analyysin avulla niitä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet jännitteitä kotitalouden opetustilojen ja muuttuneiden kodin toimintojen välille. Tämän tarkastelun yhteydessä loin uuden teoreettisen käsitteen jännitteenkaaren, mikä auttoi tunnistamaan toiminnassa esiintyviä ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja ja innovaatioita. Jännitteenkaarien avulla muodostin kotitalouden opetustilojen toimivuuden kriteerit. Näitä ovat tekniset (terveellisyyteen, turvallisuuteen ja tekniseen toimivuuteen liittyvät näkökohdat), toiminnalliset (ergonomiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset tila- ja varusteratkaisut) ja käyttäytymisen kriteerit (yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan huomioiminen). --- Toisessa osassa testasin kriteerien käyttöä koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Hankin empiiristä aineistoa videonauhoittamalla kahden eri koulun kotitaloustunteja ennen tilojen peruskorjausta ja sen jälkeen. Analysoin videonauhoilta kotitalouden opetustiloissa tapahtuvaa toimintaa kotitalouden tunneilla sekä vanhoissa että uusissa tiloissa. Tässä analyysissä olen hyödyntänyt edellä luotuja kriteereitä ja etsinyt toimivuuden ongelmakohtia erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luotuja kriteereitä käytettiin suunnittelun työkaluina. Niiden avulla kotitalouden opetustiloihin saatiin opetussuunnitelmaa ja oppimista tukevia tila- ja kalusteratkaisuja, joissa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot otettiin huomioon. Kotitalouden opetustilat muuttuivat kriteerien avulla suljetuista ja sokkeloisista tiloista yhtenäisiksi ja avoimiksi tiloiksi, joissa korostui tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Opettajan työssä se näkyi oppilaiden valvonnan muuttumisena ohjaukseksi. --- Kolmannen osan tarkoituksena oli selvittää, miten kriteereitä käytettiin yhden yläkoulun peruskorjaushankkeen suunnittelukokousten keskustelujen työkaluina. Nauhoitin suunnittelukokousten keskustelut ja analysoin, miten aiemmassa vaiheessa luotuja kriteereitä ja tutkimustuloksia käytettiin kotitalouden opetustilojen moniäänisessä suunnitteluprosessissa. Kaikki edellä luodut kriteerit tulivat esille keskusteluissa ja osa niistä toimi myös suunnittelun työkaluna. Suunnittelukokouksista muodostui suunnittelustudioita, joissa ylitettiin organisaatioiden välisiä rajoja ja kehitettiin asiantuntijoiden kanssa yhdessä kotitalouden fyysistä oppimisympäristöä esimerkiksi solmutyöskentelyn avulla. Suunnittelustudioissa esiintyi moniäänistä suunnittelua, jossa näkyi myös yhteisöllisen ja osallistuvan suunnittelun piirteitä. Näiden suunnittelustudioiden keskusteluista löytyi myös piirteitä yhteisen tiedon tuottamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. --- AVAINSANAT: kotitalouden fyysinen oppimisympäristö, sosiokulttuurinen lähestymistapa, jännitteenkaari, organisaatioiden välisten rajojen ylittäminen, yhteissuunnittelu.
    Alkuperäiskielisuomi
    JulkaisupaikkaHelsinki
    Kustantaja
    Painoksen ISBN978-952-10-6903-1
    Sähköinen ISBN978-952-10-6904-8
    TilaJulkaistu - huhtikuuta 2011
    OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • kotitalouden opetustilat
    • oppimisympäristö

    Lainaa tätä

    @phdthesis{873585925b5b45a98100911cf8ffc2eb,
    title = "Kotitalouden opetustilat osana kehittyv{\"a}{\"a} oppimisymp{\"a}rist{\"o}{\"a}: asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}jin{\"a}",
    abstract = "Tutkimuksen tarkoituksena on kehitt{\"a}{\"a} kotitalouden opetustiloista joustavia ja monik{\"a}ytt{\"o}isi{\"a} oppimisymp{\"a}rist{\"o}j{\"a}, joissa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ty{\"o}taitoja voidaan harjoitella opetussuunnitelman mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on kehitt{\"a}{\"a} toimivan kotitalouden opetustilan kriteerit ja testata niiden toimivuutta sek{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n suunnitteluty{\"o}ss{\"a} ett{\"a} oppilaiden toiminnassa kotitalouden oppitunneilla. Lis{\"a}ksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten eri asiantuntijatahot (tilaajan edustajat, suunnittelijat ja k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t) k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t kriteereit{\"a} suunnittelun ty{\"o}kaluna. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen l{\"a}hestymistapaan, jolloin kotitalouden opetustilojen toimivuutta tarkastellaan erityisesti oppimisen vuorovaikutuksellisesta n{\"a}k{\"o}kulmasta. Sosiaalinen viitekehys on luonnollinen l{\"a}ht{\"o}kohta kotitalousopetuksessa, koska siell{\"a} ty{\"o}skennell{\"a}{\"a}n pieniss{\"a} ryhmiss{\"a}. Oppimisen sosiaalinen luonne tulee t{\"a}t{\"a} kautta merkitt{\"a}v{\"a}ksi osaksi oppimisprosessia. Oppiminen n{\"a}hd{\"a}{\"a}n t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa kokemuksellisena, kokonaisvaltaisena ja kontekstisidonnaisena. Oppilaiden arjen hallinnan taitojen kannalta on t{\"a}rke{\"a}{\"a} se, millaisen oppimisymp{\"a}rist{\"o}n kotitalouden opetustilat ja siell{\"a} k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t materiaaliset v{\"a}lineet tarjoavat oppimiselle. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimm{\"a}isess{\"a} osassa selvitin historiallisen analyysin avulla niit{\"a} yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet j{\"a}nnitteit{\"a} kotitalouden opetustilojen ja muuttuneiden kodin toimintojen v{\"a}lille. T{\"a}m{\"a}n tarkastelun yhteydess{\"a} loin uuden teoreettisen k{\"a}sitteen j{\"a}nnitteenkaaren, mik{\"a} auttoi tunnistamaan toiminnassa esiintyvi{\"a} ongelmia sek{\"a} kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n niihin ratkaisuja ja innovaatioita. J{\"a}nnitteenkaarien avulla muodostin kotitalouden opetustilojen toimivuuden kriteerit. N{\"a}it{\"a} ovat tekniset (terveellisyyteen, turvallisuuteen ja tekniseen toimivuuteen liittyv{\"a}t n{\"a}k{\"o}kohdat), toiminnalliset (ergonomiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset tila- ja varusteratkaisut) ja k{\"a}ytt{\"a}ytymisen kriteerit (yhteisty{\"o}- ja vuorovaikutustaitojen sek{\"a} tieto- ja viestint{\"a}tekniikan huomioiminen). --- Toisessa osassa testasin kriteerien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydess{\"a}. Hankin empiirist{\"a} aineistoa videonauhoittamalla kahden eri koulun kotitaloustunteja ennen tilojen peruskorjausta ja sen j{\"a}lkeen. Analysoin videonauhoilta kotitalouden opetustiloissa tapahtuvaa toimintaa kotitalouden tunneilla sek{\"a} vanhoissa ett{\"a} uusissa tiloissa. T{\"a}ss{\"a} analyysiss{\"a} olen hy{\"o}dynt{\"a}nyt edell{\"a} luotuja kriteereit{\"a} ja etsinyt toimivuuden ongelmakohtia erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen n{\"a}k{\"o}kulmasta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ett{\"a} luotuja kriteereit{\"a} k{\"a}ytettiin suunnittelun ty{\"o}kaluina. Niiden avulla kotitalouden opetustiloihin saatiin opetussuunnitelmaa ja oppimista tukevia tila- ja kalusteratkaisuja, joissa yhteisty{\"o}- ja vuorovaikutustaidot otettiin huomioon. Kotitalouden opetustilat muuttuivat kriteerien avulla suljetuista ja sokkeloisista tiloista yhten{\"a}isiksi ja avoimiksi tiloiksi, joissa korostui tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Opettajan ty{\"o}ss{\"a} se n{\"a}kyi oppilaiden valvonnan muuttumisena ohjaukseksi. --- Kolmannen osan tarkoituksena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten kriteereit{\"a} k{\"a}ytettiin yhden yl{\"a}koulun peruskorjaushankkeen suunnittelukokousten keskustelujen ty{\"o}kaluina. Nauhoitin suunnittelukokousten keskustelut ja analysoin, miten aiemmassa vaiheessa luotuja kriteereit{\"a} ja tutkimustuloksia k{\"a}ytettiin kotitalouden opetustilojen moni{\"a}{\"a}nisess{\"a} suunnitteluprosessissa. Kaikki edell{\"a} luodut kriteerit tulivat esille keskusteluissa ja osa niist{\"a} toimi my{\"o}s suunnittelun ty{\"o}kaluna. Suunnittelukokouksista muodostui suunnittelustudioita, joissa ylitettiin organisaatioiden v{\"a}lisi{\"a} rajoja ja kehitettiin asiantuntijoiden kanssa yhdess{\"a} kotitalouden fyysist{\"a} oppimisymp{\"a}rist{\"o}{\"a} esimerkiksi solmuty{\"o}skentelyn avulla. Suunnittelustudioissa esiintyi moni{\"a}{\"a}nist{\"a} suunnittelua, jossa n{\"a}kyi my{\"o}s yhteis{\"o}llisen ja osallistuvan suunnittelun piirteit{\"a}. N{\"a}iden suunnittelustudioiden keskusteluista l{\"o}ytyi my{\"o}s piirteit{\"a} yhteisen tiedon tuottamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. --- AVAINSANAT: kotitalouden fyysinen oppimisymp{\"a}rist{\"o}, sosiokulttuurinen l{\"a}hestymistapa, j{\"a}nnitteenkaari, organisaatioiden v{\"a}listen rajojen ylitt{\"a}minen, yhteissuunnittelu.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet, kotitalouden opetustilat, oppimisymp{\"a}rist{\"o}, kotitalous, opetustilat, oppimisymp{\"a}rist{\"o}, peruskoulu, sosiaalinen vuorovaikutus",
    author = "Anne Malin",
    year = "2011",
    month = "4",
    language = "suomi",
    isbn = "978-952-10-6903-1",
    series = "Kotitalous- ja k{\"a}sity{\"o}tieteiden julkaisuja",
    publisher = "Helsingin yliopisto",
    number = "26",
    address = "Suomi",

    }

    Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä : asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä. / Malin, Anne.

    Helsinki : Helsingin yliopisto, 2011. 260 s.

    Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirjaMonografia

    TY - THES

    T1 - Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä

    T2 - asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä

    AU - Malin, Anne

    PY - 2011/4

    Y1 - 2011/4

    N2 - Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kotitalouden opetustiloista joustavia ja monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joissa käytännön työtaitoja voidaan harjoitella opetussuunnitelman mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on kehittää toimivan kotitalouden opetustilan kriteerit ja testata niiden toimivuutta sekä käytännön suunnittelutyössä että oppilaiden toiminnassa kotitalouden oppitunneilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten eri asiantuntijatahot (tilaajan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjät) käyttävät kriteereitä suunnittelun työkaluna. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan, jolloin kotitalouden opetustilojen toimivuutta tarkastellaan erityisesti oppimisen vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta. Sosiaalinen viitekehys on luonnollinen lähtökohta kotitalousopetuksessa, koska siellä työskennellään pienissä ryhmissä. Oppimisen sosiaalinen luonne tulee tätä kautta merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Oppiminen nähdään tässä tutkimuksessa kokemuksellisena, kokonaisvaltaisena ja kontekstisidonnaisena. Oppilaiden arjen hallinnan taitojen kannalta on tärkeää se, millaisen oppimisympäristön kotitalouden opetustilat ja siellä käytettävät materiaaliset välineet tarjoavat oppimiselle. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitin historiallisen analyysin avulla niitä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet jännitteitä kotitalouden opetustilojen ja muuttuneiden kodin toimintojen välille. Tämän tarkastelun yhteydessä loin uuden teoreettisen käsitteen jännitteenkaaren, mikä auttoi tunnistamaan toiminnassa esiintyviä ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja ja innovaatioita. Jännitteenkaarien avulla muodostin kotitalouden opetustilojen toimivuuden kriteerit. Näitä ovat tekniset (terveellisyyteen, turvallisuuteen ja tekniseen toimivuuteen liittyvät näkökohdat), toiminnalliset (ergonomiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset tila- ja varusteratkaisut) ja käyttäytymisen kriteerit (yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan huomioiminen). --- Toisessa osassa testasin kriteerien käyttöä koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Hankin empiiristä aineistoa videonauhoittamalla kahden eri koulun kotitaloustunteja ennen tilojen peruskorjausta ja sen jälkeen. Analysoin videonauhoilta kotitalouden opetustiloissa tapahtuvaa toimintaa kotitalouden tunneilla sekä vanhoissa että uusissa tiloissa. Tässä analyysissä olen hyödyntänyt edellä luotuja kriteereitä ja etsinyt toimivuuden ongelmakohtia erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luotuja kriteereitä käytettiin suunnittelun työkaluina. Niiden avulla kotitalouden opetustiloihin saatiin opetussuunnitelmaa ja oppimista tukevia tila- ja kalusteratkaisuja, joissa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot otettiin huomioon. Kotitalouden opetustilat muuttuivat kriteerien avulla suljetuista ja sokkeloisista tiloista yhtenäisiksi ja avoimiksi tiloiksi, joissa korostui tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Opettajan työssä se näkyi oppilaiden valvonnan muuttumisena ohjaukseksi. --- Kolmannen osan tarkoituksena oli selvittää, miten kriteereitä käytettiin yhden yläkoulun peruskorjaushankkeen suunnittelukokousten keskustelujen työkaluina. Nauhoitin suunnittelukokousten keskustelut ja analysoin, miten aiemmassa vaiheessa luotuja kriteereitä ja tutkimustuloksia käytettiin kotitalouden opetustilojen moniäänisessä suunnitteluprosessissa. Kaikki edellä luodut kriteerit tulivat esille keskusteluissa ja osa niistä toimi myös suunnittelun työkaluna. Suunnittelukokouksista muodostui suunnittelustudioita, joissa ylitettiin organisaatioiden välisiä rajoja ja kehitettiin asiantuntijoiden kanssa yhdessä kotitalouden fyysistä oppimisympäristöä esimerkiksi solmutyöskentelyn avulla. Suunnittelustudioissa esiintyi moniäänistä suunnittelua, jossa näkyi myös yhteisöllisen ja osallistuvan suunnittelun piirteitä. Näiden suunnittelustudioiden keskusteluista löytyi myös piirteitä yhteisen tiedon tuottamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. --- AVAINSANAT: kotitalouden fyysinen oppimisympäristö, sosiokulttuurinen lähestymistapa, jännitteenkaari, organisaatioiden välisten rajojen ylittäminen, yhteissuunnittelu.

    AB - Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kotitalouden opetustiloista joustavia ja monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joissa käytännön työtaitoja voidaan harjoitella opetussuunnitelman mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on kehittää toimivan kotitalouden opetustilan kriteerit ja testata niiden toimivuutta sekä käytännön suunnittelutyössä että oppilaiden toiminnassa kotitalouden oppitunneilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten eri asiantuntijatahot (tilaajan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjät) käyttävät kriteereitä suunnittelun työkaluna. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan, jolloin kotitalouden opetustilojen toimivuutta tarkastellaan erityisesti oppimisen vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta. Sosiaalinen viitekehys on luonnollinen lähtökohta kotitalousopetuksessa, koska siellä työskennellään pienissä ryhmissä. Oppimisen sosiaalinen luonne tulee tätä kautta merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Oppiminen nähdään tässä tutkimuksessa kokemuksellisena, kokonaisvaltaisena ja kontekstisidonnaisena. Oppilaiden arjen hallinnan taitojen kannalta on tärkeää se, millaisen oppimisympäristön kotitalouden opetustilat ja siellä käytettävät materiaaliset välineet tarjoavat oppimiselle. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitin historiallisen analyysin avulla niitä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet jännitteitä kotitalouden opetustilojen ja muuttuneiden kodin toimintojen välille. Tämän tarkastelun yhteydessä loin uuden teoreettisen käsitteen jännitteenkaaren, mikä auttoi tunnistamaan toiminnassa esiintyviä ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja ja innovaatioita. Jännitteenkaarien avulla muodostin kotitalouden opetustilojen toimivuuden kriteerit. Näitä ovat tekniset (terveellisyyteen, turvallisuuteen ja tekniseen toimivuuteen liittyvät näkökohdat), toiminnalliset (ergonomiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset tila- ja varusteratkaisut) ja käyttäytymisen kriteerit (yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan huomioiminen). --- Toisessa osassa testasin kriteerien käyttöä koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Hankin empiiristä aineistoa videonauhoittamalla kahden eri koulun kotitaloustunteja ennen tilojen peruskorjausta ja sen jälkeen. Analysoin videonauhoilta kotitalouden opetustiloissa tapahtuvaa toimintaa kotitalouden tunneilla sekä vanhoissa että uusissa tiloissa. Tässä analyysissä olen hyödyntänyt edellä luotuja kriteereitä ja etsinyt toimivuuden ongelmakohtia erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luotuja kriteereitä käytettiin suunnittelun työkaluina. Niiden avulla kotitalouden opetustiloihin saatiin opetussuunnitelmaa ja oppimista tukevia tila- ja kalusteratkaisuja, joissa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot otettiin huomioon. Kotitalouden opetustilat muuttuivat kriteerien avulla suljetuista ja sokkeloisista tiloista yhtenäisiksi ja avoimiksi tiloiksi, joissa korostui tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Opettajan työssä se näkyi oppilaiden valvonnan muuttumisena ohjaukseksi. --- Kolmannen osan tarkoituksena oli selvittää, miten kriteereitä käytettiin yhden yläkoulun peruskorjaushankkeen suunnittelukokousten keskustelujen työkaluina. Nauhoitin suunnittelukokousten keskustelut ja analysoin, miten aiemmassa vaiheessa luotuja kriteereitä ja tutkimustuloksia käytettiin kotitalouden opetustilojen moniäänisessä suunnitteluprosessissa. Kaikki edellä luodut kriteerit tulivat esille keskusteluissa ja osa niistä toimi myös suunnittelun työkaluna. Suunnittelukokouksista muodostui suunnittelustudioita, joissa ylitettiin organisaatioiden välisiä rajoja ja kehitettiin asiantuntijoiden kanssa yhdessä kotitalouden fyysistä oppimisympäristöä esimerkiksi solmutyöskentelyn avulla. Suunnittelustudioissa esiintyi moniäänistä suunnittelua, jossa näkyi myös yhteisöllisen ja osallistuvan suunnittelun piirteitä. Näiden suunnittelustudioiden keskusteluista löytyi myös piirteitä yhteisen tiedon tuottamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. --- AVAINSANAT: kotitalouden fyysinen oppimisympäristö, sosiokulttuurinen lähestymistapa, jännitteenkaari, organisaatioiden välisten rajojen ylittäminen, yhteissuunnittelu.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    KW - kotitalouden opetustilat

    KW - oppimisympäristö

    KW - kotitalous

    KW - opetustilat

    KW - oppimisympäristö

    KW - peruskoulu

    KW - sosiaalinen vuorovaikutus

    M3 - Väitöskirja

    SN - 978-952-10-6903-1

    T3 - Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja

    PB - Helsingin yliopisto

    CY - Helsinki

    ER -

    Malin A. Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä: asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2011. 260 s. (Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja; 26).