Näkökulmia ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan jännitekentässä

Timo Juhani Valtonen

Näkökulmia ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan jännitekentässä

Kirkkohistoria

Tutkimustuotos: Opinnäyte › Pro gradu

Abstrakti

Tutkielman tutkimusaiheena on nykyajan työelämän ja vapaa-ajan välillä vallitsevan jännitteen analysointi teemasta tehtyjen relevanttien nykytutkimusten avulla. Tutkimusongelmana on selvittää ajankäytön ongelmallisuutta työelämässä ja vapaa-ajassa tapahtuneiden muutosten sekä niiden välisten suhteiden kautta. Tutkimusmetodisesti keskitytään uusimpien 2000-luvun tieteellisten tutkimusten analysointiin. Työelämässä, varsinkin suomalaisessa työelämässä, tapahtuneiden muutosten vaikutusta vapaa-aikaan, erityisesti suomalaiseen perhe-elämään, sekä niihin liittyviin ajanhallintajärjestelmiin tutkitaan kvalitatiivisin, laadullisin menetelmin. Työn eri muodoista tutkitaan työelämän muutoksia tietotyöläisten ja eri sosiaalisista ryhmistä nykyisen keskiluokan näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on tutkia ajanhallinnasta ratkaisua tutkimusongelmaan, jotta vapaa-ajan toiminnot linkittyisivät mielekkäällä tavalla työhön.

Erityisesti analysoitavia keskeisiä tutkimuksia on viisi, jotka edustavat pääasiassa suomalaista, mutta myös kansainvälistä akateemista tutkimusta. Muina lähteinä käytetään ajankohtaista teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on runsaasti ristikkäisviittauksia niin tutkielman keskeisten tutkimusten kanssa kuin myös muiden lähteiden kanssa. Tutkimukset siten keskustelevat keskenään ja ovat intertekstuaalisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ajallisesti tutkimusaihe on rajattu 2000-luvulla tehtyyn tutkimukseen ja paikallisesti länsimaisiin hyvinvointivaltioihin. Rakenteellisesti tutkielma jakautuu johdanto- ja teoriaosuuksien jälkeen ajanhallinnan, työn ja vapaa-ajan teemojen sekä tutkimusten keskeisten näkökulmien analysointiin.

Tutkielman keskeisiä näkökulmia on työelämän sääntöjen ulottuminen vapaa-ajan toimintoihin, jolloin jännite syntyy näiden kahden elämänalueen välisissä ajanhallintakysymyksissä. Vapaa-aika on sinänsä lisääntynyt, mutta työhön käytetty aika sekä sen vaatimustaso ja sitoutumisaste ovat samalla nousseet. Ajanhallintaongelmat ovat tyypillisiä erityisesti korkeakoulutetuille ja tietotyötä tekeville sekä heidän perheilleen. Tietotyöläisperheen vapaa-ajalle on nykyään luonteenomaista taylorisoituneen, työelämästä tutun tehdasmaisen ajankäytön suunnittelun lisääntyminen sekä aikapulan ja aikastressin kokeminen. Koulutuksen merkitys korostuu niin vapaa-ajan toimintojen määrässä kuin varsinkin korkeammin koulutettujen, kuten tietotyötä tekevien, työtehtävien linkittymisessä vapaa-ajalle. Lisäksi nykyiselle työelämälle on tyypillistä henkilökohtaistuminen ja liiketaloudellistuminen sekä joustavien työaikajärjestelyiden yleistyminen. Analysoitavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että työntekijä on se, joka joutuu joustamaan elämänsä muissa toiminnoissa työn hyväksi. Ratkaisuna työelämän ongelmiin on esimerkiksi työntekijän sitouttaminen työtehtäviinsä mielekkään ja oikeudenmukaisen työnkuvan kehittämisen kautta. Eräs ratkaisu ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan välisen jännitekentän purkamiseksi ja hyvinvoinnin, kuten aikahyvinvoinnin, saavuttamiseksi on myös työnantajien ja työntekijöiden entistä tiiviimpi yhteistyö ajanhallintajärjestelmien luomiseksi työelämään. Vasta tulevat käytännöt kuitenkin osoittavat eri ratkaisumallien toimivuuden.

Alkuperäiskieli	suomi
Tila	Julkaistu - 19 syysk. 2005
OKM-julkaisutyyppi	G2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Lisätietoja väitöskirjasta

Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos

Tieteenalat

514 Sosiaalitieteet

Siteeraa tätä

@mastersthesis{41716882dcf8479d95b33baa95d0301f,

title = "N{\"a}k{\"o}kulmia ajanhallintaan ty{\"o}n ja vapaa-ajan j{\"a}nnitekent{\"a}ss{\"a}",

abstract = "Tutkielman tutkimusaiheena on nykyajan ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ja vapaa-ajan v{\"a}lill{\"a} vallitsevan j{\"a}nnitteen analysointi teemasta tehtyjen relevanttien nykytutkimusten avulla. Tutkimusongelmana on selvitt{\"a}{\"a} ajank{\"a}yt{\"o}n ongelmallisuutta ty{\"o}el{\"a}m{\"a}ss{\"a} ja vapaa-ajassa tapahtuneiden muutosten sek{\"a} niiden v{\"a}listen suhteiden kautta. Tutkimusmetodisesti keskityt{\"a}{\"a}n uusimpien 2000-luvun tieteellisten tutkimusten analysointiin. Ty{\"o}el{\"a}m{\"a}ss{\"a}, varsinkin suomalaisessa ty{\"o}el{\"a}m{\"a}ss{\"a}, tapahtuneiden muutosten vaikutusta vapaa-aikaan, erityisesti suomalaiseen perhe-el{\"a}m{\"a}{\"a}n, sek{\"a} niihin liittyviin ajanhallintaj{\"a}rjestelmiin tutkitaan kvalitatiivisin, laadullisin menetelmin. Ty{\"o}n eri muodoista tutkitaan ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n muutoksia tietoty{\"o}l{\"a}isten ja eri sosiaalisista ryhmist{\"a} nykyisen keskiluokan n{\"a}k{\"o}kulmasta. Tutkimushypoteesina on tutkia ajanhallinnasta ratkaisua tutkimusongelmaan, jotta vapaa-ajan toiminnot linkittyisiv{\"a}t mielekk{\"a}{\"a}ll{\"a} tavalla ty{\"o}h{\"o}n. Erityisesti analysoitavia keskeisi{\"a} tutkimuksia on viisi, jotka edustavat p{\"a}{\"a}asiassa suomalaista, mutta my{\"o}s kansainv{\"a}list{\"a} akateemista tutkimusta. Muina l{\"a}htein{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n ajankohtaista teemaan liittyv{\"a}{\"a} tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on runsaasti ristikk{\"a}isviittauksia niin tutkielman keskeisten tutkimusten kanssa kuin my{\"o}s muiden l{\"a}hteiden kanssa. Tutkimukset siten keskustelevat kesken{\"a}{\"a}n ja ovat intertekstuaalisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ajallisesti tutkimusaihe on rajattu 2000-luvulla tehtyyn tutkimukseen ja paikallisesti l{\"a}nsimaisiin hyvinvointivaltioihin. Rakenteellisesti tutkielma jakautuu johdanto- ja teoriaosuuksien j{\"a}lkeen ajanhallinnan, ty{\"o}n ja vapaa-ajan teemojen sek{\"a} tutkimusten keskeisten n{\"a}k{\"o}kulmien analysointiin. Tutkielman keskeisi{\"a} n{\"a}k{\"o}kulmia on ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n s{\"a}{\"a}nt{\"o}jen ulottuminen vapaa-ajan toimintoihin, jolloin j{\"a}nnite syntyy n{\"a}iden kahden el{\"a}m{\"a}nalueen v{\"a}lisiss{\"a} ajanhallintakysymyksiss{\"a}. Vapaa-aika on sin{\"a}ns{\"a} lis{\"a}{\"a}ntynyt, mutta ty{\"o}h{\"o}n k{\"a}ytetty aika sek{\"a} sen vaatimustaso ja sitoutumisaste ovat samalla nousseet. Ajanhallintaongelmat ovat tyypillisi{\"a} erityisesti korkeakoulutetuille ja tietoty{\"o}t{\"a} tekeville sek{\"a} heid{\"a}n perheilleen. Tietoty{\"o}l{\"a}isperheen vapaa-ajalle on nyky{\"a}{\"a}n luonteenomaista taylorisoituneen, ty{\"o}el{\"a}m{\"a}st{\"a} tutun tehdasmaisen ajank{\"a}yt{\"o}n suunnittelun lis{\"a}{\"a}ntyminen sek{\"a} aikapulan ja aikastressin kokeminen. Koulutuksen merkitys korostuu niin vapaa-ajan toimintojen m{\"a}{\"a}r{\"a}ss{\"a} kuin varsinkin korkeammin koulutettujen, kuten tietoty{\"o}t{\"a} tekevien, ty{\"o}teht{\"a}vien linkittymisess{\"a} vapaa-ajalle. Lis{\"a}ksi nykyiselle ty{\"o}el{\"a}m{\"a}lle on tyypillist{\"a} henkil{\"o}kohtaistuminen ja liiketaloudellistuminen sek{\"a} joustavien ty{\"o}aikaj{\"a}rjestelyiden yleistyminen. Analysoitavien tutkimusten mukaan n{\"a}ytt{\"a}{\"a} silt{\"a}, ett{\"a} ty{\"o}ntekij{\"a} on se, joka joutuu joustamaan el{\"a}m{\"a}ns{\"a} muissa toiminnoissa ty{\"o}n hyv{\"a}ksi. Ratkaisuna ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ongelmiin on esimerkiksi ty{\"o}ntekij{\"a}n sitouttaminen ty{\"o}teht{\"a}viins{\"a} mielekk{\"a}{\"a}n ja oikeudenmukaisen ty{\"o}nkuvan kehitt{\"a}misen kautta. Er{\"a}s ratkaisu ajanhallintaan ty{\"o}n ja vapaa-ajan v{\"a}lisen j{\"a}nnitekent{\"a}n purkamiseksi ja hyvinvoinnin, kuten aikahyvinvoinnin, saavuttamiseksi on my{\"o}s ty{\"o}nantajien ja ty{\"o}ntekij{\"o}iden entist{\"a} tiiviimpi yhteisty{\"o} ajanhallintaj{\"a}rjestelmien luomiseksi ty{\"o}el{\"a}m{\"a}{\"a}n. Vasta tulevat k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t kuitenkin osoittavat eri ratkaisumallien toimivuuden. ",

keywords = "514 Sosiaalitieteet",

author = "Valtonen, {Timo Juhani}",

year = "2005",

month = sep,

day = "19",

language = "suomi",

}

TY - THES

T1 - Näkökulmia ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan jännitekentässä

AU - Valtonen, Timo Juhani

PY - 2005/9/19

Y1 - 2005/9/19

N2 - Tutkielman tutkimusaiheena on nykyajan työelämän ja vapaa-ajan välillä vallitsevan jännitteen analysointi teemasta tehtyjen relevanttien nykytutkimusten avulla. Tutkimusongelmana on selvittää ajankäytön ongelmallisuutta työelämässä ja vapaa-ajassa tapahtuneiden muutosten sekä niiden välisten suhteiden kautta. Tutkimusmetodisesti keskitytään uusimpien 2000-luvun tieteellisten tutkimusten analysointiin. Työelämässä, varsinkin suomalaisessa työelämässä, tapahtuneiden muutosten vaikutusta vapaa-aikaan, erityisesti suomalaiseen perhe-elämään, sekä niihin liittyviin ajanhallintajärjestelmiin tutkitaan kvalitatiivisin, laadullisin menetelmin. Työn eri muodoista tutkitaan työelämän muutoksia tietotyöläisten ja eri sosiaalisista ryhmistä nykyisen keskiluokan näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on tutkia ajanhallinnasta ratkaisua tutkimusongelmaan, jotta vapaa-ajan toiminnot linkittyisivät mielekkäällä tavalla työhön. Erityisesti analysoitavia keskeisiä tutkimuksia on viisi, jotka edustavat pääasiassa suomalaista, mutta myös kansainvälistä akateemista tutkimusta. Muina lähteinä käytetään ajankohtaista teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on runsaasti ristikkäisviittauksia niin tutkielman keskeisten tutkimusten kanssa kuin myös muiden lähteiden kanssa. Tutkimukset siten keskustelevat keskenään ja ovat intertekstuaalisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ajallisesti tutkimusaihe on rajattu 2000-luvulla tehtyyn tutkimukseen ja paikallisesti länsimaisiin hyvinvointivaltioihin. Rakenteellisesti tutkielma jakautuu johdanto- ja teoriaosuuksien jälkeen ajanhallinnan, työn ja vapaa-ajan teemojen sekä tutkimusten keskeisten näkökulmien analysointiin. Tutkielman keskeisiä näkökulmia on työelämän sääntöjen ulottuminen vapaa-ajan toimintoihin, jolloin jännite syntyy näiden kahden elämänalueen välisissä ajanhallintakysymyksissä. Vapaa-aika on sinänsä lisääntynyt, mutta työhön käytetty aika sekä sen vaatimustaso ja sitoutumisaste ovat samalla nousseet. Ajanhallintaongelmat ovat tyypillisiä erityisesti korkeakoulutetuille ja tietotyötä tekeville sekä heidän perheilleen. Tietotyöläisperheen vapaa-ajalle on nykyään luonteenomaista taylorisoituneen, työelämästä tutun tehdasmaisen ajankäytön suunnittelun lisääntyminen sekä aikapulan ja aikastressin kokeminen. Koulutuksen merkitys korostuu niin vapaa-ajan toimintojen määrässä kuin varsinkin korkeammin koulutettujen, kuten tietotyötä tekevien, työtehtävien linkittymisessä vapaa-ajalle. Lisäksi nykyiselle työelämälle on tyypillistä henkilökohtaistuminen ja liiketaloudellistuminen sekä joustavien työaikajärjestelyiden yleistyminen. Analysoitavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että työntekijä on se, joka joutuu joustamaan elämänsä muissa toiminnoissa työn hyväksi. Ratkaisuna työelämän ongelmiin on esimerkiksi työntekijän sitouttaminen työtehtäviinsä mielekkään ja oikeudenmukaisen työnkuvan kehittämisen kautta. Eräs ratkaisu ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan välisen jännitekentän purkamiseksi ja hyvinvoinnin, kuten aikahyvinvoinnin, saavuttamiseksi on myös työnantajien ja työntekijöiden entistä tiiviimpi yhteistyö ajanhallintajärjestelmien luomiseksi työelämään. Vasta tulevat käytännöt kuitenkin osoittavat eri ratkaisumallien toimivuuden.

AB - Tutkielman tutkimusaiheena on nykyajan työelämän ja vapaa-ajan välillä vallitsevan jännitteen analysointi teemasta tehtyjen relevanttien nykytutkimusten avulla. Tutkimusongelmana on selvittää ajankäytön ongelmallisuutta työelämässä ja vapaa-ajassa tapahtuneiden muutosten sekä niiden välisten suhteiden kautta. Tutkimusmetodisesti keskitytään uusimpien 2000-luvun tieteellisten tutkimusten analysointiin. Työelämässä, varsinkin suomalaisessa työelämässä, tapahtuneiden muutosten vaikutusta vapaa-aikaan, erityisesti suomalaiseen perhe-elämään, sekä niihin liittyviin ajanhallintajärjestelmiin tutkitaan kvalitatiivisin, laadullisin menetelmin. Työn eri muodoista tutkitaan työelämän muutoksia tietotyöläisten ja eri sosiaalisista ryhmistä nykyisen keskiluokan näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on tutkia ajanhallinnasta ratkaisua tutkimusongelmaan, jotta vapaa-ajan toiminnot linkittyisivät mielekkäällä tavalla työhön. Erityisesti analysoitavia keskeisiä tutkimuksia on viisi, jotka edustavat pääasiassa suomalaista, mutta myös kansainvälistä akateemista tutkimusta. Muina lähteinä käytetään ajankohtaista teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on runsaasti ristikkäisviittauksia niin tutkielman keskeisten tutkimusten kanssa kuin myös muiden lähteiden kanssa. Tutkimukset siten keskustelevat keskenään ja ovat intertekstuaalisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ajallisesti tutkimusaihe on rajattu 2000-luvulla tehtyyn tutkimukseen ja paikallisesti länsimaisiin hyvinvointivaltioihin. Rakenteellisesti tutkielma jakautuu johdanto- ja teoriaosuuksien jälkeen ajanhallinnan, työn ja vapaa-ajan teemojen sekä tutkimusten keskeisten näkökulmien analysointiin. Tutkielman keskeisiä näkökulmia on työelämän sääntöjen ulottuminen vapaa-ajan toimintoihin, jolloin jännite syntyy näiden kahden elämänalueen välisissä ajanhallintakysymyksissä. Vapaa-aika on sinänsä lisääntynyt, mutta työhön käytetty aika sekä sen vaatimustaso ja sitoutumisaste ovat samalla nousseet. Ajanhallintaongelmat ovat tyypillisiä erityisesti korkeakoulutetuille ja tietotyötä tekeville sekä heidän perheilleen. Tietotyöläisperheen vapaa-ajalle on nykyään luonteenomaista taylorisoituneen, työelämästä tutun tehdasmaisen ajankäytön suunnittelun lisääntyminen sekä aikapulan ja aikastressin kokeminen. Koulutuksen merkitys korostuu niin vapaa-ajan toimintojen määrässä kuin varsinkin korkeammin koulutettujen, kuten tietotyötä tekevien, työtehtävien linkittymisessä vapaa-ajalle. Lisäksi nykyiselle työelämälle on tyypillistä henkilökohtaistuminen ja liiketaloudellistuminen sekä joustavien työaikajärjestelyiden yleistyminen. Analysoitavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että työntekijä on se, joka joutuu joustamaan elämänsä muissa toiminnoissa työn hyväksi. Ratkaisuna työelämän ongelmiin on esimerkiksi työntekijän sitouttaminen työtehtäviinsä mielekkään ja oikeudenmukaisen työnkuvan kehittämisen kautta. Eräs ratkaisu ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan välisen jännitekentän purkamiseksi ja hyvinvoinnin, kuten aikahyvinvoinnin, saavuttamiseksi on myös työnantajien ja työntekijöiden entistä tiiviimpi yhteistyö ajanhallintajärjestelmien luomiseksi työelämään. Vasta tulevat käytännöt kuitenkin osoittavat eri ratkaisumallien toimivuuden.

KW - 514 Sosiaalitieteet

M3 - Pro gradu

ER -