Abstrakti
Pääkirjoituksessa maaseutututkimuksen merkitystä tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Millaisin argumentein maaseutututkimusta voidaan tässä ajassa perustella yhteiskunnallisesti merkittäväksi ja lopulta myös julkisen tuen arvoiseksi? Pohdin tutkimusalamme yhteiskunnallisia tarttumapintoja avaamalla sen merkitystä seuraavassa: 1) monitieteisyyden, 2) paikkaperustaisuuden ja 3) niukkuuden näkökulmasta.
Maaseutua koskeva kerronta on muuttunut. Ei yksin maaseutututkimuksen ansiosta, mutta tutkimuksenkin vahvistamana. Nykyisin maaseutu nähdään monimuotoisemmin maaseutuina ja eriytyneinä paikallisuuksina. Niitä ei enää voi luonnehtia tavoilla, jotka vielä 30 vuotta sitten olivat yleisiä. 2020-luvulla maaseudut asetetaan entistä laajemmin ja selkeämmin osaksi yhteiskuntien kestävyysmuutosta koskevaa keskustelua – osana ratkaisua.
Maaseutua koskeva kerronta on muuttunut. Ei yksin maaseutututkimuksen ansiosta, mutta tutkimuksenkin vahvistamana. Nykyisin maaseutu nähdään monimuotoisemmin maaseutuina ja eriytyneinä paikallisuuksina. Niitä ei enää voi luonnehtia tavoilla, jotka vielä 30 vuotta sitten olivat yleisiä. 2020-luvulla maaseudut asetetaan entistä laajemmin ja selkeämmin osaksi yhteiskuntien kestävyysmuutosta koskevaa keskustelua – osana ratkaisua.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|---|
| Lehti | Maaseutututkimus = Finnish journal of rural studies |
| Vuosikerta | 30 |
| Numero | 1 |
| Sivut | 3-6 |
| Sivumäärä | 4 |
| ISSN | 2670-2347 |
| DOI - pysyväislinkit | |
| Tila | Julkaistu - 15 heinäk. 2022 |
| OKM-julkaisutyyppi | B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä |
Tieteenalat
- 519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede
- maaseutu
- Maaseutututkimus