Koulutuspolun löytämistä ja sitoutumista: Toisen asteen opintojen uudelleensuuntaaminen ja maahanmuuttotaustaisuus

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on sitoutunut tavoittelemaan mahdollisuuksien tasa-arvoa eli turvaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet siirtyä toiselle asteelle. Käytännössä kuitenkin nuorten koulutusvalintoja ja koulutuksen läpäisemistä määrittävät monet perhetaustaan ja tuen tarpeeseen liittyvät tekijät. Suomalaisnuorten tiedetään myös opiskelevan toisella asteella viiveisemmin ja katkonaisemmin kuin ikätoverinsa muissa OECD-maissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan monimenetelmällisellä seuranta-aineistolla 357 nuoren koulutussiirtymää peruskoulusta toiselle asteelle sekä toisen asteen opintojen keskeyttämistä koskevia harkintoja. Erityisenä tarkastelukohteena ovat maahanmuuttotaustaiset nuoret. Tuloksina esitämme, että opintojen uudelleensuuntaamista harkitsi noin viidennes oppilaista, ja niitä uudelleensuuntasivat keskimääräistä useammin maahanmuuttotaustaiset nuoret. Maahanmuuttotaustaisten nuorten toisen asteen siirtymät olivat monipolvisempia, mutta myös heille tarjolla olleet vaihtoehdot olivat kapea-alaisia. Esitämme, että opiskelupaikan vaihtaminen tai opintojen keskeyttäminen on tyypillisesti seurausta muutoksista koulutus- ja uratavoitteissa sekä opintojen kuormittavuudesta. Aina nuorten harkinta ei kuitenkaan johda opiskelupaikan vaihtamiseen tai keskeyttämiseen, vaan nuoret kertoivat myös sopeutumisesta, sinnittelystä ja kiinnittymisestä.