Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta

Mari Kristiina Pohja-Mykrä, Salla Maarit Koskinen, Sakari Mykrä, Timo Tapio Nieminen, Hannu Sillanpää

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

Kuvaus

Naakka (Corvus monedula) on oppivainen varislintu, joka viihtyy ihmisen tarjoaman ravinnon ja pesäpaikkojen parissa. Naakka-kanta on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ja siten ovat lisääntyneet myös ihmisten naakoista kokemat haitat ja vahingot. Etenkin naakkojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat mittavia, mutta haittaa naakoista koetaan olevan myös kaupunkiympäristössä, mihin naakat hakeutuvat yöpymään suurina parvina aina loppukesästä kevääseen saakka. Ympäristöstään riippumatta merkittävänä naakkavahinkona koetaan rakenteiden rikkomiset ja ulosteista aiheutuvat hygieniahaitat sekä mahdollinen tautivaara. Avainasemassa vahinkojen hallinnassa on sopivien pesäpaikkojen tarjonnan rajoittaminen muun muassa verkottamalla savupiippuja ja muita kolomaisia rakenteita. Pesintöjen estämisellä on mahdollista vaikuttaa etenkin alkukesän naakkavahinkoihin. Pesimäajan ulkopuolella vahinkojen ehkäisy on lähinnä pistemäistä naakkojen karkottamista erilaisin pelotekeinoin. Toisaalta esimerkiksi säilörehupaalivahinkoja saattaa olla mahdollista vähentää sijoittelemalla paalit mahdollisimman lähelle metsänrajaa. Naakkojen karkotuskeinoja pohdittaessa onkin hyvä nojata naakkojen luontaisen vihollisen matkimiseen. Seinäjoella ja Lahdessa toteutetun kolmivuotisen kaupunkinaakkatutkimuksen tulosten perusteella on todettavissa, että naakat viihtyvät hyvin erityyppisissä yöpymispaikoissa. Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa jossain määrin suurten naakkaparvien yöpymispaikkavalintaan ja siten naakoista aiheutuvaan meluun ja ulostehaittoihin keskeisellä paikoilla. Naakkojen ulosteet aiheuttavat runsaasti hygieniahaittoja, mutta ulosteiden aiheuttama tautiriski ei ole kovin suuri. Naakoissa esiintyy salmonellaa vain satunnaisesti, kampylobakteerin osalta naakat näyttävät olevan epätodennäköinen ihmisiin tarttuvien C. jejuni -kantojen varasto, eikä naakkoja voida pitää Brachyspira-sukuun kuuluvien tuotantoeläintaudinaiheuttajien varastona.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaYmpäristöministeriö
Sivumäärä110
ISBN (elektroninen)978-952-11-4608-4
TilaJulkaistu - 16 toukokuuta 2016
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiSuomen ympäristö
Numero2
ISSN (elektroninen)1796-170X

Tieteenalat

  • 1172 Ympäristötiede

Lainaa tätä

Pohja-Mykrä, M. K., Koskinen, S. M., Mykrä, S., Nieminen, T. T., & Sillanpää, H. (2016). Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. (Suomen ympäristö; Nro 2). Helsinki: Ympäristöministeriö.
Pohja-Mykrä, Mari Kristiina ; Koskinen, Salla Maarit ; Mykrä, Sakari ; Nieminen, Timo Tapio ; Sillanpää, Hannu. / Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2016. 110 Sivumäärä (Suomen ympäristö; 2).
@book{8cb1fa4688fd4a8e95f6bf3674f4f611,
title = "Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta",
abstract = "Naakka (Corvus monedula) on oppivainen varislintu, joka viihtyy ihmisen tarjoaman ravinnon ja pes{\"a}paikkojen parissa. Naakka-kanta on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ja siten ovat lis{\"a}{\"a}ntyneet my{\"o}s ihmisten naakoista kokemat haitat ja vahingot. Etenkin naakkojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat mittavia, mutta haittaa naakoista koetaan olevan my{\"o}s kaupunkiymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}, mihin naakat hakeutuvat y{\"o}pym{\"a}{\"a}n suurina parvina aina loppukes{\"a}st{\"a} kev{\"a}{\"a}seen saakka. Ymp{\"a}rist{\"o}st{\"a}{\"a}n riippumatta merkitt{\"a}v{\"a}n{\"a} naakkavahinkona koetaan rakenteiden rikkomiset ja ulosteista aiheutuvat hygieniahaitat sek{\"a} mahdollinen tautivaara. Avainasemassa vahinkojen hallinnassa on sopivien pes{\"a}paikkojen tarjonnan rajoittaminen muun muassa verkottamalla savupiippuja ja muita kolomaisia rakenteita. Pesint{\"o}jen est{\"a}misell{\"a} on mahdollista vaikuttaa etenkin alkukes{\"a}n naakkavahinkoihin. Pesim{\"a}ajan ulkopuolella vahinkojen ehk{\"a}isy on l{\"a}hinn{\"a} pistem{\"a}ist{\"a} naakkojen karkottamista erilaisin pelotekeinoin. Toisaalta esimerkiksi s{\"a}il{\"o}rehupaalivahinkoja saattaa olla mahdollista v{\"a}hent{\"a}{\"a} sijoittelemalla paalit mahdollisimman l{\"a}helle mets{\"a}nrajaa. Naakkojen karkotuskeinoja pohdittaessa onkin hyv{\"a} nojata naakkojen luontaisen vihollisen matkimiseen. Sein{\"a}joella ja Lahdessa toteutetun kolmivuotisen kaupunkinaakkatutkimuksen tulosten perusteella on todettavissa, ett{\"a} naakat viihtyv{\"a}t hyvin erityyppisiss{\"a} y{\"o}pymispaikoissa. Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa jossain m{\"a}{\"a}rin suurten naakkaparvien y{\"o}pymispaikkavalintaan ja siten naakoista aiheutuvaan meluun ja ulostehaittoihin keskeisell{\"a} paikoilla. Naakkojen ulosteet aiheuttavat runsaasti hygieniahaittoja, mutta ulosteiden aiheuttama tautiriski ei ole kovin suuri. Naakoissa esiintyy salmonellaa vain satunnaisesti, kampylobakteerin osalta naakat n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t olevan ep{\"a}todenn{\"a}k{\"o}inen ihmisiin tarttuvien C. jejuni -kantojen varasto, eik{\"a} naakkoja voida pit{\"a}{\"a} Brachyspira-sukuun kuuluvien tuotantoel{\"a}intaudinaiheuttajien varastona.",
keywords = "1172 Ymp{\"a}rist{\"o}tiede",
author = "Pohja-Mykr{\"a}, {Mari Kristiina} and Koskinen, {Salla Maarit} and Sakari Mykr{\"a} and Nieminen, {Timo Tapio} and Hannu Sillanp{\"a}{\"a}",
year = "2016",
month = "5",
day = "16",
language = "suomi",
series = "Suomen ymp{\"a}rist{\"o}",
publisher = "Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}",
number = "2",
address = "Suomi",

}

Pohja-Mykrä, MK, Koskinen, SM, Mykrä, S, Nieminen, TT & Sillanpää, H 2016, Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. Suomen ympäristö, Nro 2, Ympäristöministeriö, Helsinki.

Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. / Pohja-Mykrä, Mari Kristiina; Koskinen, Salla Maarit; Mykrä, Sakari; Nieminen, Timo Tapio; Sillanpää, Hannu.

Helsinki : Ympäristöministeriö, 2016. 110 s. (Suomen ympäristö; Nro 2).

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

TY - BOOK

T1 - Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta

AU - Pohja-Mykrä, Mari Kristiina

AU - Koskinen, Salla Maarit

AU - Mykrä, Sakari

AU - Nieminen, Timo Tapio

AU - Sillanpää, Hannu

PY - 2016/5/16

Y1 - 2016/5/16

N2 - Naakka (Corvus monedula) on oppivainen varislintu, joka viihtyy ihmisen tarjoaman ravinnon ja pesäpaikkojen parissa. Naakka-kanta on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ja siten ovat lisääntyneet myös ihmisten naakoista kokemat haitat ja vahingot. Etenkin naakkojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat mittavia, mutta haittaa naakoista koetaan olevan myös kaupunkiympäristössä, mihin naakat hakeutuvat yöpymään suurina parvina aina loppukesästä kevääseen saakka. Ympäristöstään riippumatta merkittävänä naakkavahinkona koetaan rakenteiden rikkomiset ja ulosteista aiheutuvat hygieniahaitat sekä mahdollinen tautivaara. Avainasemassa vahinkojen hallinnassa on sopivien pesäpaikkojen tarjonnan rajoittaminen muun muassa verkottamalla savupiippuja ja muita kolomaisia rakenteita. Pesintöjen estämisellä on mahdollista vaikuttaa etenkin alkukesän naakkavahinkoihin. Pesimäajan ulkopuolella vahinkojen ehkäisy on lähinnä pistemäistä naakkojen karkottamista erilaisin pelotekeinoin. Toisaalta esimerkiksi säilörehupaalivahinkoja saattaa olla mahdollista vähentää sijoittelemalla paalit mahdollisimman lähelle metsänrajaa. Naakkojen karkotuskeinoja pohdittaessa onkin hyvä nojata naakkojen luontaisen vihollisen matkimiseen. Seinäjoella ja Lahdessa toteutetun kolmivuotisen kaupunkinaakkatutkimuksen tulosten perusteella on todettavissa, että naakat viihtyvät hyvin erityyppisissä yöpymispaikoissa. Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa jossain määrin suurten naakkaparvien yöpymispaikkavalintaan ja siten naakoista aiheutuvaan meluun ja ulostehaittoihin keskeisellä paikoilla. Naakkojen ulosteet aiheuttavat runsaasti hygieniahaittoja, mutta ulosteiden aiheuttama tautiriski ei ole kovin suuri. Naakoissa esiintyy salmonellaa vain satunnaisesti, kampylobakteerin osalta naakat näyttävät olevan epätodennäköinen ihmisiin tarttuvien C. jejuni -kantojen varasto, eikä naakkoja voida pitää Brachyspira-sukuun kuuluvien tuotantoeläintaudinaiheuttajien varastona.

AB - Naakka (Corvus monedula) on oppivainen varislintu, joka viihtyy ihmisen tarjoaman ravinnon ja pesäpaikkojen parissa. Naakka-kanta on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ja siten ovat lisääntyneet myös ihmisten naakoista kokemat haitat ja vahingot. Etenkin naakkojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat mittavia, mutta haittaa naakoista koetaan olevan myös kaupunkiympäristössä, mihin naakat hakeutuvat yöpymään suurina parvina aina loppukesästä kevääseen saakka. Ympäristöstään riippumatta merkittävänä naakkavahinkona koetaan rakenteiden rikkomiset ja ulosteista aiheutuvat hygieniahaitat sekä mahdollinen tautivaara. Avainasemassa vahinkojen hallinnassa on sopivien pesäpaikkojen tarjonnan rajoittaminen muun muassa verkottamalla savupiippuja ja muita kolomaisia rakenteita. Pesintöjen estämisellä on mahdollista vaikuttaa etenkin alkukesän naakkavahinkoihin. Pesimäajan ulkopuolella vahinkojen ehkäisy on lähinnä pistemäistä naakkojen karkottamista erilaisin pelotekeinoin. Toisaalta esimerkiksi säilörehupaalivahinkoja saattaa olla mahdollista vähentää sijoittelemalla paalit mahdollisimman lähelle metsänrajaa. Naakkojen karkotuskeinoja pohdittaessa onkin hyvä nojata naakkojen luontaisen vihollisen matkimiseen. Seinäjoella ja Lahdessa toteutetun kolmivuotisen kaupunkinaakkatutkimuksen tulosten perusteella on todettavissa, että naakat viihtyvät hyvin erityyppisissä yöpymispaikoissa. Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa jossain määrin suurten naakkaparvien yöpymispaikkavalintaan ja siten naakoista aiheutuvaan meluun ja ulostehaittoihin keskeisellä paikoilla. Naakkojen ulosteet aiheuttavat runsaasti hygieniahaittoja, mutta ulosteiden aiheuttama tautiriski ei ole kovin suuri. Naakoissa esiintyy salmonellaa vain satunnaisesti, kampylobakteerin osalta naakat näyttävät olevan epätodennäköinen ihmisiin tarttuvien C. jejuni -kantojen varasto, eikä naakkoja voida pitää Brachyspira-sukuun kuuluvien tuotantoeläintaudinaiheuttajien varastona.

KW - 1172 Ympäristötiede

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Suomen ympäristö

BT - Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta

PB - Ympäristöministeriö

CY - Helsinki

ER -

Pohja-Mykrä MK, Koskinen SM, Mykrä S, Nieminen TT, Sillanpää H. Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2016. 110 s. (Suomen ympäristö; 2).