Lapsen hoitomuodon ja varhaiskasvatuksen yhteys myöhempään terveyteen

Miia Saarikallio-Torp, Maria Susanna Valaste, Miika Vuori, Karoliina Koskenvuo

Tutkimustuotos: KonferenssimateriaalitPosteri

Abstrakti

Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen merkityksestä ja pitkän aikavälin vaikutuksista on keskusteltu pitkään ja usein aiheeseen liittyy myös vastakkainasettelua kotihoidon ja päiväkotihoidon välillä. Yhtäältä on korostettu varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen inhimillisen pääoman edistäjänä ja toisaalta painotettu lasten kotihoidon tärkeyttä pienten, erityisesti alle 3-vuotiaiden, lasten pääasiallisena hoitomuotona. Vaikka tutkimuskirjallisuutta varhaiskasvatuksen merkityksestä löytyy kansainvälisesti runsaasti, on Pohjoismaista ja erityisesti suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ja hoitomuotojen merkitystä koskeva tutkimus vähäistä. Osasyy tähän on päivähoitopalveluiden yksilötason tiedon huono saatavuus.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko lapsen hoitoa koskevilla valinnoilla yhteyttä terveydentilaan myöhemmin lapsuudessa. Selvitämme myös vanhempien mielenterveyden, lapsen terveydentilan ja varhaiskasvatusmuotojen välisiä yhteyksiä. Lapsen terveydentilaa mitataan tässä tutkimuksessa lapsen ADHD-lääkkeiden käytöllä ja alle 16-vuotiaan vammaistuella. Vanhempien terveydentilan mittarina käytetään Kelan lääkerekisterin tietoja psyykenlääkkeiden ostoista.

Tutkimusaineistonamme on ainutlaatuinen Kelan rekisteritietoja, Helsingin kaupungin päivähoitotietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja yhdistävä pitkittäisaineisto. Aineiston perusjoukon muodostavat helsinkiläiset lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ja se kattaa vuodet 2008–2017. Varhaiskasvatuspalveluista ei ole olemassa koko maan kattavaa yksilötasoista rekisteritietoa, eikä päivähoidon käytöstä tästä syystä ole tarkkoja lukumäärätietoja. Aineiston rakentaminen on toteutettu yhteistyössä Kelan tutkimusosaston sekä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston ja Tietokeskuksen kanssa. Helsinkiläisistä, alle kouluikäisen lapsen lapsiperheistä koostuvasta perusjoukosta on tätä osatutkimusta varten muodostettu tutkimusaineisto, joka sisältää vuosina 2005 ja 2007 syntyneet lapset (n= 8 843), joiden hoitomuotoja voidaan tarkastella aina 1-vuotiaasta esikouluikään asti. Lapsen terveydentilan seuranta ulotetaan siihen asti, kunnes lapsi on 12-vuotias (2005 kohortti) tai 10-vuotias (2007 kohortti).
Alkuperäiskielisuomi
TilaJulkaistu - 19 huhtikuuta 2018
OKM-julkaisutyyppiEi sovellu
TapahtumaPerhetutkimuksen päivät 2018: Elämänkulku ja sukupolvet - Tampereen yliopisto, Tampere, Suomi
Kesto: 19 huhtikuuta 201820 huhtikuuta 2018
http://www.uta.fi/yky/perhetutkimuspaivat2018/index.html

Konferenssi

KonferenssiPerhetutkimuksen päivät 2018
MaaSuomi
KaupunkiTampere
Ajanjakso19/04/201820/04/2018
www-osoite

Tieteenalat

  • 112 Tilastotiede

Siteeraa tätä