Abstrakti

Koulupolkuun liittyy monenlaisia normeja, joita valvovat ja säätelevät erilaiset auktoriteetit. Nuoret suuntautuvat näihin normeihin ja auktoriteetteihin haastattelupuheessaan kielellisin keinoin. Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä kielellisiä keinoja moniäänisyyden näkökulmasta. Aineisto koostuu vaikeasti lukevien nuorten haastatteluista. Analysoimme haastattelutilanteissa tuotettua moniäänisyyttä suhtautumisen teorian työkaluin. Käsittelemme jatkumoa referoinnista interdiskursiivisuuteen nimetyn äänen, epäspesifin henkilöhahmon, epämääräisen toisen äänen ja termistön kautta. Puheeseensa konstruoimien äänten avulla nuoret voivat kaiuttaa itsestään esitettyjä näkemyksiä, asettua niiden kanssa erimielisiksi ja ottaa tiedollista auktoriteettia itseään koskevissa asioissa. Termit puolestaan tuovat mukanaan nuorten puheeseen erikoisalan diskursseja, joiden kautta nuoret hahmottavat itseään suhteessa diagnostisiin kategorioihin ja jäsentävät niiden avulla omaa koulupolkuaan. Käy ilmi, että moniäänisyyden suhde nuoren toimijuuteen rakentuu kompleksiseksi: yhtäältä toiset äänet käyttävät määrittelyvaltaa nuoriin, toisaalta nuoret käyttävät eri ääniä omaa toimijuuttaan mahdollistavina resursseina.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiPuhe ja Kieli
Vuosikerta43
Numero1
Sivut41-58
Sivumäärä18
ISSN1458-3410
DOI - pysyväislinkit
TilaJulkaistu - kesäk. 2023
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet

Siteeraa tätä