Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Kuvaus

Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten ja aikuisten lohdutustekoja päiväkodin sosiaalisissa tilanteissa sekä päiväkodin myötätuntokulttuuria. Myötätuntokulttuurilla viittaamme päiväkotiyhteisön yhteisölliseen kykyyn toimia myötätuntoisesti. Tutkimuksemme haastaa aikaisemman varhaiskasvatuksen alueella tehdyn myötätuntotutkimuksen teoreettisia lähtökohtia. Myötätuntoa on aiemmin tutkittu päiväkodeissa pääasiassa yksilöiden kykynä tai taipumuksena osoittaa myötätuntoa. Päiväkoti on kuitenkin sosiaalinen ympäristö yhteisöllisine toimintatapoineen ja normeineen, jotka osaltaan määrittävät, miten mielipahaa voi ilmaista sekä kuinka siihen suhtaudutaan. Myötätunnon sosiaalista määrittymistä ei ole aiemmin tutkittu varhaiskasvatuksessa. Toteutimme tutkimuksen pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kunnallisessa päiväkodissa alle kolmevuotiaiden ryhmässä. Keräsimme tutkimusaineiston havainnoimalla. Tarkastelimme päiväkodin myötätuntokulttuuria ja lasten mahdollisuuksia osoittaa myötätuntoa analysoimalla päiväkodin arjessa ilmeneviä lohdutustekoja. Tuloksemme osoittavat, ettei lohdutustekoja voi selittää vain tarkastelemalla yksilön ominaisuuksia, esimerkiksi kykyä tuntea myötätuntoa. Lohdutusteot ja lasten tilaisuudet osoittaa myötätuntoa olivat sosiaalisesti määrittyneitä ja usein yhteistyön tulosta. Tulokset viittavat myös siihen, että lohdutustilanteita ohjasivat päiväkodin toimintakulttuurin vakiintuneet käytännöt. Tulokset valottavat erityisesti aikuisten ja lasten välille muodostunutta työnjakoa, millä oli seurauksia lasten mahdollisuuksiin toimia myötätuntoisesti. Tulosten pohjalta esitämme jatkotutkimusehdotuksia myötätuntokulttuurien tutkimiseen sekä pedagogisia suosituksia suotuisten edellytysten luomiseksi päiväkodin myötätuntokulttuureille.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiKasvatus
ISSN0022-927X
TilaHyväksytty/In press - 2019
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Lainaa tätä

@article{30eff0557e2a469495a0969a02cdb19f,
title = "Lohdutustilanteet ja my{\"o}t{\"a}tuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden p{\"a}iv{\"a}kotiryhm{\"a}ss{\"a}",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} artikkelissa tarkastelemme lasten ja aikuisten lohdutustekoja p{\"a}iv{\"a}kodin sosiaalisissa tilanteissa sek{\"a} p{\"a}iv{\"a}kodin my{\"o}t{\"a}tuntokulttuuria. My{\"o}t{\"a}tuntokulttuurilla viittaamme p{\"a}iv{\"a}kotiyhteis{\"o}n yhteis{\"o}lliseen kykyyn toimia my{\"o}t{\"a}tuntoisesti. Tutkimuksemme haastaa aikaisemman varhaiskasvatuksen alueella tehdyn my{\"o}t{\"a}tuntotutkimuksen teoreettisia l{\"a}ht{\"o}kohtia. My{\"o}t{\"a}tuntoa on aiemmin tutkittu p{\"a}iv{\"a}kodeissa p{\"a}{\"a}asiassa yksil{\"o}iden kykyn{\"a} tai taipumuksena osoittaa my{\"o}t{\"a}tuntoa. P{\"a}iv{\"a}koti on kuitenkin sosiaalinen ymp{\"a}rist{\"o} yhteis{\"o}llisine toimintatapoineen ja normeineen, jotka osaltaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}v{\"a}t, miten mielipahaa voi ilmaista sek{\"a} kuinka siihen suhtaudutaan. My{\"o}t{\"a}tunnon sosiaalista m{\"a}{\"a}rittymist{\"a} ei ole aiemmin tutkittu varhaiskasvatuksessa. Toteutimme tutkimuksen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla sijaitsevassa kunnallisessa p{\"a}iv{\"a}kodissa alle kolmevuotiaiden ryhm{\"a}ss{\"a}. Ker{\"a}simme tutkimusaineiston havainnoimalla. Tarkastelimme p{\"a}iv{\"a}kodin my{\"o}t{\"a}tuntokulttuuria ja lasten mahdollisuuksia osoittaa my{\"o}t{\"a}tuntoa analysoimalla p{\"a}iv{\"a}kodin arjessa ilmenevi{\"a} lohdutustekoja. Tuloksemme osoittavat, ettei lohdutustekoja voi selitt{\"a}{\"a} vain tarkastelemalla yksil{\"o}n ominaisuuksia, esimerkiksi kyky{\"a} tuntea my{\"o}t{\"a}tuntoa. Lohdutusteot ja lasten tilaisuudet osoittaa my{\"o}t{\"a}tuntoa olivat sosiaalisesti m{\"a}{\"a}rittyneit{\"a} ja usein yhteisty{\"o}n tulosta. Tulokset viittavat my{\"o}s siihen, ett{\"a} lohdutustilanteita ohjasivat p{\"a}iv{\"a}kodin toimintakulttuurin vakiintuneet k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t. Tulokset valottavat erityisesti aikuisten ja lasten v{\"a}lille muodostunutta ty{\"o}njakoa, mill{\"a} oli seurauksia lasten mahdollisuuksiin toimia my{\"o}t{\"a}tuntoisesti. Tulosten pohjalta esit{\"a}mme jatkotutkimusehdotuksia my{\"o}t{\"a}tuntokulttuurien tutkimiseen sek{\"a} pedagogisia suosituksia suotuisten edellytysten luomiseksi p{\"a}iv{\"a}kodin my{\"o}t{\"a}tuntokulttuureille.",
author = "Antti Rajala and Helena Kontiola and Jaakko Hilpp{\"o} and Lasse Lipponen",
year = "2019",
language = "suomi",
journal = "Kasvatus",
issn = "0022-927X",
publisher = "Kasvatustieteiden tutkimuslaitos",

}

Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä. / Rajala, Antti; Kontiola, Helena; Hilppö, Jaakko; Lipponen, Lasse.

julkaisussa: Kasvatus, 2019.

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

TY - JOUR

T1 - Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä

AU - Rajala, Antti

AU - Kontiola, Helena

AU - Hilppö, Jaakko

AU - Lipponen, Lasse

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten ja aikuisten lohdutustekoja päiväkodin sosiaalisissa tilanteissa sekä päiväkodin myötätuntokulttuuria. Myötätuntokulttuurilla viittaamme päiväkotiyhteisön yhteisölliseen kykyyn toimia myötätuntoisesti. Tutkimuksemme haastaa aikaisemman varhaiskasvatuksen alueella tehdyn myötätuntotutkimuksen teoreettisia lähtökohtia. Myötätuntoa on aiemmin tutkittu päiväkodeissa pääasiassa yksilöiden kykynä tai taipumuksena osoittaa myötätuntoa. Päiväkoti on kuitenkin sosiaalinen ympäristö yhteisöllisine toimintatapoineen ja normeineen, jotka osaltaan määrittävät, miten mielipahaa voi ilmaista sekä kuinka siihen suhtaudutaan. Myötätunnon sosiaalista määrittymistä ei ole aiemmin tutkittu varhaiskasvatuksessa. Toteutimme tutkimuksen pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kunnallisessa päiväkodissa alle kolmevuotiaiden ryhmässä. Keräsimme tutkimusaineiston havainnoimalla. Tarkastelimme päiväkodin myötätuntokulttuuria ja lasten mahdollisuuksia osoittaa myötätuntoa analysoimalla päiväkodin arjessa ilmeneviä lohdutustekoja. Tuloksemme osoittavat, ettei lohdutustekoja voi selittää vain tarkastelemalla yksilön ominaisuuksia, esimerkiksi kykyä tuntea myötätuntoa. Lohdutusteot ja lasten tilaisuudet osoittaa myötätuntoa olivat sosiaalisesti määrittyneitä ja usein yhteistyön tulosta. Tulokset viittavat myös siihen, että lohdutustilanteita ohjasivat päiväkodin toimintakulttuurin vakiintuneet käytännöt. Tulokset valottavat erityisesti aikuisten ja lasten välille muodostunutta työnjakoa, millä oli seurauksia lasten mahdollisuuksiin toimia myötätuntoisesti. Tulosten pohjalta esitämme jatkotutkimusehdotuksia myötätuntokulttuurien tutkimiseen sekä pedagogisia suosituksia suotuisten edellytysten luomiseksi päiväkodin myötätuntokulttuureille.

AB - Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten ja aikuisten lohdutustekoja päiväkodin sosiaalisissa tilanteissa sekä päiväkodin myötätuntokulttuuria. Myötätuntokulttuurilla viittaamme päiväkotiyhteisön yhteisölliseen kykyyn toimia myötätuntoisesti. Tutkimuksemme haastaa aikaisemman varhaiskasvatuksen alueella tehdyn myötätuntotutkimuksen teoreettisia lähtökohtia. Myötätuntoa on aiemmin tutkittu päiväkodeissa pääasiassa yksilöiden kykynä tai taipumuksena osoittaa myötätuntoa. Päiväkoti on kuitenkin sosiaalinen ympäristö yhteisöllisine toimintatapoineen ja normeineen, jotka osaltaan määrittävät, miten mielipahaa voi ilmaista sekä kuinka siihen suhtaudutaan. Myötätunnon sosiaalista määrittymistä ei ole aiemmin tutkittu varhaiskasvatuksessa. Toteutimme tutkimuksen pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kunnallisessa päiväkodissa alle kolmevuotiaiden ryhmässä. Keräsimme tutkimusaineiston havainnoimalla. Tarkastelimme päiväkodin myötätuntokulttuuria ja lasten mahdollisuuksia osoittaa myötätuntoa analysoimalla päiväkodin arjessa ilmeneviä lohdutustekoja. Tuloksemme osoittavat, ettei lohdutustekoja voi selittää vain tarkastelemalla yksilön ominaisuuksia, esimerkiksi kykyä tuntea myötätuntoa. Lohdutusteot ja lasten tilaisuudet osoittaa myötätuntoa olivat sosiaalisesti määrittyneitä ja usein yhteistyön tulosta. Tulokset viittavat myös siihen, että lohdutustilanteita ohjasivat päiväkodin toimintakulttuurin vakiintuneet käytännöt. Tulokset valottavat erityisesti aikuisten ja lasten välille muodostunutta työnjakoa, millä oli seurauksia lasten mahdollisuuksiin toimia myötätuntoisesti. Tulosten pohjalta esitämme jatkotutkimusehdotuksia myötätuntokulttuurien tutkimiseen sekä pedagogisia suosituksia suotuisten edellytysten luomiseksi päiväkodin myötätuntokulttuureille.

M3 - Artikkeli

JO - Kasvatus

JF - Kasvatus

SN - 0022-927X

ER -