Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta

Mari Kristiina Pohja-Mykrä, Salla Maarit Koskinen, Sakari Mykrä, Timo Tapio Nieminen, Hannu Sillanpää

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraportti

Abstrakti

Naakka (Corvus monedula) on oppivainen varislintu, joka viihtyy ihmisen tarjoaman ravinnon ja pesäpaikkojen parissa. Naakka-kanta on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ja siten ovat lisääntyneet myös ihmisten naakoista kokemat haitat ja vahingot. Etenkin naakkojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat mittavia, mutta haittaa naakoista koetaan olevan myös kaupunkiympäristössä, mihin naakat hakeutuvat yöpymään suurina parvina aina loppukesästä kevääseen saakka. Ympäristöstään riippumatta merkittävänä naakkavahinkona koetaan rakenteiden rikkomiset ja ulosteista aiheutuvat hygieniahaitat sekä mahdollinen tautivaara. Avainasemassa vahinkojen hallinnassa on sopivien pesäpaikkojen tarjonnan rajoittaminen muun muassa verkottamalla savupiippuja ja muita kolomaisia rakenteita. Pesintöjen estämisellä on mahdollista vaikuttaa etenkin alkukesän naakkavahinkoihin. Pesimäajan ulkopuolella vahinkojen ehkäisy on lähinnä pistemäistä naakkojen karkottamista erilaisin pelotekeinoin. Toisaalta esimerkiksi säilörehupaalivahinkoja saattaa olla mahdollista vähentää sijoittelemalla paalit mahdollisimman lähelle metsänrajaa. Naakkojen karkotuskeinoja pohdittaessa onkin hyvä nojata naakkojen luontaisen vihollisen matkimiseen. Seinäjoella ja Lahdessa toteutetun kolmivuotisen kaupunkinaakkatutkimuksen tulosten perusteella on todettavissa, että naakat viihtyvät hyvin erityyppisissä yöpymispaikoissa. Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa jossain määrin suurten naakkaparvien yöpymispaikkavalintaan ja siten naakoista aiheutuvaan meluun ja ulostehaittoihin keskeisellä paikoilla. Naakkojen ulosteet aiheuttavat runsaasti hygieniahaittoja, mutta ulosteiden aiheuttama tautiriski ei ole kovin suuri. Naakoissa esiintyy salmonellaa vain satunnaisesti, kampylobakteerin osalta naakat näyttävät olevan epätodennäköinen ihmisiin tarttuvien C. jejuni -kantojen varasto, eikä naakkoja voida pitää Brachyspira-sukuun kuuluvien tuotantoeläintaudinaiheuttajien varastona.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaYmpäristöministeriö
Sivumäärä110
ISBN (elektroninen)978-952-11-4608-4
TilaJulkaistu - 16 toukokuuta 2016
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiSuomen ympäristö
Numero2
ISSN (elektroninen)1796-170X

Tieteenalat

  • 1172 Ympäristötiede

Siteeraa tätä