Linguistic Normativism and Anti-Normativism: Kripkenstein versus Kathrin Glüer-Pagin and Åsa Wikforss

Tutkimustuotos: OpinnäytePro graduOpinnäytteet

Abstrakti

Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkielma käsittelee kielen normatiivisuudesta käytyä viimeaikaista filosofista keskustelua. Tarkastelun lähtökohtana on Saul Kripken kirja Wittgenstein on Rules and Private Language (1982). Siinä Kripke esittää tulkinnan Ludwig Wittgensteinin postuumin Filosofisia tutkimuksia (1953) -teoksen tietyistä pääideoista. Kripken tulkinnan mukaan kieli ja merkitys ovat normatiivisia ilmiöitä. Viime vuosina tämä normativistinen näkemys on kuitenkin haastettu. Tässä työssä anti-normativisteja edustavat Kathrin Glüer-Pagin ja Åsa Wikforss, jotka nojaavat Donald Davidsonin ajatteluun.

Glüer-Pagin ja Wikforss keskittyvät sellaisiin tulkintoihin kielen normatiivisuudesta, jotka käsittävät normatiivisuuden preskriptiivisyytenä. Näiden tulkintojen perusteella preskriptiivisten normien – kuten käskyjen – normatiivisuus perustuu niiden kykyyn ohjata toimintaa antamalla motivaatio jonkin tekemiseksi. Preskriptiot siis kertovat, mitä pitäisi tehdä, mitä ei pitäisi tehdä tai minkä tekeminen on sallittua. Glüer-Paginin ja Wikforssin mukaan kielen säännöt eivät ole preskriptiivistä eivätkä näin ollen normatiivista.

Tutkielmassa argumentoidaan, että Glüer-Paginin ja Wikforssin käsitys normatiivisuudesta ei vastaa Kripken Wittgenstein-tulkinnassa esitettyä käsitystä. Kripken tulkinnan mukaan kaikki tavoitteellinen toiminta on normatiivista. Normatiivisuuden perustana on siis pyrkimys toimia intentionaalisesti. Intentionaalisuus mahdollistaa esimerkiksi epäonnistumisen, mikä on yksi normatiivisuuden ehdoista. Mikäli esimerkiksi yksilön tavoitteena on tavoite on tehdä teko A, vain A:n tekeminen todella toteuttaa hänen intentionsa. Muussa tapauksessa hän ei ole onnistu tavoitteessaan.

Kripken tulkinnan mukaan Wittgenstein on kehittänyt uudenlaisen skeptisismin muodon. Se väittää, ettei mikään yksilöä koskeva tosiasia määritä, mikä hänen intentionsa oikeasti on. Tutkielman toisessa luvussa esitellään Kripken Wittgensteinin skeptisismin perusteet ja Kripken käsitys kielen normatiivisuudesta. Kolmannessa luvussa käsitellään Glüer-Paginin ja Wikforssin argumentteja normatiivisuutta vastaan ja heidän kielifilosofiansa taustaoletuksia. Neljännessä luvussa vertaillaan Kripken tulkintaa Glüer-Paginin ja Wikforssin näkemyksiin. Tässä luvussa argumentoidaan, että Glüer-Pagin ja Wikforss itse asiassa nojaavat normatiivisuuden käsitteeseen siinä merkityksessä, jossa Kripke tätä käsitettä käyttää. Tämä johtuu siitä, että intentiot on merkittävässä roolissa myös Glüer-Paginin ja Wikforssin kielikäsityksessä.
Alkuperäiskielisuomi
Valvoja/neuvonantaja
  • Sandu, Gabriel, Valvoja
  • Appelqvist, Hanne, Valvoja
Myöntöpäivämäärä30 joulukuuta 2015
TilaJulkaistu - 2015
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Tieteenalat

  • 611 Filosofia
  • kielen normatiivisuus
  • Davidson
  • Glüer
  • Wikforss
  • Kripke
  • Wittgenstein
  • teleologia
  • preskriptiivisyys
  • intentionaalisuus
  • skeptisismi

Siteeraa tätä