Morality Made Visible: Edward Westermarck's Moral and Social Theory

Otto Pellervo Pipatti

Morality Made Visible: Edward Westermarck's Moral and Social Theory

Otto Pellervo Pipatti

Sosiologia

Tutkimustuotos: Opinnäyte › Väitöskirja › Monografia

Abstrakti

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/214056

Alkuperäiskieli	englanti
Julkaisupaikka	Helsinki
Kustantaja	University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Tila	Julkaistu - 9 syysk. 2017
OKM-julkaisutyyppi	G4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tieteenalat

5141 Sosiologia

Pääsy asiakirjaan

http://urn.fi/URN:ISBN:000-000-00-0000-0

Siteeraa tätä

@phdthesis{e1c4ba586d984cb1a348aa37dcfc76e9,

title = "Morality Made Visible: Edward Westermarck's Moral and Social Theory",

abstract = "This study offers an overall interpretation of the sociologist and anthropologist Edward Westermarck{\textquoteright}s (1862–1939) moral and social theory. It focuses on the key elements of Westermarck{\textquoteright}s theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas (1906-08) and summarized in Ethical Relativity (1932), and examines the importance of his work for understanding and explaining a wide range of social and moral phenomena that may be observed in all social environments. The study has two main aims. First, it lays out the key features of Westermarck{\textquoteright}s theory of moral judgement, the nature of retributive emotions in which moral judgements are based, and the various psychological and social elements influencing them. At the same time, it shows that Westermarck{\textquoteright}s account of morality is an ambitious and wide-ranging analysis of the fundamentals of human social behaviour and social reality. By combining the moral-psychological and sociological aspects of Westermarck{\textquoteright}s work, the study reconstructs his understanding of emotions, and the different forms of emotional contagion in particular, as the fundamental elements of human sociality. What emerges is that at the heart of Westermarck{\textquoteright}s theory-building is his neglected account of sympathy, proving to be crucial to his understanding of morality and human social life. The second aim of this study is to examine Westermarck{\textquoteright}s thought in the context of his main sources of inspiration, enabling a better understanding of his work. In this regard, it highlights the importance of Darwinian evolutionism to the different aspects of Westermarck{\textquoteright}s project, especially to his approach to the human mind. In addition, the study demonstrates how Westermarck{\textquoteright}s theory of moral emotions developed out of, and in response to, David Hume{\textquoteright}s and Adam Smith{\textquoteright}s moral philosophy, combining their views on human nature, moral sentiments, and sympathy with Darwinian evolutionary thinking. The first part of this work focuses on the central elements in Westermarck{\textquoteright}s moral and social theory, especially with respect to the nature of moral emotions, the role of sympathy and society, reciprocity, the emergence and maintenance of moral norms, and moral responsibility. The remaining part of the study expands upon and deepens these discussions by looking at Westermarck{\textquoteright}s theory of moral emotions in relation to the sentimentalist tradition in British moral philosophy, whose importance Westermarck himself emphasised as the background for his thinking. Today, his legacy serves as an example of sociological theory-building that is not organized around the dualisms of nature/culture and animal/human which penetrate much of the social sciences. The study demonstrates Westermarck{\textquoteright}s sociological relevance and broadens the view of Westermarck as the forerunner of modern evolutionary approaches to morality.V{\"a}it{\"o}skirja tarjoaa kokonaistulkinnan sosiologi, antropologi Edvard Westermarckin (1862–1939) moraali- ja yhteiskuntateoriasta. Se keskittyy The Origin and Development of the Moral Ideas (1906–08) ja Ethical Relativity (1932) -teoksissa esitettyyn teoriaan moraalitunteista ja h{\"a}nen tapaansa analysoida ja selitt{\"a}{\"a} kaikissa ihmisyhteis{\"o}iss{\"a} havaittavia moraaliin liittyvi{\"a} ilmi{\"o}it{\"a}. Tutkimuksella on kaksi p{\"a}{\"a}tavoitetta. Ensinn{\"a}kin se tarkastelee Westermarckin moraaliarvostelmia koskevan teorian p{\"a}{\"a}piirteit{\"a}, palkitsevien ja rankaisevien moraalitunteiden luonnetta sek{\"a} niihin vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekij{\"o}it{\"a}. Samalla tutkimus osoittaa Westermarckin esitt{\"a}neen laaja-alaisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun inhimillisen sosiaalisen k{\"a}ytt{\"a}ytymisen ja yhteis{\"o}el{\"a}m{\"a}n perustasta. Tuloksena on kokonaiskuva Westermarckin moraalipsykologisesta ja sosiologisesta tutkimusty{\"o}st{\"a}, jonka ytimess{\"a} on k{\"a}sitys tunteista ja erityisesti tunteiden jakamisesta ja tarttumisesta ihmisen sosiaalisuuden keskeisin{\"a} rakenneosina. Erityisen t{\"a}rke{\"a}ksi osoittautuu teoria sympatiasta, jota Westermarck soveltaa monien sosiaalisten ja moraalisten ilmi{\"o}iden tarkastelussa. Tutkimuksen toisena tavoitteena on analysoida Westermarckin moraalitunneteorian yhtym{\"a}kohtia ja eroavaisuuksia suhteessa h{\"a}nen keskeisimpiin edelt{\"a}jiins{\"a}. T{\"a}lt{\"a} osin v{\"a}it{\"o}skirja osoittaa darwinilaisen evoluutioteorian merkityksen Westermarckin moraalitutkimuksen eri osa-alueille ja ennen kaikkea ihmismielt{\"a} koskeville k{\"a}sityksille. Lis{\"a}ksi tutkimus tuo esiin, kuinka Westermarck kehitti moraaliteoriansa yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a} David Humen ja Adam Smithin moraalifilosofiaan sis{\"a}ltyvi{\"a} k{\"a}sityksi{\"a} ihmisluonnosta, moraalitunteista ja sympatiasta darwinilaiseen evoluutioajatteluun. V{\"a}it{\"o}skirjan alkupuoli keskittyy Westermarckin moraali- ja yhteiskuntateorian ydinkysymyksiin liittyen moraalitunteiden luonteeseen, sympatian ja yhteiskunnan merkitykseen, vastavuoroisuuteen, moraalisten normien muodostumiseen, s{\"a}ilymiseen ja muuttumiseen sek{\"a} moraaliseen vastuunalaisuuteen. Tutkimuksen loppuosa tarkastelee Westermarckin moraaliteoriaa suhteessa aikaisempaan brittil{\"a}iseen moraalitunnefilosofiaan, jonka merkityst{\"a} h{\"a}n itse korosti tutkimusty{\"o}ns{\"a} l{\"a}ht{\"o}kohtana. Westermarckin perint{\"o} toimii esimerkkin{\"a} sosiologisesta teorianmuodostuksesta, joka ei pohjaudu luonnon ja kulttuurin tai ihmisten ja el{\"a}inten erotteluun. V{\"a}it{\"o}skirja avartaa k{\"a}sityst{\"a} Westermarckin tutkimusty{\"o}n sosiologisesta merkityksest{\"a} sek{\"a} laajentaa kuvaa h{\"a}nest{\"a} evoluutioteoreettisen moraalitutkimuksen edell{\"a}k{\"a}vij{\"a}n{\"a}.",

keywords = "5141 Sociology",

author = "Pipatti, {Otto Pellervo}",

year = "2017",

month = sep,

day = "9",

language = "English",

publisher = "University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies",

address = "Finland",

}

TY - THES

T1 - Morality Made Visible

T2 - Edward Westermarck's Moral and Social Theory

AU - Pipatti, Otto Pellervo

PY - 2017/9/9

Y1 - 2017/9/9

N2 - This study offers an overall interpretation of the sociologist and anthropologist Edward Westermarck’s (1862–1939) moral and social theory. It focuses on the key elements of Westermarck’s theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas (1906-08) and summarized in Ethical Relativity (1932), and examines the importance of his work for understanding and explaining a wide range of social and moral phenomena that may be observed in all social environments. The study has two main aims. First, it lays out the key features of Westermarck’s theory of moral judgement, the nature of retributive emotions in which moral judgements are based, and the various psychological and social elements influencing them. At the same time, it shows that Westermarck’s account of morality is an ambitious and wide-ranging analysis of the fundamentals of human social behaviour and social reality. By combining the moral-psychological and sociological aspects of Westermarck’s work, the study reconstructs his understanding of emotions, and the different forms of emotional contagion in particular, as the fundamental elements of human sociality. What emerges is that at the heart of Westermarck’s theory-building is his neglected account of sympathy, proving to be crucial to his understanding of morality and human social life. The second aim of this study is to examine Westermarck’s thought in the context of his main sources of inspiration, enabling a better understanding of his work. In this regard, it highlights the importance of Darwinian evolutionism to the different aspects of Westermarck’s project, especially to his approach to the human mind. In addition, the study demonstrates how Westermarck’s theory of moral emotions developed out of, and in response to, David Hume’s and Adam Smith’s moral philosophy, combining their views on human nature, moral sentiments, and sympathy with Darwinian evolutionary thinking. The first part of this work focuses on the central elements in Westermarck’s moral and social theory, especially with respect to the nature of moral emotions, the role of sympathy and society, reciprocity, the emergence and maintenance of moral norms, and moral responsibility. The remaining part of the study expands upon and deepens these discussions by looking at Westermarck’s theory of moral emotions in relation to the sentimentalist tradition in British moral philosophy, whose importance Westermarck himself emphasised as the background for his thinking. Today, his legacy serves as an example of sociological theory-building that is not organized around the dualisms of nature/culture and animal/human which penetrate much of the social sciences. The study demonstrates Westermarck’s sociological relevance and broadens the view of Westermarck as the forerunner of modern evolutionary approaches to morality.Väitöskirja tarjoaa kokonaistulkinnan sosiologi, antropologi Edvard Westermarckin (1862–1939) moraali- ja yhteiskuntateoriasta. Se keskittyy The Origin and Development of the Moral Ideas (1906–08) ja Ethical Relativity (1932) -teoksissa esitettyyn teoriaan moraalitunteista ja hänen tapaansa analysoida ja selittää kaikissa ihmisyhteisöissä havaittavia moraaliin liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin se tarkastelee Westermarckin moraaliarvostelmia koskevan teorian pääpiirteitä, palkitsevien ja rankaisevien moraalitunteiden luonnetta sekä niihin vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Samalla tutkimus osoittaa Westermarckin esittäneen laaja-alaisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun inhimillisen sosiaalisen käyttäytymisen ja yhteisöelämän perustasta. Tuloksena on kokonaiskuva Westermarckin moraalipsykologisesta ja sosiologisesta tutkimustyöstä, jonka ytimessä on käsitys tunteista ja erityisesti tunteiden jakamisesta ja tarttumisesta ihmisen sosiaalisuuden keskeisinä rakenneosina. Erityisen tärkeäksi osoittautuu teoria sympatiasta, jota Westermarck soveltaa monien sosiaalisten ja moraalisten ilmiöiden tarkastelussa. Tutkimuksen toisena tavoitteena on analysoida Westermarckin moraalitunneteorian yhtymäkohtia ja eroavaisuuksia suhteessa hänen keskeisimpiin edeltäjiinsä. Tältä osin väitöskirja osoittaa darwinilaisen evoluutioteorian merkityksen Westermarckin moraalitutkimuksen eri osa-alueille ja ennen kaikkea ihmismieltä koskeville käsityksille. Lisäksi tutkimus tuo esiin, kuinka Westermarck kehitti moraaliteoriansa yhdistämällä David Humen ja Adam Smithin moraalifilosofiaan sisältyviä käsityksiä ihmisluonnosta, moraalitunteista ja sympatiasta darwinilaiseen evoluutioajatteluun. Väitöskirjan alkupuoli keskittyy Westermarckin moraali- ja yhteiskuntateorian ydinkysymyksiin liittyen moraalitunteiden luonteeseen, sympatian ja yhteiskunnan merkitykseen, vastavuoroisuuteen, moraalisten normien muodostumiseen, säilymiseen ja muuttumiseen sekä moraaliseen vastuunalaisuuteen. Tutkimuksen loppuosa tarkastelee Westermarckin moraaliteoriaa suhteessa aikaisempaan brittiläiseen moraalitunnefilosofiaan, jonka merkitystä hän itse korosti tutkimustyönsä lähtökohtana. Westermarckin perintö toimii esimerkkinä sosiologisesta teorianmuodostuksesta, joka ei pohjaudu luonnon ja kulttuurin tai ihmisten ja eläinten erotteluun. Väitöskirja avartaa käsitystä Westermarckin tutkimustyön sosiologisesta merkityksestä sekä laajentaa kuvaa hänestä evoluutioteoreettisen moraalitutkimuksen edelläkävijänä.

AB - This study offers an overall interpretation of the sociologist and anthropologist Edward Westermarck’s (1862–1939) moral and social theory. It focuses on the key elements of Westermarck’s theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas (1906-08) and summarized in Ethical Relativity (1932), and examines the importance of his work for understanding and explaining a wide range of social and moral phenomena that may be observed in all social environments. The study has two main aims. First, it lays out the key features of Westermarck’s theory of moral judgement, the nature of retributive emotions in which moral judgements are based, and the various psychological and social elements influencing them. At the same time, it shows that Westermarck’s account of morality is an ambitious and wide-ranging analysis of the fundamentals of human social behaviour and social reality. By combining the moral-psychological and sociological aspects of Westermarck’s work, the study reconstructs his understanding of emotions, and the different forms of emotional contagion in particular, as the fundamental elements of human sociality. What emerges is that at the heart of Westermarck’s theory-building is his neglected account of sympathy, proving to be crucial to his understanding of morality and human social life. The second aim of this study is to examine Westermarck’s thought in the context of his main sources of inspiration, enabling a better understanding of his work. In this regard, it highlights the importance of Darwinian evolutionism to the different aspects of Westermarck’s project, especially to his approach to the human mind. In addition, the study demonstrates how Westermarck’s theory of moral emotions developed out of, and in response to, David Hume’s and Adam Smith’s moral philosophy, combining their views on human nature, moral sentiments, and sympathy with Darwinian evolutionary thinking. The first part of this work focuses on the central elements in Westermarck’s moral and social theory, especially with respect to the nature of moral emotions, the role of sympathy and society, reciprocity, the emergence and maintenance of moral norms, and moral responsibility. The remaining part of the study expands upon and deepens these discussions by looking at Westermarck’s theory of moral emotions in relation to the sentimentalist tradition in British moral philosophy, whose importance Westermarck himself emphasised as the background for his thinking. Today, his legacy serves as an example of sociological theory-building that is not organized around the dualisms of nature/culture and animal/human which penetrate much of the social sciences. The study demonstrates Westermarck’s sociological relevance and broadens the view of Westermarck as the forerunner of modern evolutionary approaches to morality.Väitöskirja tarjoaa kokonaistulkinnan sosiologi, antropologi Edvard Westermarckin (1862–1939) moraali- ja yhteiskuntateoriasta. Se keskittyy The Origin and Development of the Moral Ideas (1906–08) ja Ethical Relativity (1932) -teoksissa esitettyyn teoriaan moraalitunteista ja hänen tapaansa analysoida ja selittää kaikissa ihmisyhteisöissä havaittavia moraaliin liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin se tarkastelee Westermarckin moraaliarvostelmia koskevan teorian pääpiirteitä, palkitsevien ja rankaisevien moraalitunteiden luonnetta sekä niihin vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Samalla tutkimus osoittaa Westermarckin esittäneen laaja-alaisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun inhimillisen sosiaalisen käyttäytymisen ja yhteisöelämän perustasta. Tuloksena on kokonaiskuva Westermarckin moraalipsykologisesta ja sosiologisesta tutkimustyöstä, jonka ytimessä on käsitys tunteista ja erityisesti tunteiden jakamisesta ja tarttumisesta ihmisen sosiaalisuuden keskeisinä rakenneosina. Erityisen tärkeäksi osoittautuu teoria sympatiasta, jota Westermarck soveltaa monien sosiaalisten ja moraalisten ilmiöiden tarkastelussa. Tutkimuksen toisena tavoitteena on analysoida Westermarckin moraalitunneteorian yhtymäkohtia ja eroavaisuuksia suhteessa hänen keskeisimpiin edeltäjiinsä. Tältä osin väitöskirja osoittaa darwinilaisen evoluutioteorian merkityksen Westermarckin moraalitutkimuksen eri osa-alueille ja ennen kaikkea ihmismieltä koskeville käsityksille. Lisäksi tutkimus tuo esiin, kuinka Westermarck kehitti moraaliteoriansa yhdistämällä David Humen ja Adam Smithin moraalifilosofiaan sisältyviä käsityksiä ihmisluonnosta, moraalitunteista ja sympatiasta darwinilaiseen evoluutioajatteluun. Väitöskirjan alkupuoli keskittyy Westermarckin moraali- ja yhteiskuntateorian ydinkysymyksiin liittyen moraalitunteiden luonteeseen, sympatian ja yhteiskunnan merkitykseen, vastavuoroisuuteen, moraalisten normien muodostumiseen, säilymiseen ja muuttumiseen sekä moraaliseen vastuunalaisuuteen. Tutkimuksen loppuosa tarkastelee Westermarckin moraaliteoriaa suhteessa aikaisempaan brittiläiseen moraalitunnefilosofiaan, jonka merkitystä hän itse korosti tutkimustyönsä lähtökohtana. Westermarckin perintö toimii esimerkkinä sosiologisesta teorianmuodostuksesta, joka ei pohjaudu luonnon ja kulttuurin tai ihmisten ja eläinten erotteluun. Väitöskirja avartaa käsitystä Westermarckin tutkimustyön sosiologisesta merkityksestä sekä laajentaa kuvaa hänestä evoluutioteoreettisen moraalitutkimuksen edelläkävijänä.

KW - 5141 Sociology

M3 - Doctoral Thesis

PB - University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies

CY - Helsinki

ER -