Maaseudun diskursiivinen käänne - maaseutu sanan muotoutuminen abstraktiksi kategoriaksi 1870-luvulla

Tutkimustuotos: KonferenssimateriaalitKonferenssiabstraktiTutkimus

Kuvaus

Tarkastelemme maaseutu-sanan konstruoitumista suomenkielisessä sanomalehtiaineistossa 1840-luvulta eteenpäin. Tutkimus perustuu sanomalehtidiskurssien kielitieteelliseen analyysiin. Esitämme tulkinnan merkittävästä diskursiivisesta käänteestä, joka ajoittuu 1870-luvulle. Siinä maaseutu sana muotoutui viittaamaan yksilöllisistä ja paikallisista alueista homogeeniseksi ja abstraktiksi kollektiivikäsitteeksi, joka samalla avautui monenlaisille uusille määrittelyille ja merkityksenannoille. Nähdäksemme tämä käsitteellinen käänne on kaupungin ja maaseudun suhteen ymmärtämisen ja tulkinnan kannalta keskeinen.

Aineistona käytämme Kansalliskirjaston digitalisoimaa sanomalehtiaineistoa, jossa ovat kaikki Suomessa 1770–1910 ilmestyneet sanomalehdet. Analyysin kohteena ovat suomenkieliset sanomalehdet, jotka alkoivat ilmestyä 1820-luvulla. Tämä aineisto kattaa kaikkiaan 471 996 yksittäistä lehden numeroa sisältäen noin 5 miljardia yksittäistä sanaa. Tarkastelu kohdistuu erityisesti maaseutu sanaan, joka esiintyy eri muodoissaan tässä aineistossa kaikkiaan noin 380 000 kertaa.

Analyysin tuloksena voidaan esittää muun muassa, että suomen kielessä sanan maaseutu merkityksessä tapahtuu 1870–80 käänne, jonka seurauksena sanalle annettu merkityssisältö muuttuu. Maaseutu sana alkaa kehittyä erilaiseksi kategoriaksi, joka toisaalta irtautuu yksittäisistä paikallisuuksista ja rakentaa merkitystä yhtenäisestä (homogeenisesta) maaseudusta, alueesta, johon voidaan viitata yksinkertaisemmin ja kategorisemmin, yhtenä kokonaisuutena. Samalla havaitaan mielenkiintoinen muutos, joka liittyy edellä kuvattuun homogenisoitumiseen: käsitteellisen muutoksen kärjessä vaikuttavat olevan alueelliset lehdet, jotka näin konstruoivat oman roolinsa suhteessa valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Maaseutu-sana abstrahoituu ja muuttuu abstraktiksi kategoriaksi, jonka täsmällistä kuvaamista ei enää pidetä tarpeellisena. Tässä yhteydessä maaseutu sana viittaakin yleisesti kaikkiin alueisiin, jotka ovat kaupunkien ulkopuolella. Tämä maaseutu-sanan merkityksen diskursiivinen käänne 1870–80 luvuilla on hyvin merkittävä maaseudun ja kaupungin suhteiden käsitteellisen jäsentymisen kannalta.
Alkuperäiskielisuomi
Sivut35
Sivumäärä1
TilaJulkaistu - 31 elokuuta 2018
OKM-julkaisutyyppiEi sovellu

Tieteenalat

  • 6121 Kielitieteet

Lainaa tätä

@conference{db448f6b731e4ef28af817fc3e9baa9f,
title = "Maaseudun diskursiivinen k{\"a}{\"a}nne - maaseutu sanan muotoutuminen abstraktiksi kategoriaksi 1870-luvulla",
abstract = "Tarkastelemme maaseutu-sanan konstruoitumista suomenkielisess{\"a} sanomalehtiaineistossa 1840-luvulta eteenp{\"a}in. Tutkimus perustuu sanomalehtidiskurssien kielitieteelliseen analyysiin. Esit{\"a}mme tulkinnan merkitt{\"a}v{\"a}st{\"a} diskursiivisesta k{\"a}{\"a}nteest{\"a}, joka ajoittuu 1870-luvulle. Siin{\"a} maaseutu sana muotoutui viittaamaan yksil{\"o}llisist{\"a} ja paikallisista alueista homogeeniseksi ja abstraktiksi kollektiivik{\"a}sitteeksi, joka samalla avautui monenlaisille uusille m{\"a}{\"a}rittelyille ja merkityksenannoille. N{\"a}hd{\"a}ksemme t{\"a}m{\"a} k{\"a}sitteellinen k{\"a}{\"a}nne on kaupungin ja maaseudun suhteen ymm{\"a}rt{\"a}misen ja tulkinnan kannalta keskeinen.Aineistona k{\"a}yt{\"a}mme Kansalliskirjaston digitalisoimaa sanomalehtiaineistoa, jossa ovat kaikki Suomessa 1770–1910 ilmestyneet sanomalehdet. Analyysin kohteena ovat suomenkieliset sanomalehdet, jotka alkoivat ilmesty{\"a} 1820-luvulla. T{\"a}m{\"a} aineisto kattaa kaikkiaan 471 996 yksitt{\"a}ist{\"a} lehden numeroa sis{\"a}lt{\"a}en noin 5 miljardia yksitt{\"a}ist{\"a} sanaa. Tarkastelu kohdistuu erityisesti maaseutu sanaan, joka esiintyy eri muodoissaan t{\"a}ss{\"a} aineistossa kaikkiaan noin 380 000 kertaa.Analyysin tuloksena voidaan esitt{\"a}{\"a} muun muassa, ett{\"a} suomen kieless{\"a} sanan maaseutu merkityksess{\"a} tapahtuu 1870–80 k{\"a}{\"a}nne, jonka seurauksena sanalle annettu merkityssis{\"a}lt{\"o} muuttuu. Maaseutu sana alkaa kehitty{\"a} erilaiseksi kategoriaksi, joka toisaalta irtautuu yksitt{\"a}isist{\"a} paikallisuuksista ja rakentaa merkityst{\"a} yhten{\"a}isest{\"a} (homogeenisesta) maaseudusta, alueesta, johon voidaan viitata yksinkertaisemmin ja kategorisemmin, yhten{\"a} kokonaisuutena. Samalla havaitaan mielenkiintoinen muutos, joka liittyy edell{\"a} kuvattuun homogenisoitumiseen: k{\"a}sitteellisen muutoksen k{\"a}rjess{\"a} vaikuttavat olevan alueelliset lehdet, jotka n{\"a}in konstruoivat oman roolinsa suhteessa valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Maaseutu-sana abstrahoituu ja muuttuu abstraktiksi kategoriaksi, jonka t{\"a}sm{\"a}llist{\"a} kuvaamista ei en{\"a}{\"a} pidet{\"a} tarpeellisena. T{\"a}ss{\"a} yhteydess{\"a} maaseutu sana viittaakin yleisesti kaikkiin alueisiin, jotka ovat kaupunkien ulkopuolella. T{\"a}m{\"a} maaseutu-sanan merkityksen diskursiivinen k{\"a}{\"a}nne 1870–80 luvuilla on hyvin merkitt{\"a}v{\"a} maaseudun ja kaupungin suhteiden k{\"a}sitteellisen j{\"a}sentymisen kannalta.",
keywords = "6121 Kielitieteet",
author = "Antti Kanner and Torsti Hyyryl{\"a}inen",
year = "2018",
month = "8",
day = "31",
language = "suomi",
pages = "35",

}

TY - CONF

T1 - Maaseudun diskursiivinen käänne - maaseutu sanan muotoutuminen abstraktiksi kategoriaksi 1870-luvulla

AU - Kanner, Antti

AU - Hyyryläinen, Torsti

PY - 2018/8/31

Y1 - 2018/8/31

N2 - Tarkastelemme maaseutu-sanan konstruoitumista suomenkielisessä sanomalehtiaineistossa 1840-luvulta eteenpäin. Tutkimus perustuu sanomalehtidiskurssien kielitieteelliseen analyysiin. Esitämme tulkinnan merkittävästä diskursiivisesta käänteestä, joka ajoittuu 1870-luvulle. Siinä maaseutu sana muotoutui viittaamaan yksilöllisistä ja paikallisista alueista homogeeniseksi ja abstraktiksi kollektiivikäsitteeksi, joka samalla avautui monenlaisille uusille määrittelyille ja merkityksenannoille. Nähdäksemme tämä käsitteellinen käänne on kaupungin ja maaseudun suhteen ymmärtämisen ja tulkinnan kannalta keskeinen.Aineistona käytämme Kansalliskirjaston digitalisoimaa sanomalehtiaineistoa, jossa ovat kaikki Suomessa 1770–1910 ilmestyneet sanomalehdet. Analyysin kohteena ovat suomenkieliset sanomalehdet, jotka alkoivat ilmestyä 1820-luvulla. Tämä aineisto kattaa kaikkiaan 471 996 yksittäistä lehden numeroa sisältäen noin 5 miljardia yksittäistä sanaa. Tarkastelu kohdistuu erityisesti maaseutu sanaan, joka esiintyy eri muodoissaan tässä aineistossa kaikkiaan noin 380 000 kertaa.Analyysin tuloksena voidaan esittää muun muassa, että suomen kielessä sanan maaseutu merkityksessä tapahtuu 1870–80 käänne, jonka seurauksena sanalle annettu merkityssisältö muuttuu. Maaseutu sana alkaa kehittyä erilaiseksi kategoriaksi, joka toisaalta irtautuu yksittäisistä paikallisuuksista ja rakentaa merkitystä yhtenäisestä (homogeenisesta) maaseudusta, alueesta, johon voidaan viitata yksinkertaisemmin ja kategorisemmin, yhtenä kokonaisuutena. Samalla havaitaan mielenkiintoinen muutos, joka liittyy edellä kuvattuun homogenisoitumiseen: käsitteellisen muutoksen kärjessä vaikuttavat olevan alueelliset lehdet, jotka näin konstruoivat oman roolinsa suhteessa valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Maaseutu-sana abstrahoituu ja muuttuu abstraktiksi kategoriaksi, jonka täsmällistä kuvaamista ei enää pidetä tarpeellisena. Tässä yhteydessä maaseutu sana viittaakin yleisesti kaikkiin alueisiin, jotka ovat kaupunkien ulkopuolella. Tämä maaseutu-sanan merkityksen diskursiivinen käänne 1870–80 luvuilla on hyvin merkittävä maaseudun ja kaupungin suhteiden käsitteellisen jäsentymisen kannalta.

AB - Tarkastelemme maaseutu-sanan konstruoitumista suomenkielisessä sanomalehtiaineistossa 1840-luvulta eteenpäin. Tutkimus perustuu sanomalehtidiskurssien kielitieteelliseen analyysiin. Esitämme tulkinnan merkittävästä diskursiivisesta käänteestä, joka ajoittuu 1870-luvulle. Siinä maaseutu sana muotoutui viittaamaan yksilöllisistä ja paikallisista alueista homogeeniseksi ja abstraktiksi kollektiivikäsitteeksi, joka samalla avautui monenlaisille uusille määrittelyille ja merkityksenannoille. Nähdäksemme tämä käsitteellinen käänne on kaupungin ja maaseudun suhteen ymmärtämisen ja tulkinnan kannalta keskeinen.Aineistona käytämme Kansalliskirjaston digitalisoimaa sanomalehtiaineistoa, jossa ovat kaikki Suomessa 1770–1910 ilmestyneet sanomalehdet. Analyysin kohteena ovat suomenkieliset sanomalehdet, jotka alkoivat ilmestyä 1820-luvulla. Tämä aineisto kattaa kaikkiaan 471 996 yksittäistä lehden numeroa sisältäen noin 5 miljardia yksittäistä sanaa. Tarkastelu kohdistuu erityisesti maaseutu sanaan, joka esiintyy eri muodoissaan tässä aineistossa kaikkiaan noin 380 000 kertaa.Analyysin tuloksena voidaan esittää muun muassa, että suomen kielessä sanan maaseutu merkityksessä tapahtuu 1870–80 käänne, jonka seurauksena sanalle annettu merkityssisältö muuttuu. Maaseutu sana alkaa kehittyä erilaiseksi kategoriaksi, joka toisaalta irtautuu yksittäisistä paikallisuuksista ja rakentaa merkitystä yhtenäisestä (homogeenisesta) maaseudusta, alueesta, johon voidaan viitata yksinkertaisemmin ja kategorisemmin, yhtenä kokonaisuutena. Samalla havaitaan mielenkiintoinen muutos, joka liittyy edellä kuvattuun homogenisoitumiseen: käsitteellisen muutoksen kärjessä vaikuttavat olevan alueelliset lehdet, jotka näin konstruoivat oman roolinsa suhteessa valtakunnalliseen julkiseen keskusteluun. Maaseutu-sana abstrahoituu ja muuttuu abstraktiksi kategoriaksi, jonka täsmällistä kuvaamista ei enää pidetä tarpeellisena. Tässä yhteydessä maaseutu sana viittaakin yleisesti kaikkiin alueisiin, jotka ovat kaupunkien ulkopuolella. Tämä maaseutu-sanan merkityksen diskursiivinen käänne 1870–80 luvuilla on hyvin merkittävä maaseudun ja kaupungin suhteiden käsitteellisen jäsentymisen kannalta.

KW - 6121 Kielitieteet

M3 - Konferenssiabstrakti

SP - 35

ER -