Mahdollistavaa maaseudun kehittämistä: Selvitys alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta sekä ehdotus vaikuttavuuden mittarien kehittämisestä

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraportti

Abstrakti

Mahdollistavaa maaseudun kehittämistä -selvityksessä pureudutaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä alueellisten ja paikallisten kehittämissuunnitelmien muodostamaan kokonaisuuteen ja sen vaikuttavuuteen. Selvityksen tarkasteluajanjaksona on ohjelmakausi 2007–2013, ja työn suositukset ovat suunnattu nykyiselle ja seuraavalle ohjelmakaudelle. Selvityksen tilasi maa- ja metsätalousministeriö ja sen yhteisrahoittivat ministeriö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Työn toteutti konsortio, jossa kansallista tasoa arvioi Alue- ja kunta-tutkimuskeskus Spatia, alueellista tasoa Avaintaito Osuuskunta Suomi ja paikallista tasoa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Työn koordinoijana toimi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Lisäksi MDI:llä oli vastuullaan verkostojen analysointi sekä neljä alueellista arviointileiriä. Tämä selvitys on koostettu edellä mainitun työnjaon mukaisesti. Lisäksi ensimmäiseen osaan on koottu keskeisimmät arviointihavainnot.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kaudella 2007–2013 oli laaja ja mahdollistava kokonaisuus. Ohjelmassa annettiin tilaa alueellisille ja paikallisille painotuksille. Mahdollistavuus on arvokas piirre suomalaisessa maaseudun kehittämisessä. Haittapuolena mallissa kuitenkin on, että ohjelmasta ja sitä eri aluetasoilla täydentävistä ja tarkentavista asiakirjoista ei välity kovin selkeää kokonaisnäkemystä kotimaisen maaseudun kehittämisen ydinteemoista.
Alueelliset suunnitelmat tehtiin yleisluontoisiksi ja mahdollistaviksi, laajalla prosessilla. Suunnitelmien rooli toimeenpanossa oli vaihteleva. Toimeenpano kun tapahtuu Manner-Suomen ohjelman säännöillä ja toimenpiteillä. Suurin osa ELY-keskuksista kuitenkin piti alueellista suunnitelmaa jonkinlaisena punertavana lankana taustalla, sillä ne yrittivät käyttää erilaisia ohjauskeinoja alueellisen suunnitelman mukaisten toimien toteutumiseksi (idea- ja teemahaut, tiedotus, koordinaatiohankkeet). Toimeenpanossa oli huomattavia eroja alueiden välillä, sekä prosesseissa että tuloksissa.

Suomalaisesta toimintaryhmätyöstä on eurooppalaisessa vertailussa annettu myönteisiä arvioita. Myös kotimaiset mielipiteet Leader-toiminnan merkityksestä ja lisäarvosta ovat pääosin myönteisiä. Yksi toimintaryhmien keskeinen lisäarvotekijä on toimintaryhmien kyky aktivoida resursseja toiminta-alueensa kehittämiseen. Muita lisäarvotekijöitä olivat mm. toimintaryhmätyön kautta kasvanut aktiivisuus alueen kehittämiseksi, talkootyön lisääntymisen kautta vahvistunut yhteenkuuluvuuden tunne, toimintaryhmätyön soveltuminen erityisesti pienten elinkeinojen rahoittamiseen ja toimintaryhmätyön puolueettomuus. Leader-toiminta toi lisäarvoa myös jalostamalla hankeaihioita paikallisesti ja tuomalla hankkeita yhteen koordinaatiohankkeiden puitteissa.

Seurantatietojen puutteet vaikeuttavat kehittämisen onnistuneisuuden arviointia. Indikaattorit, joista osa EU-lähtöisiä, eivät ole olleet yksiselitteisiä tai tarkoituksenmukaisia. Lopputuloksena on, ettei alueiden vertailu keskenään ole luotettavasti mahdollista ja koko ohjelman saavutukset jäävät osin pimentoon. Erityisen harmillista on, että syötettyjä tietoja ei ole voitu käyttää toiminnan kehittämiseen, sillä ELY-keskukset ja Leader-ryhmät eivät ole saaneet tietoja ulos järjestelmästä. Tämä ongelma ratkennee Hyrrä-järjestelmän myötä käynnistyneellä kaudella.

Maaseudun kehittämiseen osallistui laaja joukko toimijoita paikalliselta, alueelliselta ja kansalliselta tasolta. Ohjelmakauden 2007–2013 ansioksi nähdäänkin yhteistyön paraneminen sekä alueiden sisällä että aluetasojen välillä. Onnistumisia on tapahtunut myös muutoin, sillä vaikka tuloksia ei kattavasti voida seurantatiedoin vahvistaa, ovat maaseudun kehittäjät pääosin tyytyväisiä ohjelmakauden toteutukseen.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaMaa- ja metsätalousministeriö
Sivumäärä255
TilaJulkaistu - 26 lokak. 2015
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Tieteenalat

  • 5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka
  • maaseudun kehittäminen
  • maaseutupolitiikka
  • vaikuttavuus
  • Leader-ryhmät
  • paikallinen kehittäminen
  • toimintaryhmätyö
  • aluekehittäminen

Siteeraa tätä