Abstrakti
Raportissa esitellään yhdeksän erilaista mallia Suomen
osinkoverotuksen uudistamiseksi. Raportin laskelmat
osoittavat, että osinkoverojen korotus voisi tuoda vuosittain jopa yli puoli miljardia euroa lisää verotuloja. Silloin
verotus nousisi lähemmäs pohjoismaisten verrokkien
tasoa. Kaikissa raportin malleissa osinkovero jäisi selvästi
alemmaksi kuin suurten ansiotulojen vero.
Raportin vertailussa parhaina pidetään yksinkertaisia
osinkoveromalleja, joissa listaamattomien osakeyhtiöiden
osinkoverotusta nostetaan lähemmäs pörssiyhtiöiden
osinkoverotusta sekä palkkatulojen verotusta. Näin
puututtaisiin tehokkaimmin listaamattomien osakeyhtiöiden verotuksen ongelmiin, jolloin verotuksesta
tulisi tasapuolisempaa. Se parantaisi myös investointien
kohdentumista, kun muun muassa kynnys listautua
pörssiin pienenisi. Tällainen veromalli olisi mahdollista
toteuttaa nykyistä progressiivisempana, jolloin pienimpien
osinkojen verotus laskisi ja suurimpien nousisi.
Kaikissa osinkoveromalleissa muutos kohdistuisi vähintään
80-prosenttisesti suurituloisimpaan kymmenykseen kotitalouksista ja senkin sisällä jopa valtaosin suurituloisimpaan
prosenttiin. Osinkoverojen korottaminen kaventaisi myös
sukupuolten ja alueiden välistä eriarvoisuutta, sillä korotus
kohdistuisi enemmän varakkaampiin maakuntiin sekä
miehiin, jotka ovat naisia suurituloisempia.
osinkoverotuksen uudistamiseksi. Raportin laskelmat
osoittavat, että osinkoverojen korotus voisi tuoda vuosittain jopa yli puoli miljardia euroa lisää verotuloja. Silloin
verotus nousisi lähemmäs pohjoismaisten verrokkien
tasoa. Kaikissa raportin malleissa osinkovero jäisi selvästi
alemmaksi kuin suurten ansiotulojen vero.
Raportin vertailussa parhaina pidetään yksinkertaisia
osinkoveromalleja, joissa listaamattomien osakeyhtiöiden
osinkoverotusta nostetaan lähemmäs pörssiyhtiöiden
osinkoverotusta sekä palkkatulojen verotusta. Näin
puututtaisiin tehokkaimmin listaamattomien osakeyhtiöiden verotuksen ongelmiin, jolloin verotuksesta
tulisi tasapuolisempaa. Se parantaisi myös investointien
kohdentumista, kun muun muassa kynnys listautua
pörssiin pienenisi. Tällainen veromalli olisi mahdollista
toteuttaa nykyistä progressiivisempana, jolloin pienimpien
osinkojen verotus laskisi ja suurimpien nousisi.
Kaikissa osinkoveromalleissa muutos kohdistuisi vähintään
80-prosenttisesti suurituloisimpaan kymmenykseen kotitalouksista ja senkin sisällä jopa valtaosin suurituloisimpaan
prosenttiin. Osinkoverojen korottaminen kaventaisi myös
sukupuolten ja alueiden välistä eriarvoisuutta, sillä korotus
kohdistuisi enemmän varakkaampiin maakuntiin sekä
miehiin, jotka ovat naisia suurituloisempia.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|
| Kustantaja | Kalevi Sorsa -säätiö |
|---|---|
| Sivumäärä | 75 |
| ISBN (painettu) | ISBN 978-952-7586-04-4 |
| Tila | Julkaistu - 11 huhtik. 2024 |
| OKM-julkaisutyyppi | D5 Kustannettu ammatillinen kirja, oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja taikka sanakirja |
Julkaisusarja
| Nimi | Impulsseja |
|---|---|
| Kustantaja | Kalevi Sorsa -säätiö |
| ISSN (painettu) | 2984-2042 |
| ISSN (elektroninen) | 2984-2050 |