Lukiolaisten perfektionismiprofiilit ja tavoiteorientaatiot matematiikassa ja englannissa

Moniulotteista perfektionismia on luonnehdittu kahden yksilöllisen taipumuksen avulla: perfektionistiset pyrkimykset, joilla viitataan pyrkimykseen asettaa äärimmäisen korkeita tavoitteita, sekä perfektionistiset huolet, joilla viitataan omien suoritusten liiallisen ja ylikriittiseen arviointiin. Tavoiteorientaatioilla viitataan yksilön vakiintuneisiin taipumuksiin suosia tietyn tyyppisiä tavoitteita suoritustilanteissa. Näiden kahden lähestymistavan, perfektionismin ja tavoiteorientaatioiden, avulla on pyritty ymmärtämään opiskelijoiden itselleen asettamien tavoitteiden tasoa ja laatua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perfektionismin ja tavoiteorientaatioiden yhteyksiä lukioikäisten keskuudessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin ryhmittele-vää lähestymistapaaja opiskelijoita luokiteltiin heidän perfektionististen taipumuksiensa, pyrkimysten ja huolten, perusteella. Aikaisemmissa tutkimuksissa perfektionismiryhmät ovat eronneet tavoiteorientaatioiden suhteen. Tämän tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, löytyykö perfektionismiryhmien välillä mielekkäitä eroja myös oppiainekohtaisissa (ts. matematiikka ja englanti) tavoiteorientaatioissa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä eteläsuomalaisessa lukiossa ja kyselyn täytti 434 lukion opiskelijaa. Opiskelijat ryhmiteltiin TwoStep klusterianalyysin avulla. Ryhmien välisiä eroja tavoiteorientaatioissa kahdessa eri oppiaineessa tutkittiin varianssianalyysin avulla.

Tutkimuksessa löydettiin neljä perfektionismiryhmää (perfektionistit21,3%, kunnianhimoiset 23,8%, huolestuneet 35,6% ja ei-perfektionistit 19,2%). Kunnianhimoisilla korostui suhteessa muihin ryhmiin oppimisorientaatio, saavutusorientaatio, ja suoritus-lähestymisorientaatio, kun taas huolestuneet saivat suhteellisesti korkeampia arvoja suoritus-välttämisorientaatiossa ja välttämisorientaatiossa. Perfektionisteilla oli useita samanaikaisia tavoitteita ja suhteellisesti korkeat arvot kaikissa orientaatioissa, kun taas ei-perfektionisteilla oli muihin verrattuna matalat arvot kaikissa muissa orientaatioissa, paitsi välttämisorientaatiossa. Ryhmien eroavaisuudet oppiainekohtaisissa tavoiteorientaatioissa olivat saman suuntaisia kummassakin oppiaineessa, mutta joitakin pieniä eroja löytyi oppiaineiden välillä. Korkeat huolet näyttivät olevan yhteydessä suoritus-ja välttämisorientaatioihin. Erityisesti perfektionisteilla, mutta myös huolestuneilla, näyttää olevan riskinä oppimisen kannalta epäsuotuisten tavoitteiden asettaminen. Tämä olisi hyvä huomioida opetuksessa sekä opintojen ohjauksessa ja opiskelijahuollossa.