Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Alkuperäiskielisuomi
LehtiLähikuva : Turun elokuvakerho ry:n jäsenlehti
Vuosikerta29
Numero2
ISSN0782-3053
TilaJulkaistu - 2016
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Lisätietoja

Kun tärkeä poliittinen johtaja ja kansakunnan ykköshahmo kuolee, tulee hänen hautajaisistaan kansallinen mediatapahtuma. Urho Kekkosen kuollessa 1986 suomalainen yhteiskunta oli siirtynyt aikaan, jolloin median rooli yhteisön kokoajana ja sosiaalisen todellisuuden rakentajana ja uusintajana oli kasvanut merkittäväksi. Tarkastelemme tässä artikkelissa sitä, miten tuon aikaiset mediassa esitetyt ja tuotetut kuoleman rituaalit rakensivat Kekkosen yksinvaltaisen johtajuuden kulttia osana suomalaista poliittista kulttuuria. Analysoimme sitä, minkälaisten elementtien kautta Kekkonen johtajana symboloi kansakuntaa ja miten nuo elementit tulivat esiin hänen kuolemaansa ja hautajaisiaan käsittelevässä media-aineistossa. Aineistossa Kekkonen piirtyy ylivertaiseksi johtajaksi, kansallisen poliittisen perheen päämieheksi, suvereeniksi suurmieheksi ja kansan ystäväksi, joka kaitsee alamaisiaan lujasti mutta isällisesti suojellen kansakuntaa ulkopuolisilta uhilta. Lopuksi pohdimme Kekkosen kuoleman rituaaleja vallan siirtymänä ja eräänlaisina seremoniallisina jäähyväisinä: osana hidasta siirtymää kohti toisenlaista poliittista kulttuuria.

Tieteenalat

  • 518 Media- ja viestintätieteet

Siteeraa tätä