Kilpikidusjalkainen - tunturivesien elävä fossiili

Tutkimustuotos: Artikkeli kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussaKirjan luku tai artikkeliTieteellinen

Abstrakti

Kun kipuaa riittävän ylös tunturiin ja malttaa katsella kirkaisiin tunturivesiin voi vastaan uida esihistoriallinen äyriäinen. Kalastaja voi löytää tämän erikoisen näköisen äyriäisen taimenen tai nieriän eli raudun vatsalaukusta. Kyseessä on Suomessa hyvin harvinainen kilpikidusjalkainen eli Lepidurus arctius, jota voidaan pitää elävänä fossiilina, koska se on pysynyt muuttumattomana 250 miljoonaa vuotta. Suuren, soikean selkäkilpensä ja pitkän kaksihaaraisen perälisäkkeensä vuoksi tämä äyriäinen muistuttaa erehdyttävästi sammakon nuijapäätä, mistä juontaa juurensa myös lajin englanninkielinen nimi Arctic tadpole shrimp eli ”arktinen nuijapääkatka”. Kilpikidusjalkaisia ei ole kuitenkaan helppo havaita, koska niillä on piilotteleva elintapa ja niiden väritys sulautuu hyvin arktisten vesien pohjamateriaaliin. Kilpikidusjalkainen on tärkeä osa pohjoisien vesien ravintoverkkoa, koska kalat mm. rautu sekä taimen ja linnuista lapintiira sekä merisirri käyttävät sitä kesäaikaisena ravintonaan. Kilpikidusjalkainen esiintyy myös kalattomissa lammissa, joissa se on kaikkia mahdollisia ravintokohteita monipuolisesti saalistava ravintoketjun huippupeto.
Julkaisun otsikon käännösLiving fossil in highland waters – Lepidurus arcticus
Alkuperäiskielisuomi
OtsikkoTieteen ja taiteen tunturit
ToimittajatAntero Järvinen, Tuomas Heikkilä, Seppo Lahti
Sivumäärä4
KustantajaGaudeamus
Julkaisupäivä2014
Painos1
Sivut235-238
ISBN (painettu)978-952-495-336-8
TilaJulkaistu - 2014
OKM-julkaisutyyppiB2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Tieteenalat

  • 1172 Ympäristötiede

Siteeraa tätä