Miksi kauppatieteiden ylioppilas voi huonosti? Analyysi hyvinvoinnin ja stereotyyppisen opiskelijakuvan suhteesta

Tutkimustuotos: OpinnäytePro gradu

Abstrakti

MIKSI KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAS VOI HUONOSTI? Analyysi hyvinvoinnin ja stereotyyppisen opiskelijakuvan suhteesta Tavoitteenani on tässä tutkimuksessa etsiä vastauksia kysymykseen miksi kauppatieteiden ylioppilas voi huonosti. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ongelmat ovat ajankohtainen aihe Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa, ja aineistoni koostuukin ylioppilaskunnan internet-sivuilla lukuvuoden 2004-2005 aikana käydystä keskustelusta Henkinen hyvinvointi yhteisössämme. Tutkimukseni kontekstina ovat kauppatieteellinen koulutus sekä opiskelijan arvot ja rooli yhteisön jäsenenä. Tarkastelussani ymmärrän yhteisön toimintatavat ja arvostukset vuorovaikutuksessa jatkuvasti muuntautuvina ja muutettavina sosiaalisina käytäntöinä (ks. Fairclough 2003, 2004). Tämän näkökulman kautta tutkin koulutuksen piilo-opetussuunnitelman (ks. Ahola & Olin 2000) ja yliopistoyhteisön ulkopuolelta vaikuttavan puheen, tässä erityisesti uusliberalistisen retoriikan (mm. Ball 2004; Hilpelä 2004), keskinäistä dynamiikkaa opiskelijoiden käsitysten rakentumisessa. Aineiston analyysissa olen soveltanut kriittistä diskurssianalyysia (ks. Fairclough 2003, 2004). Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin keskusteluun osallistuneiden opiskelijoiden käsityksiä yhteisön hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämän pohjalta muodostin diskurssit arviointi, kilpailu, menestyminen sekä yksilöllisyys. Diskurssien keskinäistä järjestystä tarkastelin edelleen teemojen koulutus ja työ, minä ja muut ja stereotyyppinen kylteri kautta sekä suhteessa koettuun hyvinvointiin. Koulutuksen piilo-opetussuunnitelma rakentuu keskustelussa ensisijaisesti opiskelijoiden käsityksille arviointikriteereistä, mitkä rekrytoinnissa käytettävien pistekeskiarvovaatimusten kautta yhdistyvät käsityksiin vallitsevasta työmarkkinatilanteesta. Vaikka keskustelussa välittyy tarve lisääntyvälle vuorovaikutukselle kauppakorkeakoulun arjessa, puhe varsinaisista opiskelukäytännöistä jää vähäiseksi. Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavaksi keskeisimmäksi tekijäksi nouseekin käsitys ideaaliopiskelijan (nk. kylteristereotypian) ominaisuuksista, jotka määrittyvät keskeisesti yhteisössä vallitsevien menestymisvaateiden pohjalta. Markkinaretoriikka ja uusliberalistinen ajattelu näkyvät analysoimassani keskustelussa ja erityisesti käsityksissä stereotyyppisestä opiskelijasta. Menestyminen työmarkkinoilla myös koetaan yhteisöön hyväksymisen edellytyksenä, mikä äärimmäisyyteen vietynä johtaa kilpailun ylikorostumiseen ja liiallisten paineiden kautta opiskelijoiden pahoinvointiin. Analyysin yhteenvetona näyttääkin siltä, että varsinaisia koulutuskäytäntöjä enemmän opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat yhteisön jakamat käsitykset, jotka rakentuvat pitkälti juuri markkinaretoriikan kautta. Tutkimuksen avainsanat: Kauppatieteellinen koulutus, opiskelija, hyvinvointi, stereotypia, sosiaaliset käytännöt, kriittinen diskurssianalyysi, piilo-opetussuunnitelma, uusliberalismi
Alkuperäiskielisuomi
Myöntävä instituutio
  • Helsingin Kauppakorkeakoulu
Myöntöpäivämäärä16 joulukuuta 2005
JulkaisupaikkaHelsinki
Kustantaja
TilaJulkaistu - 2005
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Tieteenalat

  • 512 Liiketaloustiede

Siteeraa tätä