Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi

Tuula Pirinen (Toimittaja), Risto Hietala, Najat Ouakrim-Soivio, Maire Antikainen, Heini Paavola, Mika Salonen, Sirkka Wiman, Katri Kuukka, Mirja Tarnanen, Minna Tiusanen, Ann-Sofie Smeds-Nylund, Irma Kiviniemi

    Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

    Kuvaus

    Suomalainen lainsäädäntö ja koulutusjärjestelmä takaavat kaikkien Suomessa asuvien
    yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja
    nuorten (tässä arvioinnissa oppijoiden) näkökulmasta tämä edellyttää koulutuksen
    saavutettavuutta edistävän yleisen tuen, kuten koulun opetuskielen opetuksen, sekä
    oppijan yksilölliset tarpeet huomioivien muiden tukitoimien saatavuutta ja riittävyyttä.
    Arvioinnin pääkysymykset ovat maahanmuuttajataustaisten oppijoiden
    koulutustarjonnan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden tuen, opiskelun aikaisen
    suomen/ruotsin kielen ja oman äidinkielen sekä muun oppimisen tuen saatavuuden
    ja saavutettavuuden toteutuminen.
    Arviointi perustuu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien itsearviointeihin, jotka
    koskivat heidän kykyään tarjota maahanmuuttajataustaisille oppijoille yhtäläiset
    mahdollisuudet osallistua kaikille yhteiseen koulutukseen. Arviointi kohdistuu
    opetukseen ja koulutukseen, jota annetaan esiopetuksessa (noin 340 opetuksen
    järjestäjää), perusopetuksessa (noin 350 opetuksen järjestäjää), lukiokoulutuksessa
    (noin 300 koulutuksen järjestäjää) sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa (noin
    200 koulutuksen järjestäjää) ja joka perustuu Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman
    tai ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Lisäksi arvioinnissa
    ovat mukana perusopetukseen valmistava opetus ja ammatilliseen peruskoulutukseen
    valmistava koulutus sekä vapaan sivistystyön osalta ne koulutukset (noin 300
    koulutuksen järjestäjää), joiden tarjonta perustuu opetussuunnitelman perusteisiin.
    Monitahoarvioinnin periaatetta on noudatettu suuntaamalla kyselyt myös näiden
    koulutusasteiden opettajille ja toisen asteen opiskelijoille sekä tekemällä arviointikäyntejä
    eri puolille Suomea.
    4
    Arvioinnin tulosten mukaan kaikkien arvioitujen koulutusasteiden opetuksen ja
    koulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä maahanmuuttajataustaisten
    oppijoiden koulutustarjontaan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteen
    sekä kielten opetuksen ja muun oppimisen tuen riittävyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.
    Järjestäjät arvioivat tunnistavansa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden
    tuen tarpeita varsin hyvin ja katsovat myös onnistuneensa vastaamaan hyvin näihin
    tarpeisiin. Järjestäjien itsearvioinnissa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuksen
    saavutettavuus näyttäytyy siten varsin positiivisena. Poikkeuksen arvioinnin
    kohderyhmässä muodostavat kaikilla koulutusasteilla ne opetuksen ja koulutuksen
    järjestäjät, joilla maahanmuuttajataustaisia oppijoita on 51–100. Näiden järjestäjien
    on selvästi muita vaikeampaa vastata oppijoiden tarpeisiin, jotka kuitenkin ovat
    tunnistettavissa sekä tämän arvioinnin että aikaisempien tutkimusten perusteella.
    Koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja monikulttuurisuutta
    koskevia tavoitteita on kirjattu vaihtelevasti: Opetusta tai koulutusta
    koskevaan strategiaan tai vastaavaan suunnitelmaan näitä tavoitteita on kirjannut
    vain runsas puolet (56 %) opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä. Strategisten linjausten
    puuttuessa oppijoiden tarpeisiin reagoidaan tapauskohtaisesti, ja sitä pidetään
    yleensä riittävänä, kun oppijoiden määrä on korkeintaan muutamia kymmeniä.
    Opetussuunnitelmiinsa ainakin joitakin maahanmuuttajataustaisia oppijoita koskevia
    käytänteitä (esim. suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus tai oman äidinkielen opetus)
    on sisällyttänyt vajaa puolet (46 %) järjestäjistä.
    Nivelvaiheyhteistyön ilmoitetaan erityisesti esi- ja alkuopetuksen välillä toimivan
    hyvin, ja nivelvaiheen tiedonsiirtoon on luotu maahanmuuttajataustaisten oppijoiden
    osalta toimivat menettelytavat. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen oppijat
    ohjataan useimmiten kielitaidon perusteella, ja valmistavalla opetuksella maahanmuuttajataustaisten
    oppijoiden tarpeisiin voidaan vastata hyvin, yli sadan oppijan
    järjestäjien mielestä jopa erinomaisesti.
    Perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe on maahanmuuttajataustaisille nuorille haastava,
    koska kaikkien suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä jatko-opiskeluun. Koulutustarjontaa
    ei tässä vaiheessa pidetä riittävänä varsinkaan niillä alueilla, joilla maahanmuuttajataustaisia
    nuoria on paljon. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava
    koulutus vastaa kuitenkin sekä koulutuksen järjestäjien että opiskelijoiden mielestä
    nuorten tarpeisiin hyvin. Tiedonsiirtokäytännöt perusopetuksen ja toisen asteen koulutusten
    välillä ovat kuitenkin monin paikoin vielä vakiintumattomia ja vaihtelevat
    järjestäjittäin. Epätietoisuutta on myös siitä, mitä tietoja voi siirtää ja miten, eivätkä
    tarpeelliset tiedot välity kaikille maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettaville
    opettajille. Tarvetta yhteisesti sovituille tiedonsiirtokäytännöille on erityisesti ammatillisessa
    peruskoulutuksessa.
    Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksessa järjestäjät ja opettajat arvioivat onnistuneensa
    ottamaan oppijoiden yksilölliset tarpeet hyvin huomioon. Jokaisella koulutusasteella
    opettajat ovat myös pääsääntöisesti tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja tiloihin,
    5
    oppimateriaaleihin ja siihen, että opetuksessa voidaan huomioida myös muita kuin
    kielen opetukseen liittyviä tavoitteita. Tämä kertoo toisen kielen opetuksen alueen
    kehittymisestä kouluissa ja oppilaitoksissa.
    Myös oman äidinkielen opetusta arvostetaan, koska sitä järjestetään laajasti ja tarve
    siihen määritellään suureksi. Oppijoiden tarpeisiin vastaaminen riippuu muun muassa
    oman äidinkielen opettajien rekrytointimahdollisuuksista, mutta esimerkiksi ammatillisessa
    peruskoulutuksessa myös erillisrahoituksen puute vaikeuttaa opetuksen
    järjestämistä. Opiskelijat itse eivät ole aina motivoituneita oman äidinkielen opiskeluun
    eivätkä pidä oman äidinkielensä käyttöä opiskelussa kovin merkittävänä. Ylipäätään
    omakielisen opetuksen tai tuen merkitystä ei vielä tunnisteta laajasti toisella asteella,
    vaikka oman äidinkielen käytön mahdollistavia käytänteitä jo hyödynnetäänkin
    erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa.
    Kielitietoisuus – yhteisön kielellisen moninaisuuden tukeminen, eri tiedonalojen
    kielten tiedostaminen ja jokaisen opettajan toiminta oppiaineensa kielen opettajana
    – nivoutuu eri koulutusasteilla vahvimmin äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä
    -opettajien tehtävään edistää muiden opettajien kielitietoisuutta, kieltenopettajien
    ja muiden aineiden opettajien yhteistyöhön sekä eri oppiaineiden sisältöjen hyödyntämiseen
    kielten opetuksessa. Se on esiopetuksessa tuttua ja luontevaa, mutta
    luokan- ja aineenopettajien kielitietoisuutta tukevien työtapojen vakiinnuttamista
    täydennyskoulutuksen avulla tarvitaan. Kaikkien koulutusasteiden opettajat näkevät
    kuitenkin mahdollisuutensa osallistua täydennyskoulutukseen selvästi heikompina
    kuin järjestäjät. Koulutuksiin hakeutuvat pääasiassa ne henkilöt, joita asia kiinnostaa.
    Myös tarve kielitietoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvään täydennyskoulutuksen
    näyttää olevan voimakkaasti sidoksissa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden
    määrään.
    Oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa otetaan kaikilla koulutusasteilla ensisijaisesti
    huomioon maahanmuuttajataustaisen oppijan kieli- ja kulttuuritausta, toissijaisesti
    kotoutumisvaihe. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä opettajien arvion mukaan
    maahanmuuttajataustaisten oppijoiden opiskelua vaikeuttavat jossain määrin
    opetus- ja opiskelukulttuuriin liittyvät sopeutumisongelmat. Oppimisen vaikeuksien
    taustalla nähdään puolestaan oppijoiden elämäntilanteesta johtuvia traumoja tai
    posttraumaattisia ongelmia. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tarve erityisopettajan
    palveluille nähdäänkin esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa
    melko erilaisena kuin kantaväestön oppijoiden. Toisella asteella puolestaan korostuu
    opinto-ohjauksen tarve. Näihin oppijoiden yksilöllisiin tuen tarpeisiin on haasteista
    huolimatta onnistuttu vastaamaan hyvin.
    Tiedottamista maahanmuuttajataustaisille oppijoille ja heidän perheilleen pidetään
    kaikilla koulutusasteilla tehokkaimpana, kun tiedonsaanti varmistetaan henkilökohtaisesti.
    Esi- ja perusopetuksessa käytetään myös paljon tulkkeja sekä eri kielille
    käännettyä tiedotusmateriaalia. Toisella asteella tiedottamisessa puolestaan tehdään
    yhteistyötä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Internetin kautta toimivan koulun ja
    6
    kodin välisen yhteistyökanavan (esim. Wilma-ohjelma) käyttöä rajoittaa huoltajien
    heikko sähköisten järjestelmien käyttötaito. Tulkkauspalveluihin ollaan tyytyväisiä
    kaikilla koulutusasteilla, mutta palvelut eivät ole toisella asteella niin tunnettuja
    kuin esi- ja perusopetuksessa. Oppijoiden tarpeet on kaikkiaan onnistuttu ottamaan
    huomioon hyvin, mutta tarve tulkkauspalveluihin korostuu esi- ja perusopetuksessa
    kiinteämmän kodin ja koulun yhteistyön vuoksi. Millään koulutusasteella ei järjestetä
    kovinkaan usein pelkästään maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattuja
    vanhempainiltoja, mikä on myös maahanmuuttajataustaisten huoltajien oma toive.
    Esi- ja perusopetuksessa noin puolet vastaajista antaa oppijaa koskevia tietoja hänen
    omalla äidinkielellään. Tämä mahdollisuus vähenee huomattavasti toisella asteella.
    Siitä huolimatta maahanmuuttajataustaisten perheiden yksilölliset tarpeet kodin ja
    koulun/oppilaitoksen yhteistyössä pystytään sekä järjestäjien että opettajien mukaan
    ottamaan hyvin huomioon.
    Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien mukaan kulttuurista monimuotoisuutta tuetaan
    useilla erilaisilla periaatteilla ja käytänteillä alkaen koulujen ja oppilaitosten
    ilmapiiristä, oppijoiden yksilöllisestä huomioimisesta ja toisten arvostamisesta henkilökunnan
    kouluttautumiseen, erilaisiin hankkeisiin, eri tahojen kanssa tehtävään
    yhteistyöhön sekä resursseihin ja strategisiin linjauksiin. Opettajien näkemyksissä
    kulttuurisesta monimuotoisuudesta painottuvat oppimisympäristön ilmapiiri sekä
    erilaisten resurssien ja tukitoimien merkitys. Heidän vastauksissaan esiin tulleet assimilaatioon
    viittaavat ”maassa maan tavalla” -tyyppiset näkemykset antavat aihetta
    miettiä kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvän kouluttautumisen tarvetta.
    Oppimisympäristön ilmapiirin ja henkilökunnan asennoitumisen kehittäminen
    kulttuurista monimuotoisuutta vaalivaksi on paljolti pedagogisen ja eettisen johtamisen
    kysymys. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät kokevat rehtorin roolin monimuotoisuuden
    edistämisessä tärkeäksi, ja opettajat vielä tärkeämmäksi. Johtamisen
    lisäksi koulujen ja oppilaitosten henkilöstön osaamisen ja asenteiden kehittäminen
    ovat avainasemassa kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä. Lisäksi tarvitaan
    myös pedagogisen osaamisen kehittämistä: kielitietoiseen opetukseen suuntautumista
    ja eriyttämistä. Tähän kaikkeen tarvitaan sekä taloudellisia ja ajallisia resursseja että
    toimivaa yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.
    Arviointiin osallistuneiden opiskelijoiden mukaan oppilaitoksissa vallitsee hyväksyvä
    ilmapiiri, joka näyttäytyy heille arjen hyvinä toimintatapoina sekä opettajien
    ja koulutovereiden myönteisenä ja avoimena suhtautumisena heihin. Opettajilla
    koetaan olevan aito halu auttaa, ja heitä pidetään ymmärtäväisinä ja mukavina. Opiskelijoiden
    on myös jokseenkin helppo saada ystäviä sekä kantaväestöstä että toisista
    maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista. Vastausten perusteella niin opettajilla
    kuin kantaväestöön kuuluvilla opiskelijoilla on asenteellisia valmiuksia toimia monikulttuurisessa
    ympäristössä.
    7
    Arvioinnissa on päädytty seuraaviin kehittämissuosituksiin:
    1. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien visiossa ja strategiassa tulee näkyä
    monikulttuurisuuden ja monikielisyyden näkökulma.
    2. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on tarpeen kehittää toimijoiden
    yhteistyötä ja uusia malleja.
    3. Maahanmuuttajataustaisille oppijoille tulee tarjota eri tiedonalojen kielen
    tiedostavaa suomen/ruotsin kielen opetusta ja omakielistä tukea perusopetuksessa
    ja toisen asteen koulutuksessa.
    4. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden arvostaminen sekä
    kielitietoisuuden kehittäminen tulee vakiinnuttaa osaksi koulujen ja oppilaitosten
    toimintakulttuuria.
    5. Kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminen
    tulee sisällyttää kaikkien opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.
    6. Koulutuspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus maahanmuuttajataustaisille
    oppijoille on turvattava myös tulevaisuudessa.
    Alkuperäiskielisuomi
    JulkaisupaikkaHelsinki
    KustantajaKansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI)
    Sivumäärä260
    ISBN (painettu)978-952-206-301-4
    ISBN (elektroninen)978-952-206-302-1
    TilaJulkaistu - 3 kesäkuuta 2015
    OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

    Julkaisusarja

    NimiJulkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
    Numero17:2015
    ISSN (painettu)2342-4176
    ISSN (elektroninen)2342-4184

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • Maahanmuuttajataustainen oppija, koulutusjärjestelmä, saatavuus,

    Lainaa tätä

    Pirinen, T. (Toimittaja), Hietala, R., Ouakrim-Soivio, N., Antikainen, M., Paavola, H., Salonen, M., ... Kiviniemi, I. (2015). Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. (Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus; Nro 17:2015). Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI).
    Pirinen, Tuula (Toimittaja) ; Hietala, Risto ; Ouakrim-Soivio, Najat ; Antikainen, Maire ; Paavola, Heini ; Salonen, Mika ; Wiman, Sirkka ; Kuukka, Katri ; Tarnanen, Mirja ; Tiusanen, Minna ; Smeds-Nylund, Ann-Sofie ; Kiviniemi, Irma. / Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Helsinki : Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), 2015. 260 Sivumäärä (Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus; 17:2015).
    @book{2fb3c3875fd047e7a7f79004cc6f4186,
    title = "Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi",
    abstract = "Suomalainen lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o} ja koulutusj{\"a}rjestelm{\"a} takaavat kaikkien Suomessa asuvienyhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten januorten (t{\"a}ss{\"a} arvioinnissa oppijoiden) n{\"a}k{\"o}kulmasta t{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} koulutuksensaavutettavuutta edist{\"a}v{\"a}n yleisen tuen, kuten koulun opetuskielen opetuksen, sek{\"a}oppijan yksil{\"o}lliset tarpeet huomioivien muiden tukitoimien saatavuutta ja riitt{\"a}vyytt{\"a}.Arvioinnin p{\"a}{\"a}kysymykset ovat maahanmuuttajataustaisten oppijoidenkoulutustarjonnan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden tuen, opiskelun aikaisensuomen/ruotsin kielen ja oman {\"a}idinkielen sek{\"a} muun oppimisen tuen saatavuudenja saavutettavuuden toteutuminen.Arviointi perustuu opetuksen ja koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jien itsearviointeihin, jotkakoskivat heid{\"a}n kyky{\"a}{\"a}n tarjota maahanmuuttajataustaisille oppijoille yht{\"a}l{\"a}isetmahdollisuudet osallistua kaikille yhteiseen koulutukseen. Arviointi kohdistuuopetukseen ja koulutukseen, jota annetaan esiopetuksessa (noin 340 opetuksenj{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a}), perusopetuksessa (noin 350 opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a}), lukiokoulutuksessa(noin 300 koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a}) sek{\"a} ammatillisessa peruskoulutuksessa (noin200 koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a}) ja joka perustuu Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelmantai ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Lis{\"a}ksi arvioinnissaovat mukana perusopetukseen valmistava opetus ja ammatilliseen peruskoulutukseenvalmistava koulutus sek{\"a} vapaan sivistysty{\"o}n osalta ne koulutukset (noin 300koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}{\"a}), joiden tarjonta perustuu opetussuunnitelman perusteisiin.Monitahoarvioinnin periaatetta on noudatettu suuntaamalla kyselyt my{\"o}s n{\"a}idenkoulutusasteiden opettajille ja toisen asteen opiskelijoille sek{\"a} tekem{\"a}ll{\"a} arviointik{\"a}yntej{\"a}eri puolille Suomea.4Arvioinnin tulosten mukaan kaikkien arvioitujen koulutusasteiden opetuksen jakoulutuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t ovat p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti tyytyv{\"a}isi{\"a} maahanmuuttajataustaistenoppijoiden koulutustarjontaan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteensek{\"a} kielten opetuksen ja muun oppimisen tuen riitt{\"a}vyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.J{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t arvioivat tunnistavansa maahanmuuttajataustaisten oppijoidentuen tarpeita varsin hyvin ja katsovat my{\"o}s onnistuneensa vastaamaan hyvin n{\"a}ihintarpeisiin. J{\"a}rjest{\"a}jien itsearvioinnissa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuksensaavutettavuus n{\"a}ytt{\"a}ytyy siten varsin positiivisena. Poikkeuksen arvioinninkohderyhm{\"a}ss{\"a} muodostavat kaikilla koulutusasteilla ne opetuksen ja koulutuksenj{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t, joilla maahanmuuttajataustaisia oppijoita on 51–100. N{\"a}iden j{\"a}rjest{\"a}jienon selv{\"a}sti muita vaikeampaa vastata oppijoiden tarpeisiin, jotka kuitenkin ovattunnistettavissa sek{\"a} t{\"a}m{\"a}n arvioinnin ett{\"a} aikaisempien tutkimusten perusteella.Koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja monikulttuurisuuttakoskevia tavoitteita on kirjattu vaihtelevasti: Opetusta tai koulutustakoskevaan strategiaan tai vastaavaan suunnitelmaan n{\"a}it{\"a} tavoitteita on kirjannutvain runsas puolet (56 {\%}) opetuksen ja koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jist{\"a}. Strategisten linjaustenpuuttuessa oppijoiden tarpeisiin reagoidaan tapauskohtaisesti, ja sit{\"a} pidet{\"a}{\"a}nyleens{\"a} riitt{\"a}v{\"a}n{\"a}, kun oppijoiden m{\"a}{\"a}r{\"a} on korkeintaan muutamia kymmeni{\"a}.Opetussuunnitelmiinsa ainakin joitakin maahanmuuttajataustaisia oppijoita koskeviak{\"a}yt{\"a}nteit{\"a} (esim. suomi/ruotsi toisena kielen{\"a} -opetus tai oman {\"a}idinkielen opetus)on sis{\"a}llytt{\"a}nyt vajaa puolet (46 {\%}) j{\"a}rjest{\"a}jist{\"a}.Nivelvaiheyhteisty{\"o}n ilmoitetaan erityisesti esi- ja alkuopetuksen v{\"a}lill{\"a} toimivanhyvin, ja nivelvaiheen tiedonsiirtoon on luotu maahanmuuttajataustaisten oppijoidenosalta toimivat menettelytavat. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen oppijatohjataan useimmiten kielitaidon perusteella, ja valmistavalla opetuksella maahanmuuttajataustaistenoppijoiden tarpeisiin voidaan vastata hyvin, yli sadan oppijanj{\"a}rjest{\"a}jien mielest{\"a} jopa erinomaisesti.Perusopetuksen j{\"a}lkeinen nivelvaihe on maahanmuuttajataustaisille nuorille haastava,koska kaikkien suomen tai ruotsin kielen taito ei riit{\"a} jatko-opiskeluun. Koulutustarjontaaei t{\"a}ss{\"a} vaiheessa pidet{\"a} riitt{\"a}v{\"a}n{\"a} varsinkaan niill{\"a} alueilla, joilla maahanmuuttajataustaisianuoria on paljon. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavakoulutus vastaa kuitenkin sek{\"a} koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jien ett{\"a} opiskelijoiden mielest{\"a}nuorten tarpeisiin hyvin. Tiedonsiirtok{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t perusopetuksen ja toisen asteen koulutustenv{\"a}lill{\"a} ovat kuitenkin monin paikoin viel{\"a} vakiintumattomia ja vaihtelevatj{\"a}rjest{\"a}jitt{\"a}in. Ep{\"a}tietoisuutta on my{\"o}s siit{\"a}, mit{\"a} tietoja voi siirt{\"a}{\"a} ja miten, eiv{\"a}tk{\"a}tarpeelliset tiedot v{\"a}lity kaikille maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettavilleopettajille. Tarvetta yhteisesti sovituille tiedonsiirtok{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ille on erityisesti ammatillisessaperuskoulutuksessa.Suomi/ruotsi toisena kielen{\"a} -opetuksessa j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t ja opettajat arvioivat onnistuneensaottamaan oppijoiden yksil{\"o}lliset tarpeet hyvin huomioon. Jokaisella koulutusasteellaopettajat ovat my{\"o}s p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti tyytyv{\"a}isi{\"a} opetuksen j{\"a}rjestelyihin ja tiloihin,5oppimateriaaleihin ja siihen, ett{\"a} opetuksessa voidaan huomioida my{\"o}s muita kuinkielen opetukseen liittyvi{\"a} tavoitteita. T{\"a}m{\"a} kertoo toisen kielen opetuksen alueenkehittymisest{\"a} kouluissa ja oppilaitoksissa.My{\"o}s oman {\"a}idinkielen opetusta arvostetaan, koska sit{\"a} j{\"a}rjestet{\"a}{\"a}n laajasti ja tarvesiihen m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n suureksi. Oppijoiden tarpeisiin vastaaminen riippuu muun muassaoman {\"a}idinkielen opettajien rekrytointimahdollisuuksista, mutta esimerkiksi ammatillisessaperuskoulutuksessa my{\"o}s erillisrahoituksen puute vaikeuttaa opetuksenj{\"a}rjest{\"a}mist{\"a}. Opiskelijat itse eiv{\"a}t ole aina motivoituneita oman {\"a}idinkielen opiskeluuneiv{\"a}tk{\"a} pid{\"a} oman {\"a}idinkielens{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"a} opiskelussa kovin merkitt{\"a}v{\"a}n{\"a}. Ylip{\"a}{\"a}t{\"a}{\"a}nomakielisen opetuksen tai tuen merkityst{\"a} ei viel{\"a} tunnisteta laajasti toisella asteella,vaikka oman {\"a}idinkielen k{\"a}yt{\"o}n mahdollistavia k{\"a}yt{\"a}nteit{\"a} jo hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}nkinerityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa.Kielitietoisuus – yhteis{\"o}n kielellisen moninaisuuden tukeminen, eri tiedonalojenkielten tiedostaminen ja jokaisen opettajan toiminta oppiaineensa kielen opettajana– nivoutuu eri koulutusasteilla vahvimmin {\"a}idinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielen{\"a}-opettajien teht{\"a}v{\"a}{\"a}n edist{\"a}{\"a} muiden opettajien kielitietoisuutta, kieltenopettajienja muiden aineiden opettajien yhteisty{\"o}h{\"o}n sek{\"a} eri oppiaineiden sis{\"a}lt{\"o}jen hy{\"o}dynt{\"a}miseenkielten opetuksessa. Se on esiopetuksessa tuttua ja luontevaa, muttaluokan- ja aineenopettajien kielitietoisuutta tukevien ty{\"o}tapojen vakiinnuttamistat{\"a}ydennyskoulutuksen avulla tarvitaan. Kaikkien koulutusasteiden opettajat n{\"a}kev{\"a}tkuitenkin mahdollisuutensa osallistua t{\"a}ydennyskoulutukseen selv{\"a}sti heikompinakuin j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t. Koulutuksiin hakeutuvat p{\"a}{\"a}asiassa ne henkil{\"o}t, joita asia kiinnostaa.My{\"o}s tarve kielitietoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyv{\"a}{\"a}n t{\"a}ydennyskoulutuksenn{\"a}ytt{\"a}{\"a} olevan voimakkaasti sidoksissa maahanmuuttajataustaisten oppijoidenm{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n.Oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa otetaan kaikilla koulutusasteilla ensisijaisestihuomioon maahanmuuttajataustaisen oppijan kieli- ja kulttuuritausta, toissijaisestikotoutumisvaihe. Opetuksen ja koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jien sek{\"a} opettajien arvion mukaanmaahanmuuttajataustaisten oppijoiden opiskelua vaikeuttavat jossain m{\"a}{\"a}rinopetus- ja opiskelukulttuuriin liittyv{\"a}t sopeutumisongelmat. Oppimisen vaikeuksientaustalla n{\"a}hd{\"a}{\"a}n puolestaan oppijoiden el{\"a}m{\"a}ntilanteesta johtuvia traumoja taiposttraumaattisia ongelmia. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tarve erityisopettajanpalveluille n{\"a}hd{\"a}{\"a}nkin esi- ja perusopetuksessa sek{\"a} lukiokoulutuksessamelko erilaisena kuin kantav{\"a}est{\"o}n oppijoiden. Toisella asteella puolestaan korostuuopinto-ohjauksen tarve. N{\"a}ihin oppijoiden yksil{\"o}llisiin tuen tarpeisiin on haasteistahuolimatta onnistuttu vastaamaan hyvin.Tiedottamista maahanmuuttajataustaisille oppijoille ja heid{\"a}n perheilleen pidet{\"a}{\"a}nkaikilla koulutusasteilla tehokkaimpana, kun tiedonsaanti varmistetaan henkil{\"o}kohtaisesti.Esi- ja perusopetuksessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n my{\"o}s paljon tulkkeja sek{\"a} eri kielillek{\"a}{\"a}nnetty{\"a} tiedotusmateriaalia. Toisella asteella tiedottamisessa puolestaan tehd{\"a}{\"a}nyhteisty{\"o}t{\"a} j{\"a}rjest{\"o}jen ja yhdistysten kanssa. Internetin kautta toimivan koulun ja6kodin v{\"a}lisen yhteisty{\"o}kanavan (esim. Wilma-ohjelma) k{\"a}ytt{\"o}{\"a} rajoittaa huoltajienheikko s{\"a}hk{\"o}isten j{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}taito. Tulkkauspalveluihin ollaan tyytyv{\"a}isi{\"a}kaikilla koulutusasteilla, mutta palvelut eiv{\"a}t ole toisella asteella niin tunnettujakuin esi- ja perusopetuksessa. Oppijoiden tarpeet on kaikkiaan onnistuttu ottamaanhuomioon hyvin, mutta tarve tulkkauspalveluihin korostuu esi- ja perusopetuksessakiinte{\"a}mm{\"a}n kodin ja koulun yhteisty{\"o}n vuoksi. Mill{\"a}{\"a}n koulutusasteella ei j{\"a}rjestet{\"a}kovinkaan usein pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattujavanhempainiltoja, mik{\"a} on my{\"o}s maahanmuuttajataustaisten huoltajien oma toive.Esi- ja perusopetuksessa noin puolet vastaajista antaa oppijaa koskevia tietoja h{\"a}nenomalla {\"a}idinkielell{\"a}{\"a}n. T{\"a}m{\"a} mahdollisuus v{\"a}henee huomattavasti toisella asteella.Siit{\"a} huolimatta maahanmuuttajataustaisten perheiden yksil{\"o}lliset tarpeet kodin jakoulun/oppilaitoksen yhteisty{\"o}ss{\"a} pystyt{\"a}{\"a}n sek{\"a} j{\"a}rjest{\"a}jien ett{\"a} opettajien mukaanottamaan hyvin huomioon.Opetuksen ja koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jien mukaan kulttuurista monimuotoisuutta tuetaanuseilla erilaisilla periaatteilla ja k{\"a}yt{\"a}nteill{\"a} alkaen koulujen ja oppilaitostenilmapiirist{\"a}, oppijoiden yksil{\"o}llisest{\"a} huomioimisesta ja toisten arvostamisesta henkil{\"o}kunnankouluttautumiseen, erilaisiin hankkeisiin, eri tahojen kanssa teht{\"a}v{\"a}{\"a}nyhteisty{\"o}h{\"o}n sek{\"a} resursseihin ja strategisiin linjauksiin. Opettajien n{\"a}kemyksiss{\"a}kulttuurisesta monimuotoisuudesta painottuvat oppimisymp{\"a}rist{\"o}n ilmapiiri sek{\"a}erilaisten resurssien ja tukitoimien merkitys. Heid{\"a}n vastauksissaan esiin tulleet assimilaatioonviittaavat ”maassa maan tavalla” -tyyppiset n{\"a}kemykset antavat aihettamietti{\"a} kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyv{\"a}n kouluttautumisen tarvetta.Oppimisymp{\"a}rist{\"o}n ilmapiirin ja henkil{\"o}kunnan asennoitumisen kehitt{\"a}minenkulttuurista monimuotoisuutta vaalivaksi on paljolti pedagogisen ja eettisen johtamisenkysymys. Opetuksen ja koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t kokevat rehtorin roolin monimuotoisuudenedist{\"a}misess{\"a} t{\"a}rke{\"a}ksi, ja opettajat viel{\"a} t{\"a}rke{\"a}mm{\"a}ksi. Johtamisenlis{\"a}ksi koulujen ja oppilaitosten henkil{\"o}st{\"o}n osaamisen ja asenteiden kehitt{\"a}minenovat avainasemassa kulttuurisen monimuotoisuuden edist{\"a}misess{\"a}. Lis{\"a}ksi tarvitaanmy{\"o}s pedagogisen osaamisen kehitt{\"a}mist{\"a}: kielitietoiseen opetukseen suuntautumistaja eriytt{\"a}mist{\"a}. T{\"a}h{\"a}n kaikkeen tarvitaan sek{\"a} taloudellisia ja ajallisia resursseja ett{\"a}toimivaa yhteisty{\"o}t{\"a} huoltajien ja muiden tahojen kanssa.Arviointiin osallistuneiden opiskelijoiden mukaan oppilaitoksissa vallitsee hyv{\"a}ksyv{\"a}ilmapiiri, joka n{\"a}ytt{\"a}ytyy heille arjen hyvin{\"a} toimintatapoina sek{\"a} opettajienja koulutovereiden my{\"o}nteisen{\"a} ja avoimena suhtautumisena heihin. Opettajillakoetaan olevan aito halu auttaa, ja heit{\"a} pidet{\"a}{\"a}n ymm{\"a}rt{\"a}v{\"a}isin{\"a} ja mukavina. Opiskelijoidenon my{\"o}s jokseenkin helppo saada yst{\"a}vi{\"a} sek{\"a} kantav{\"a}est{\"o}st{\"a} ett{\"a} toisistamaahanmuuttajataustaisista opiskelijoista. Vastausten perusteella niin opettajillakuin kantav{\"a}est{\"o}{\"o}n kuuluvilla opiskelijoilla on asenteellisia valmiuksia toimia monikulttuurisessaymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}.7Arvioinnissa on p{\"a}{\"a}dytty seuraaviin kehitt{\"a}missuosituksiin:1. Opetuksen ja koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jien visiossa ja strategiassa tulee n{\"a}ky{\"a}monikulttuurisuuden ja monikielisyyden n{\"a}k{\"o}kulma.2. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on tarpeen kehitt{\"a}{\"a} toimijoidenyhteisty{\"o}t{\"a} ja uusia malleja.3. Maahanmuuttajataustaisille oppijoille tulee tarjota eri tiedonalojen kielentiedostavaa suomen/ruotsin kielen opetusta ja omakielist{\"a} tukea perusopetuksessaja toisen asteen koulutuksessa.4. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden arvostaminen sek{\"a}kielitietoisuuden kehitt{\"a}minen tulee vakiinnuttaa osaksi koulujen ja oppilaitostentoimintakulttuuria.5. Kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyv{\"a}n osaamisen kehitt{\"a}minentulee sis{\"a}llytt{\"a}{\"a} kaikkien opettajien perus- ja t{\"a}ydennyskoulutukseen.6. Koulutuspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus maahanmuuttajataustaisilleoppijoille on turvattava my{\"o}s tulevaisuudessa.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet, Maahanmuuttajataustainen oppija, koulutusj{\"a}rjestelm{\"a}, saatavuus,",
    author = "Risto Hietala and Najat Ouakrim-Soivio and Maire Antikainen and Heini Paavola and Mika Salonen and Sirkka Wiman and Katri Kuukka and Mirja Tarnanen and Minna Tiusanen and Ann-Sofie Smeds-Nylund and Irma Kiviniemi",
    editor = "Tuula Pirinen",
    year = "2015",
    month = "6",
    day = "3",
    language = "suomi",
    isbn = "978-952-206-301-4",
    series = "Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus",
    publisher = "Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI)",
    number = "17:2015",
    address = "Suomi",

    }

    Pirinen, T (Toimittaja), Hietala, R, Ouakrim-Soivio, N, Antikainen, M, Paavola, H, Salonen, M, Wiman, S, Kuukka, K, Tarnanen, M, Tiusanen, M, Smeds-Nylund, A-S & Kiviniemi, I 2015, Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Nro 17:2015, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), Helsinki.

    Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. / Pirinen, Tuula (Toimittaja); Hietala, Risto; Ouakrim-Soivio, Najat; Antikainen, Maire; Paavola, Heini; Salonen, Mika; Wiman, Sirkka; Kuukka, Katri; Tarnanen, Mirja; Tiusanen, Minna; Smeds-Nylund, Ann-Sofie; Kiviniemi, Irma.

    Helsinki : Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), 2015. 260 s. (Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus; Nro 17:2015).

    Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

    TY - BOOK

    T1 - Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi

    AU - Hietala, Risto

    AU - Ouakrim-Soivio, Najat

    AU - Antikainen, Maire

    AU - Paavola, Heini

    AU - Salonen, Mika

    AU - Wiman, Sirkka

    AU - Kuukka, Katri

    AU - Tarnanen, Mirja

    AU - Tiusanen, Minna

    AU - Smeds-Nylund, Ann-Sofie

    AU - Kiviniemi, Irma

    A2 - Pirinen, Tuula

    PY - 2015/6/3

    Y1 - 2015/6/3

    N2 - Suomalainen lainsäädäntö ja koulutusjärjestelmä takaavat kaikkien Suomessa asuvienyhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten januorten (tässä arvioinnissa oppijoiden) näkökulmasta tämä edellyttää koulutuksensaavutettavuutta edistävän yleisen tuen, kuten koulun opetuskielen opetuksen, sekäoppijan yksilölliset tarpeet huomioivien muiden tukitoimien saatavuutta ja riittävyyttä.Arvioinnin pääkysymykset ovat maahanmuuttajataustaisten oppijoidenkoulutustarjonnan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden tuen, opiskelun aikaisensuomen/ruotsin kielen ja oman äidinkielen sekä muun oppimisen tuen saatavuudenja saavutettavuuden toteutuminen.Arviointi perustuu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien itsearviointeihin, jotkakoskivat heidän kykyään tarjota maahanmuuttajataustaisille oppijoille yhtäläisetmahdollisuudet osallistua kaikille yhteiseen koulutukseen. Arviointi kohdistuuopetukseen ja koulutukseen, jota annetaan esiopetuksessa (noin 340 opetuksenjärjestäjää), perusopetuksessa (noin 350 opetuksen järjestäjää), lukiokoulutuksessa(noin 300 koulutuksen järjestäjää) sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa (noin200 koulutuksen järjestäjää) ja joka perustuu Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelmantai ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Lisäksi arvioinnissaovat mukana perusopetukseen valmistava opetus ja ammatilliseen peruskoulutukseenvalmistava koulutus sekä vapaan sivistystyön osalta ne koulutukset (noin 300koulutuksen järjestäjää), joiden tarjonta perustuu opetussuunnitelman perusteisiin.Monitahoarvioinnin periaatetta on noudatettu suuntaamalla kyselyt myös näidenkoulutusasteiden opettajille ja toisen asteen opiskelijoille sekä tekemällä arviointikäyntejäeri puolille Suomea.4Arvioinnin tulosten mukaan kaikkien arvioitujen koulutusasteiden opetuksen jakoulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä maahanmuuttajataustaistenoppijoiden koulutustarjontaan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteensekä kielten opetuksen ja muun oppimisen tuen riittävyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.Järjestäjät arvioivat tunnistavansa maahanmuuttajataustaisten oppijoidentuen tarpeita varsin hyvin ja katsovat myös onnistuneensa vastaamaan hyvin näihintarpeisiin. Järjestäjien itsearvioinnissa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuksensaavutettavuus näyttäytyy siten varsin positiivisena. Poikkeuksen arvioinninkohderyhmässä muodostavat kaikilla koulutusasteilla ne opetuksen ja koulutuksenjärjestäjät, joilla maahanmuuttajataustaisia oppijoita on 51–100. Näiden järjestäjienon selvästi muita vaikeampaa vastata oppijoiden tarpeisiin, jotka kuitenkin ovattunnistettavissa sekä tämän arvioinnin että aikaisempien tutkimusten perusteella.Koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja monikulttuurisuuttakoskevia tavoitteita on kirjattu vaihtelevasti: Opetusta tai koulutustakoskevaan strategiaan tai vastaavaan suunnitelmaan näitä tavoitteita on kirjannutvain runsas puolet (56 %) opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä. Strategisten linjaustenpuuttuessa oppijoiden tarpeisiin reagoidaan tapauskohtaisesti, ja sitä pidetäänyleensä riittävänä, kun oppijoiden määrä on korkeintaan muutamia kymmeniä.Opetussuunnitelmiinsa ainakin joitakin maahanmuuttajataustaisia oppijoita koskeviakäytänteitä (esim. suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus tai oman äidinkielen opetus)on sisällyttänyt vajaa puolet (46 %) järjestäjistä.Nivelvaiheyhteistyön ilmoitetaan erityisesti esi- ja alkuopetuksen välillä toimivanhyvin, ja nivelvaiheen tiedonsiirtoon on luotu maahanmuuttajataustaisten oppijoidenosalta toimivat menettelytavat. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen oppijatohjataan useimmiten kielitaidon perusteella, ja valmistavalla opetuksella maahanmuuttajataustaistenoppijoiden tarpeisiin voidaan vastata hyvin, yli sadan oppijanjärjestäjien mielestä jopa erinomaisesti.Perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe on maahanmuuttajataustaisille nuorille haastava,koska kaikkien suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä jatko-opiskeluun. Koulutustarjontaaei tässä vaiheessa pidetä riittävänä varsinkaan niillä alueilla, joilla maahanmuuttajataustaisianuoria on paljon. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavakoulutus vastaa kuitenkin sekä koulutuksen järjestäjien että opiskelijoiden mielestänuorten tarpeisiin hyvin. Tiedonsiirtokäytännöt perusopetuksen ja toisen asteen koulutustenvälillä ovat kuitenkin monin paikoin vielä vakiintumattomia ja vaihtelevatjärjestäjittäin. Epätietoisuutta on myös siitä, mitä tietoja voi siirtää ja miten, eivätkätarpeelliset tiedot välity kaikille maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettavilleopettajille. Tarvetta yhteisesti sovituille tiedonsiirtokäytännöille on erityisesti ammatillisessaperuskoulutuksessa.Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksessa järjestäjät ja opettajat arvioivat onnistuneensaottamaan oppijoiden yksilölliset tarpeet hyvin huomioon. Jokaisella koulutusasteellaopettajat ovat myös pääsääntöisesti tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja tiloihin,5oppimateriaaleihin ja siihen, että opetuksessa voidaan huomioida myös muita kuinkielen opetukseen liittyviä tavoitteita. Tämä kertoo toisen kielen opetuksen alueenkehittymisestä kouluissa ja oppilaitoksissa.Myös oman äidinkielen opetusta arvostetaan, koska sitä järjestetään laajasti ja tarvesiihen määritellään suureksi. Oppijoiden tarpeisiin vastaaminen riippuu muun muassaoman äidinkielen opettajien rekrytointimahdollisuuksista, mutta esimerkiksi ammatillisessaperuskoulutuksessa myös erillisrahoituksen puute vaikeuttaa opetuksenjärjestämistä. Opiskelijat itse eivät ole aina motivoituneita oman äidinkielen opiskeluuneivätkä pidä oman äidinkielensä käyttöä opiskelussa kovin merkittävänä. Ylipäätäänomakielisen opetuksen tai tuen merkitystä ei vielä tunnisteta laajasti toisella asteella,vaikka oman äidinkielen käytön mahdollistavia käytänteitä jo hyödynnetäänkinerityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa.Kielitietoisuus – yhteisön kielellisen moninaisuuden tukeminen, eri tiedonalojenkielten tiedostaminen ja jokaisen opettajan toiminta oppiaineensa kielen opettajana– nivoutuu eri koulutusasteilla vahvimmin äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä-opettajien tehtävään edistää muiden opettajien kielitietoisuutta, kieltenopettajienja muiden aineiden opettajien yhteistyöhön sekä eri oppiaineiden sisältöjen hyödyntämiseenkielten opetuksessa. Se on esiopetuksessa tuttua ja luontevaa, muttaluokan- ja aineenopettajien kielitietoisuutta tukevien työtapojen vakiinnuttamistatäydennyskoulutuksen avulla tarvitaan. Kaikkien koulutusasteiden opettajat näkevätkuitenkin mahdollisuutensa osallistua täydennyskoulutukseen selvästi heikompinakuin järjestäjät. Koulutuksiin hakeutuvat pääasiassa ne henkilöt, joita asia kiinnostaa.Myös tarve kielitietoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvään täydennyskoulutuksennäyttää olevan voimakkaasti sidoksissa maahanmuuttajataustaisten oppijoidenmäärään.Oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa otetaan kaikilla koulutusasteilla ensisijaisestihuomioon maahanmuuttajataustaisen oppijan kieli- ja kulttuuritausta, toissijaisestikotoutumisvaihe. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä opettajien arvion mukaanmaahanmuuttajataustaisten oppijoiden opiskelua vaikeuttavat jossain määrinopetus- ja opiskelukulttuuriin liittyvät sopeutumisongelmat. Oppimisen vaikeuksientaustalla nähdään puolestaan oppijoiden elämäntilanteesta johtuvia traumoja taiposttraumaattisia ongelmia. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tarve erityisopettajanpalveluille nähdäänkin esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessamelko erilaisena kuin kantaväestön oppijoiden. Toisella asteella puolestaan korostuuopinto-ohjauksen tarve. Näihin oppijoiden yksilöllisiin tuen tarpeisiin on haasteistahuolimatta onnistuttu vastaamaan hyvin.Tiedottamista maahanmuuttajataustaisille oppijoille ja heidän perheilleen pidetäänkaikilla koulutusasteilla tehokkaimpana, kun tiedonsaanti varmistetaan henkilökohtaisesti.Esi- ja perusopetuksessa käytetään myös paljon tulkkeja sekä eri kielillekäännettyä tiedotusmateriaalia. Toisella asteella tiedottamisessa puolestaan tehdäänyhteistyötä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Internetin kautta toimivan koulun ja6kodin välisen yhteistyökanavan (esim. Wilma-ohjelma) käyttöä rajoittaa huoltajienheikko sähköisten järjestelmien käyttötaito. Tulkkauspalveluihin ollaan tyytyväisiäkaikilla koulutusasteilla, mutta palvelut eivät ole toisella asteella niin tunnettujakuin esi- ja perusopetuksessa. Oppijoiden tarpeet on kaikkiaan onnistuttu ottamaanhuomioon hyvin, mutta tarve tulkkauspalveluihin korostuu esi- ja perusopetuksessakiinteämmän kodin ja koulun yhteistyön vuoksi. Millään koulutusasteella ei järjestetäkovinkaan usein pelkästään maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattujavanhempainiltoja, mikä on myös maahanmuuttajataustaisten huoltajien oma toive.Esi- ja perusopetuksessa noin puolet vastaajista antaa oppijaa koskevia tietoja hänenomalla äidinkielellään. Tämä mahdollisuus vähenee huomattavasti toisella asteella.Siitä huolimatta maahanmuuttajataustaisten perheiden yksilölliset tarpeet kodin jakoulun/oppilaitoksen yhteistyössä pystytään sekä järjestäjien että opettajien mukaanottamaan hyvin huomioon.Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien mukaan kulttuurista monimuotoisuutta tuetaanuseilla erilaisilla periaatteilla ja käytänteillä alkaen koulujen ja oppilaitostenilmapiiristä, oppijoiden yksilöllisestä huomioimisesta ja toisten arvostamisesta henkilökunnankouluttautumiseen, erilaisiin hankkeisiin, eri tahojen kanssa tehtäväänyhteistyöhön sekä resursseihin ja strategisiin linjauksiin. Opettajien näkemyksissäkulttuurisesta monimuotoisuudesta painottuvat oppimisympäristön ilmapiiri sekäerilaisten resurssien ja tukitoimien merkitys. Heidän vastauksissaan esiin tulleet assimilaatioonviittaavat ”maassa maan tavalla” -tyyppiset näkemykset antavat aihettamiettiä kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvän kouluttautumisen tarvetta.Oppimisympäristön ilmapiirin ja henkilökunnan asennoitumisen kehittäminenkulttuurista monimuotoisuutta vaalivaksi on paljolti pedagogisen ja eettisen johtamisenkysymys. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät kokevat rehtorin roolin monimuotoisuudenedistämisessä tärkeäksi, ja opettajat vielä tärkeämmäksi. Johtamisenlisäksi koulujen ja oppilaitosten henkilöstön osaamisen ja asenteiden kehittäminenovat avainasemassa kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä. Lisäksi tarvitaanmyös pedagogisen osaamisen kehittämistä: kielitietoiseen opetukseen suuntautumistaja eriyttämistä. Tähän kaikkeen tarvitaan sekä taloudellisia ja ajallisia resursseja ettätoimivaa yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.Arviointiin osallistuneiden opiskelijoiden mukaan oppilaitoksissa vallitsee hyväksyväilmapiiri, joka näyttäytyy heille arjen hyvinä toimintatapoina sekä opettajienja koulutovereiden myönteisenä ja avoimena suhtautumisena heihin. Opettajillakoetaan olevan aito halu auttaa, ja heitä pidetään ymmärtäväisinä ja mukavina. Opiskelijoidenon myös jokseenkin helppo saada ystäviä sekä kantaväestöstä että toisistamaahanmuuttajataustaisista opiskelijoista. Vastausten perusteella niin opettajillakuin kantaväestöön kuuluvilla opiskelijoilla on asenteellisia valmiuksia toimia monikulttuurisessaympäristössä.7Arvioinnissa on päädytty seuraaviin kehittämissuosituksiin:1. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien visiossa ja strategiassa tulee näkyämonikulttuurisuuden ja monikielisyyden näkökulma.2. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on tarpeen kehittää toimijoidenyhteistyötä ja uusia malleja.3. Maahanmuuttajataustaisille oppijoille tulee tarjota eri tiedonalojen kielentiedostavaa suomen/ruotsin kielen opetusta ja omakielistä tukea perusopetuksessaja toisen asteen koulutuksessa.4. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden arvostaminen sekäkielitietoisuuden kehittäminen tulee vakiinnuttaa osaksi koulujen ja oppilaitostentoimintakulttuuria.5. Kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminentulee sisällyttää kaikkien opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.6. Koulutuspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus maahanmuuttajataustaisilleoppijoille on turvattava myös tulevaisuudessa.

    AB - Suomalainen lainsäädäntö ja koulutusjärjestelmä takaavat kaikkien Suomessa asuvienyhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisten lasten januorten (tässä arvioinnissa oppijoiden) näkökulmasta tämä edellyttää koulutuksensaavutettavuutta edistävän yleisen tuen, kuten koulun opetuskielen opetuksen, sekäoppijan yksilölliset tarpeet huomioivien muiden tukitoimien saatavuutta ja riittävyyttä.Arvioinnin pääkysymykset ovat maahanmuuttajataustaisten oppijoidenkoulutustarjonnan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden tuen, opiskelun aikaisensuomen/ruotsin kielen ja oman äidinkielen sekä muun oppimisen tuen saatavuudenja saavutettavuuden toteutuminen.Arviointi perustuu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien itsearviointeihin, jotkakoskivat heidän kykyään tarjota maahanmuuttajataustaisille oppijoille yhtäläisetmahdollisuudet osallistua kaikille yhteiseen koulutukseen. Arviointi kohdistuuopetukseen ja koulutukseen, jota annetaan esiopetuksessa (noin 340 opetuksenjärjestäjää), perusopetuksessa (noin 350 opetuksen järjestäjää), lukiokoulutuksessa(noin 300 koulutuksen järjestäjää) sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa (noin200 koulutuksen järjestäjää) ja joka perustuu Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelmantai ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Lisäksi arvioinnissaovat mukana perusopetukseen valmistava opetus ja ammatilliseen peruskoulutukseenvalmistava koulutus sekä vapaan sivistystyön osalta ne koulutukset (noin 300koulutuksen järjestäjää), joiden tarjonta perustuu opetussuunnitelman perusteisiin.Monitahoarvioinnin periaatetta on noudatettu suuntaamalla kyselyt myös näidenkoulutusasteiden opettajille ja toisen asteen opiskelijoille sekä tekemällä arviointikäyntejäeri puolille Suomea.4Arvioinnin tulosten mukaan kaikkien arvioitujen koulutusasteiden opetuksen jakoulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä maahanmuuttajataustaistenoppijoiden koulutustarjontaan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteensekä kielten opetuksen ja muun oppimisen tuen riittävyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.Järjestäjät arvioivat tunnistavansa maahanmuuttajataustaisten oppijoidentuen tarpeita varsin hyvin ja katsovat myös onnistuneensa vastaamaan hyvin näihintarpeisiin. Järjestäjien itsearvioinnissa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuksensaavutettavuus näyttäytyy siten varsin positiivisena. Poikkeuksen arvioinninkohderyhmässä muodostavat kaikilla koulutusasteilla ne opetuksen ja koulutuksenjärjestäjät, joilla maahanmuuttajataustaisia oppijoita on 51–100. Näiden järjestäjienon selvästi muita vaikeampaa vastata oppijoiden tarpeisiin, jotka kuitenkin ovattunnistettavissa sekä tämän arvioinnin että aikaisempien tutkimusten perusteella.Koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja monikulttuurisuuttakoskevia tavoitteita on kirjattu vaihtelevasti: Opetusta tai koulutustakoskevaan strategiaan tai vastaavaan suunnitelmaan näitä tavoitteita on kirjannutvain runsas puolet (56 %) opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä. Strategisten linjaustenpuuttuessa oppijoiden tarpeisiin reagoidaan tapauskohtaisesti, ja sitä pidetäänyleensä riittävänä, kun oppijoiden määrä on korkeintaan muutamia kymmeniä.Opetussuunnitelmiinsa ainakin joitakin maahanmuuttajataustaisia oppijoita koskeviakäytänteitä (esim. suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus tai oman äidinkielen opetus)on sisällyttänyt vajaa puolet (46 %) järjestäjistä.Nivelvaiheyhteistyön ilmoitetaan erityisesti esi- ja alkuopetuksen välillä toimivanhyvin, ja nivelvaiheen tiedonsiirtoon on luotu maahanmuuttajataustaisten oppijoidenosalta toimivat menettelytavat. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen oppijatohjataan useimmiten kielitaidon perusteella, ja valmistavalla opetuksella maahanmuuttajataustaistenoppijoiden tarpeisiin voidaan vastata hyvin, yli sadan oppijanjärjestäjien mielestä jopa erinomaisesti.Perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe on maahanmuuttajataustaisille nuorille haastava,koska kaikkien suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä jatko-opiskeluun. Koulutustarjontaaei tässä vaiheessa pidetä riittävänä varsinkaan niillä alueilla, joilla maahanmuuttajataustaisianuoria on paljon. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavakoulutus vastaa kuitenkin sekä koulutuksen järjestäjien että opiskelijoiden mielestänuorten tarpeisiin hyvin. Tiedonsiirtokäytännöt perusopetuksen ja toisen asteen koulutustenvälillä ovat kuitenkin monin paikoin vielä vakiintumattomia ja vaihtelevatjärjestäjittäin. Epätietoisuutta on myös siitä, mitä tietoja voi siirtää ja miten, eivätkätarpeelliset tiedot välity kaikille maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettavilleopettajille. Tarvetta yhteisesti sovituille tiedonsiirtokäytännöille on erityisesti ammatillisessaperuskoulutuksessa.Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksessa järjestäjät ja opettajat arvioivat onnistuneensaottamaan oppijoiden yksilölliset tarpeet hyvin huomioon. Jokaisella koulutusasteellaopettajat ovat myös pääsääntöisesti tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja tiloihin,5oppimateriaaleihin ja siihen, että opetuksessa voidaan huomioida myös muita kuinkielen opetukseen liittyviä tavoitteita. Tämä kertoo toisen kielen opetuksen alueenkehittymisestä kouluissa ja oppilaitoksissa.Myös oman äidinkielen opetusta arvostetaan, koska sitä järjestetään laajasti ja tarvesiihen määritellään suureksi. Oppijoiden tarpeisiin vastaaminen riippuu muun muassaoman äidinkielen opettajien rekrytointimahdollisuuksista, mutta esimerkiksi ammatillisessaperuskoulutuksessa myös erillisrahoituksen puute vaikeuttaa opetuksenjärjestämistä. Opiskelijat itse eivät ole aina motivoituneita oman äidinkielen opiskeluuneivätkä pidä oman äidinkielensä käyttöä opiskelussa kovin merkittävänä. Ylipäätäänomakielisen opetuksen tai tuen merkitystä ei vielä tunnisteta laajasti toisella asteella,vaikka oman äidinkielen käytön mahdollistavia käytänteitä jo hyödynnetäänkinerityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa.Kielitietoisuus – yhteisön kielellisen moninaisuuden tukeminen, eri tiedonalojenkielten tiedostaminen ja jokaisen opettajan toiminta oppiaineensa kielen opettajana– nivoutuu eri koulutusasteilla vahvimmin äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä-opettajien tehtävään edistää muiden opettajien kielitietoisuutta, kieltenopettajienja muiden aineiden opettajien yhteistyöhön sekä eri oppiaineiden sisältöjen hyödyntämiseenkielten opetuksessa. Se on esiopetuksessa tuttua ja luontevaa, muttaluokan- ja aineenopettajien kielitietoisuutta tukevien työtapojen vakiinnuttamistatäydennyskoulutuksen avulla tarvitaan. Kaikkien koulutusasteiden opettajat näkevätkuitenkin mahdollisuutensa osallistua täydennyskoulutukseen selvästi heikompinakuin järjestäjät. Koulutuksiin hakeutuvat pääasiassa ne henkilöt, joita asia kiinnostaa.Myös tarve kielitietoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvään täydennyskoulutuksennäyttää olevan voimakkaasti sidoksissa maahanmuuttajataustaisten oppijoidenmäärään.Oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa otetaan kaikilla koulutusasteilla ensisijaisestihuomioon maahanmuuttajataustaisen oppijan kieli- ja kulttuuritausta, toissijaisestikotoutumisvaihe. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä opettajien arvion mukaanmaahanmuuttajataustaisten oppijoiden opiskelua vaikeuttavat jossain määrinopetus- ja opiskelukulttuuriin liittyvät sopeutumisongelmat. Oppimisen vaikeuksientaustalla nähdään puolestaan oppijoiden elämäntilanteesta johtuvia traumoja taiposttraumaattisia ongelmia. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tarve erityisopettajanpalveluille nähdäänkin esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessamelko erilaisena kuin kantaväestön oppijoiden. Toisella asteella puolestaan korostuuopinto-ohjauksen tarve. Näihin oppijoiden yksilöllisiin tuen tarpeisiin on haasteistahuolimatta onnistuttu vastaamaan hyvin.Tiedottamista maahanmuuttajataustaisille oppijoille ja heidän perheilleen pidetäänkaikilla koulutusasteilla tehokkaimpana, kun tiedonsaanti varmistetaan henkilökohtaisesti.Esi- ja perusopetuksessa käytetään myös paljon tulkkeja sekä eri kielillekäännettyä tiedotusmateriaalia. Toisella asteella tiedottamisessa puolestaan tehdäänyhteistyötä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Internetin kautta toimivan koulun ja6kodin välisen yhteistyökanavan (esim. Wilma-ohjelma) käyttöä rajoittaa huoltajienheikko sähköisten järjestelmien käyttötaito. Tulkkauspalveluihin ollaan tyytyväisiäkaikilla koulutusasteilla, mutta palvelut eivät ole toisella asteella niin tunnettujakuin esi- ja perusopetuksessa. Oppijoiden tarpeet on kaikkiaan onnistuttu ottamaanhuomioon hyvin, mutta tarve tulkkauspalveluihin korostuu esi- ja perusopetuksessakiinteämmän kodin ja koulun yhteistyön vuoksi. Millään koulutusasteella ei järjestetäkovinkaan usein pelkästään maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattujavanhempainiltoja, mikä on myös maahanmuuttajataustaisten huoltajien oma toive.Esi- ja perusopetuksessa noin puolet vastaajista antaa oppijaa koskevia tietoja hänenomalla äidinkielellään. Tämä mahdollisuus vähenee huomattavasti toisella asteella.Siitä huolimatta maahanmuuttajataustaisten perheiden yksilölliset tarpeet kodin jakoulun/oppilaitoksen yhteistyössä pystytään sekä järjestäjien että opettajien mukaanottamaan hyvin huomioon.Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien mukaan kulttuurista monimuotoisuutta tuetaanuseilla erilaisilla periaatteilla ja käytänteillä alkaen koulujen ja oppilaitostenilmapiiristä, oppijoiden yksilöllisestä huomioimisesta ja toisten arvostamisesta henkilökunnankouluttautumiseen, erilaisiin hankkeisiin, eri tahojen kanssa tehtäväänyhteistyöhön sekä resursseihin ja strategisiin linjauksiin. Opettajien näkemyksissäkulttuurisesta monimuotoisuudesta painottuvat oppimisympäristön ilmapiiri sekäerilaisten resurssien ja tukitoimien merkitys. Heidän vastauksissaan esiin tulleet assimilaatioonviittaavat ”maassa maan tavalla” -tyyppiset näkemykset antavat aihettamiettiä kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvän kouluttautumisen tarvetta.Oppimisympäristön ilmapiirin ja henkilökunnan asennoitumisen kehittäminenkulttuurista monimuotoisuutta vaalivaksi on paljolti pedagogisen ja eettisen johtamisenkysymys. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät kokevat rehtorin roolin monimuotoisuudenedistämisessä tärkeäksi, ja opettajat vielä tärkeämmäksi. Johtamisenlisäksi koulujen ja oppilaitosten henkilöstön osaamisen ja asenteiden kehittäminenovat avainasemassa kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä. Lisäksi tarvitaanmyös pedagogisen osaamisen kehittämistä: kielitietoiseen opetukseen suuntautumistaja eriyttämistä. Tähän kaikkeen tarvitaan sekä taloudellisia ja ajallisia resursseja ettätoimivaa yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.Arviointiin osallistuneiden opiskelijoiden mukaan oppilaitoksissa vallitsee hyväksyväilmapiiri, joka näyttäytyy heille arjen hyvinä toimintatapoina sekä opettajienja koulutovereiden myönteisenä ja avoimena suhtautumisena heihin. Opettajillakoetaan olevan aito halu auttaa, ja heitä pidetään ymmärtäväisinä ja mukavina. Opiskelijoidenon myös jokseenkin helppo saada ystäviä sekä kantaväestöstä että toisistamaahanmuuttajataustaisista opiskelijoista. Vastausten perusteella niin opettajillakuin kantaväestöön kuuluvilla opiskelijoilla on asenteellisia valmiuksia toimia monikulttuurisessaympäristössä.7Arvioinnissa on päädytty seuraaviin kehittämissuosituksiin:1. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien visiossa ja strategiassa tulee näkyämonikulttuurisuuden ja monikielisyyden näkökulma.2. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on tarpeen kehittää toimijoidenyhteistyötä ja uusia malleja.3. Maahanmuuttajataustaisille oppijoille tulee tarjota eri tiedonalojen kielentiedostavaa suomen/ruotsin kielen opetusta ja omakielistä tukea perusopetuksessaja toisen asteen koulutuksessa.4. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden arvostaminen sekäkielitietoisuuden kehittäminen tulee vakiinnuttaa osaksi koulujen ja oppilaitostentoimintakulttuuria.5. Kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminentulee sisällyttää kaikkien opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.6. Koulutuspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus maahanmuuttajataustaisilleoppijoille on turvattava myös tulevaisuudessa.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    KW - Maahanmuuttajataustainen oppija, koulutusjärjestelmä, saatavuus,

    M3 - Tutkimusraportti

    SN - 978-952-206-301-4

    T3 - Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

    BT - Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi

    PB - Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI)

    CY - Helsinki

    ER -

    Pirinen T, (ed.), Hietala R, Ouakrim-Soivio N, Antikainen M, Paavola H, Salonen M et al. Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), 2015. 260 s. (Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus; 17:2015).