Le développement des requêtes en langue étrangère: Comparaison entre le français L2, le finnois L1 et le français L1

Tuuli Holttinen

Le développement des requêtes en langue étrangère: Comparaison entre le français L2, le finnois L1 et le français L1

Tuuli Holttinen

Tutkimustuotos: Opinnäyte › Väitöskirja › Monografia

Abstrakti

Tämä tutkimus tarkastelee suomenkielisten ranskanoppijoiden pyyntöjen kehittymistä. Pyynnöillä tarkoitetaan kielellistä toimintaa, jolla puhuja yrittää saada puhekumppaninsa tekemään jotain. Pyyntöjen tilanteeseen sopiva muotoilu on osa pragmaattista kompetenssia eli kielen käyttötaitoa. Aiemmin pyyntöjen kehittymistä vieraassa kielessä on tarkasteltu enimmäkseen englannin ja espanjan kielissä.

Tutkimus selvittää, millaisia vaiheita pyyntöjen kehittymisessä on, miten oppijoiden äidinkieli näkyy heidän tekemissään pyynnöissä, sekä miten suomenkieliset ranskanoppijat eroavat aiemmin tutkituista, muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista. Tutkimusaineistona on testimenetelmällä kerättyjä suullisia pyyntöjä kahdeksasta erilaisesta kuvitteellisesta pyyntötilanteesta sekä retrospektiivisiä haastatteluja, joissa tutkittavat pohtivat kielellisiä valintojaan. Tutkittavia (n=90) on viidestä ryhmästä: alkeis-, keski- ja edistyneen tason ranskanoppijoita sekä suomen ja ranskan puhujia.

Tulosten mukaan pyyntöjen kehittyminen on sidoksissa tutkittuihin piirteisiin: jotkin niistä kehittyvät lineaarisesti kohti äidinkielenomaisia pyyntöjä, kun taas toisten oppiminen etenee mutkittelevammin tai jopa kauemmaksi kohdekielen normeista kielitaidon parantuessa.

Moni piirre oppijoiden pyynnöissä vaikuttaa olevan altis suomen vaikutukselle. Esimerkiksi s’il te/vous plaît -kohteliaisuusfraasin vastineen puuttuminen suomen kielestä näkyy oppijoiden pyynnöissä fraasin vähäisenä käyttönä etenkin alkeistasolla. Tämä onkin huomattavin piirre, jossa suomenkieliset ranskanoppijat eroavat muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista, sillä aiemmissa tutkimuksissa näiden on todettu käyttävän enemmän kohteliaisuusfraaseja kuin äidinkielisten puhujien.

Tulosten perusteella moni vieraan kielen pyyntöjen kehittymisessä yleinen piirre näkyy myös suomenkielisillä ranskanoppijoilla. Kieltenoppijoiden pyynnöt ovat usein esimerkiksi suorempia kuin äidinkielisten puhujien pyynnöt. Toinen yleinen piirre on pyrkimys selkeyteen ja kohteliaisuuteen, mikä tosin johtaa toisinaan siihen, että oppijoiden pyynnöt eroavat äidinkielisten puhujien vastaavista. Esimerkiksi tämän tutkimuksen edistyneet ranskanoppijat pohjustivat ja perustelivat pyyntöään enemmän kuin äidinkieliset ranskanpuhujat. Pyrkimys kohteliaisuuteen näkyi myös siinä, että ranskanoppijat käyttivät vähemmän sinuttelua ja enemmän puhuttelusanoja kuin äidinkieliset ranskanpuhujat.

Tulosten tulkinnassa tulee olla varovainen, sillä testiaineiston perusteella ei voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten puhujat tekevät pyyntöjä todellisissa tilanteissa. Tutkimus tarjoaa kuitenkin tärkeää tietoa suomenkielisten ranskanoppijoiden pragmaattisen kompetenssin kehittymisestä sekä siitä, millaisia pyytämisen tapoja pidetään sopivina suomeksi ja ranskaksi. Näitä tietoja voidaan hyödyntää erityisesti kieltenopetuksessa, mutta myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistämisessä.

Alkuperäiskieli	ranska
Myöntävä instituutio	Helsingin yliopisto
Ohjaaja	Havu, Eva, Valvoja Tuomarla, Ulla, Valvoja Peterson, Elizabeth, Valvoja
Myöntöpäivämäärä	26 marrask. 2020
Julkaisupaikka	Helsinki
Kustantaja	Université de Helsinki
Painoksen ISBN	978-951-51-6756-9
Sähköinen ISBN	978-951-51-6757-6
Tila	Julkaistu - 26 marrask. 2020
OKM-julkaisutyyppi	G4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tieteenalat

6121 Kielitieteet

Pääsy asiakirjaan

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6757-6

Siteeraa tätä

@phdthesis{51f6306a70e44606a25608917af87556,

title = "Le d{\'e}veloppement des requ{\^e}tes en langue {\'e}trang{\`e}re: Comparaison entre le fran{\c c}ais L2, le finnois L1 et le fran{\c c}ais L1",

abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkimus tarkastelee suomenkielisten ranskanoppijoiden pyynt{\"o}jen kehittymist{\"a}. Pyynn{\"o}ill{\"a} tarkoitetaan kielellist{\"a} toimintaa, jolla puhuja yritt{\"a}{\"a} saada puhekumppaninsa tekem{\"a}{\"a}n jotain. Pyynt{\"o}jen tilanteeseen sopiva muotoilu on osa pragmaattista kompetenssia eli kielen k{\"a}ytt{\"o}taitoa. Aiemmin pyynt{\"o}jen kehittymist{\"a} vieraassa kieless{\"a} on tarkasteltu enimm{\"a}kseen englannin ja espanjan kieliss{\"a}. Tutkimus selvitt{\"a}{\"a}, millaisia vaiheita pyynt{\"o}jen kehittymisess{\"a} on, miten oppijoiden {\"a}idinkieli n{\"a}kyy heid{\"a}n tekemiss{\"a}{\"a}n pyynn{\"o}iss{\"a}, sek{\"a} miten suomenkieliset ranskanoppijat eroavat aiemmin tutkituista, muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista. Tutkimusaineistona on testimenetelm{\"a}ll{\"a} ker{\"a}ttyj{\"a} suullisia pyynt{\"o}j{\"a} kahdeksasta erilaisesta kuvitteellisesta pyynt{\"o}tilanteesta sek{\"a} retrospektiivisi{\"a} haastatteluja, joissa tutkittavat pohtivat kielellisi{\"a} valintojaan. Tutkittavia (n=90) on viidest{\"a} ryhm{\"a}st{\"a}: alkeis-, keski- ja edistyneen tason ranskanoppijoita sek{\"a} suomen ja ranskan puhujia. Tulosten mukaan pyynt{\"o}jen kehittyminen on sidoksissa tutkittuihin piirteisiin: jotkin niist{\"a} kehittyv{\"a}t lineaarisesti kohti {\"a}idinkielenomaisia pyynt{\"o}j{\"a}, kun taas toisten oppiminen etenee mutkittelevammin tai jopa kauemmaksi kohdekielen normeista kielitaidon parantuessa. Moni piirre oppijoiden pyynn{\"o}iss{\"a} vaikuttaa olevan altis suomen vaikutukselle. Esimerkiksi s{\textquoteright}il te/vous pla{\^i}t -kohteliaisuusfraasin vastineen puuttuminen suomen kielest{\"a} n{\"a}kyy oppijoiden pyynn{\"o}iss{\"a} fraasin v{\"a}h{\"a}isen{\"a} k{\"a}ytt{\"o}n{\"a} etenkin alkeistasolla. T{\"a}m{\"a} onkin huomattavin piirre, jossa suomenkieliset ranskanoppijat eroavat muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista, sill{\"a} aiemmissa tutkimuksissa n{\"a}iden on todettu k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n enemm{\"a}n kohteliaisuusfraaseja kuin {\"a}idinkielisten puhujien. Tulosten perusteella moni vieraan kielen pyynt{\"o}jen kehittymisess{\"a} yleinen piirre n{\"a}kyy my{\"o}s suomenkielisill{\"a} ranskanoppijoilla. Kieltenoppijoiden pyynn{\"o}t ovat usein esimerkiksi suorempia kuin {\"a}idinkielisten puhujien pyynn{\"o}t. Toinen yleinen piirre on pyrkimys selkeyteen ja kohteliaisuuteen, mik{\"a} tosin johtaa toisinaan siihen, ett{\"a} oppijoiden pyynn{\"o}t eroavat {\"a}idinkielisten puhujien vastaavista. Esimerkiksi t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen edistyneet ranskanoppijat pohjustivat ja perustelivat pyynt{\"o}{\"a}{\"a}n enemm{\"a}n kuin {\"a}idinkieliset ranskanpuhujat. Pyrkimys kohteliaisuuteen n{\"a}kyi my{\"o}s siin{\"a}, ett{\"a} ranskanoppijat k{\"a}yttiv{\"a}t v{\"a}hemm{\"a}n sinuttelua ja enemm{\"a}n puhuttelusanoja kuin {\"a}idinkieliset ranskanpuhujat. Tulosten tulkinnassa tulee olla varovainen, sill{\"a} testiaineiston perusteella ei voi tehd{\"a} suoria p{\"a}{\"a}telmi{\"a} siit{\"a}, miten puhujat tekev{\"a}t pyynt{\"o}j{\"a} todellisissa tilanteissa. Tutkimus tarjoaa kuitenkin t{\"a}rke{\"a}{\"a} tietoa suomenkielisten ranskanoppijoiden pragmaattisen kompetenssin kehittymisest{\"a} sek{\"a} siit{\"a}, millaisia pyyt{\"a}misen tapoja pidet{\"a}{\"a}n sopivina suomeksi ja ranskaksi. N{\"a}it{\"a} tietoja voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} erityisesti kieltenopetuksessa, mutta my{\"o}s kulttuurienv{\"a}lisen vuorovaikutuksen edist{\"a}misess{\"a}.",

keywords = "6121 Spr{\aa}kvetenskaper",

author = "Tuuli Holttinen",

year = "2020",

month = nov,

day = "26",

language = "franska",

isbn = "978-951-51-6756-9",

publisher = "Universit{\'e} de Helsinki",

address = "Finland",

school = " Helsingfors universitet",

}

TY - BOOK

T1 - Le développement des requêtes en langue étrangère

T2 - Comparaison entre le français L2, le finnois L1 et le français L1

AU - Holttinen, Tuuli

PY - 2020/11/26

Y1 - 2020/11/26

N2 - Tämä tutkimus tarkastelee suomenkielisten ranskanoppijoiden pyyntöjen kehittymistä. Pyynnöillä tarkoitetaan kielellistä toimintaa, jolla puhuja yrittää saada puhekumppaninsa tekemään jotain. Pyyntöjen tilanteeseen sopiva muotoilu on osa pragmaattista kompetenssia eli kielen käyttötaitoa. Aiemmin pyyntöjen kehittymistä vieraassa kielessä on tarkasteltu enimmäkseen englannin ja espanjan kielissä. Tutkimus selvittää, millaisia vaiheita pyyntöjen kehittymisessä on, miten oppijoiden äidinkieli näkyy heidän tekemissään pyynnöissä, sekä miten suomenkieliset ranskanoppijat eroavat aiemmin tutkituista, muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista. Tutkimusaineistona on testimenetelmällä kerättyjä suullisia pyyntöjä kahdeksasta erilaisesta kuvitteellisesta pyyntötilanteesta sekä retrospektiivisiä haastatteluja, joissa tutkittavat pohtivat kielellisiä valintojaan. Tutkittavia (n=90) on viidestä ryhmästä: alkeis-, keski- ja edistyneen tason ranskanoppijoita sekä suomen ja ranskan puhujia. Tulosten mukaan pyyntöjen kehittyminen on sidoksissa tutkittuihin piirteisiin: jotkin niistä kehittyvät lineaarisesti kohti äidinkielenomaisia pyyntöjä, kun taas toisten oppiminen etenee mutkittelevammin tai jopa kauemmaksi kohdekielen normeista kielitaidon parantuessa. Moni piirre oppijoiden pyynnöissä vaikuttaa olevan altis suomen vaikutukselle. Esimerkiksi s’il te/vous plaît -kohteliaisuusfraasin vastineen puuttuminen suomen kielestä näkyy oppijoiden pyynnöissä fraasin vähäisenä käyttönä etenkin alkeistasolla. Tämä onkin huomattavin piirre, jossa suomenkieliset ranskanoppijat eroavat muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista, sillä aiemmissa tutkimuksissa näiden on todettu käyttävän enemmän kohteliaisuusfraaseja kuin äidinkielisten puhujien. Tulosten perusteella moni vieraan kielen pyyntöjen kehittymisessä yleinen piirre näkyy myös suomenkielisillä ranskanoppijoilla. Kieltenoppijoiden pyynnöt ovat usein esimerkiksi suorempia kuin äidinkielisten puhujien pyynnöt. Toinen yleinen piirre on pyrkimys selkeyteen ja kohteliaisuuteen, mikä tosin johtaa toisinaan siihen, että oppijoiden pyynnöt eroavat äidinkielisten puhujien vastaavista. Esimerkiksi tämän tutkimuksen edistyneet ranskanoppijat pohjustivat ja perustelivat pyyntöään enemmän kuin äidinkieliset ranskanpuhujat. Pyrkimys kohteliaisuuteen näkyi myös siinä, että ranskanoppijat käyttivät vähemmän sinuttelua ja enemmän puhuttelusanoja kuin äidinkieliset ranskanpuhujat. Tulosten tulkinnassa tulee olla varovainen, sillä testiaineiston perusteella ei voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten puhujat tekevät pyyntöjä todellisissa tilanteissa. Tutkimus tarjoaa kuitenkin tärkeää tietoa suomenkielisten ranskanoppijoiden pragmaattisen kompetenssin kehittymisestä sekä siitä, millaisia pyytämisen tapoja pidetään sopivina suomeksi ja ranskaksi. Näitä tietoja voidaan hyödyntää erityisesti kieltenopetuksessa, mutta myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistämisessä.

AB - Tämä tutkimus tarkastelee suomenkielisten ranskanoppijoiden pyyntöjen kehittymistä. Pyynnöillä tarkoitetaan kielellistä toimintaa, jolla puhuja yrittää saada puhekumppaninsa tekemään jotain. Pyyntöjen tilanteeseen sopiva muotoilu on osa pragmaattista kompetenssia eli kielen käyttötaitoa. Aiemmin pyyntöjen kehittymistä vieraassa kielessä on tarkasteltu enimmäkseen englannin ja espanjan kielissä. Tutkimus selvittää, millaisia vaiheita pyyntöjen kehittymisessä on, miten oppijoiden äidinkieli näkyy heidän tekemissään pyynnöissä, sekä miten suomenkieliset ranskanoppijat eroavat aiemmin tutkituista, muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista. Tutkimusaineistona on testimenetelmällä kerättyjä suullisia pyyntöjä kahdeksasta erilaisesta kuvitteellisesta pyyntötilanteesta sekä retrospektiivisiä haastatteluja, joissa tutkittavat pohtivat kielellisiä valintojaan. Tutkittavia (n=90) on viidestä ryhmästä: alkeis-, keski- ja edistyneen tason ranskanoppijoita sekä suomen ja ranskan puhujia. Tulosten mukaan pyyntöjen kehittyminen on sidoksissa tutkittuihin piirteisiin: jotkin niistä kehittyvät lineaarisesti kohti äidinkielenomaisia pyyntöjä, kun taas toisten oppiminen etenee mutkittelevammin tai jopa kauemmaksi kohdekielen normeista kielitaidon parantuessa. Moni piirre oppijoiden pyynnöissä vaikuttaa olevan altis suomen vaikutukselle. Esimerkiksi s’il te/vous plaît -kohteliaisuusfraasin vastineen puuttuminen suomen kielestä näkyy oppijoiden pyynnöissä fraasin vähäisenä käyttönä etenkin alkeistasolla. Tämä onkin huomattavin piirre, jossa suomenkieliset ranskanoppijat eroavat muista kielitaustoista tulevista eri kielten oppijoista, sillä aiemmissa tutkimuksissa näiden on todettu käyttävän enemmän kohteliaisuusfraaseja kuin äidinkielisten puhujien. Tulosten perusteella moni vieraan kielen pyyntöjen kehittymisessä yleinen piirre näkyy myös suomenkielisillä ranskanoppijoilla. Kieltenoppijoiden pyynnöt ovat usein esimerkiksi suorempia kuin äidinkielisten puhujien pyynnöt. Toinen yleinen piirre on pyrkimys selkeyteen ja kohteliaisuuteen, mikä tosin johtaa toisinaan siihen, että oppijoiden pyynnöt eroavat äidinkielisten puhujien vastaavista. Esimerkiksi tämän tutkimuksen edistyneet ranskanoppijat pohjustivat ja perustelivat pyyntöään enemmän kuin äidinkieliset ranskanpuhujat. Pyrkimys kohteliaisuuteen näkyi myös siinä, että ranskanoppijat käyttivät vähemmän sinuttelua ja enemmän puhuttelusanoja kuin äidinkieliset ranskanpuhujat. Tulosten tulkinnassa tulee olla varovainen, sillä testiaineiston perusteella ei voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten puhujat tekevät pyyntöjä todellisissa tilanteissa. Tutkimus tarjoaa kuitenkin tärkeää tietoa suomenkielisten ranskanoppijoiden pragmaattisen kompetenssin kehittymisestä sekä siitä, millaisia pyytämisen tapoja pidetään sopivina suomeksi ja ranskaksi. Näitä tietoja voidaan hyödyntää erityisesti kieltenopetuksessa, mutta myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen edistämisessä.

KW - 6121 Språkvetenskaper

M3 - Doktorsavhandling

SN - 978-951-51-6756-9

PB - Université de Helsinki

CY - Helsinki

ER -