Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä

Tutkimustuotos: Artikkeli kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussaKirjan luku tai artikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Kuvaus

Tässä luvussa oppilaan matematiikkakuvalla tarkoitetaan oppilaan tunnesuhtautumista matematiikkaan sekä matematiikkaan liittyvää motivaatiota ja uskomuksia. Uskomukset voivat koskea matematiikkaa, sen oppimista sekä oppilasta itseään matematiikan oppijana. Matematiikkakuva on olennainen osa matematiikan oppimistuloksia, sillä se vaikuttaa oppilaan tulevaan oppimiseen ja elämänuran kannalta olennaisiin koulutusvalintoihin.

Oppilaan matematiikkakuvan muodostumiseen ja muuttumiseen vaikuttavat hänen matematiikasta saamansa kokemukset. Oppilaan matematiikkakuva ei kuitenkaan ole pelkästään yksilötason kysymys, vaan luokan ilmapiiri ja kulttuuri vaikuttavat siihen ratkaisevasti. Vaikka suomalaisoppilailla on vähemmän matematiikka-ahdistusta kuin useimpien muiden maiden oppilailla, ei matematiikka myöskään herätä iloa tai kiinnostusta.

Vaikka sukupuolierot matematiikan kokonaisosaamisessa ovat kadonneet, on pojilla edelleen tyttöjä kansainvälisesti vertaillen paljon korkeampi luottamus omiin matemaattisiin kykyihinsä. Tämä heijastuu selvästi lukiomatematiikan kurssivalinnoissa sekä erityisesti teknisille aloille hakeutumisessa. Artikkelissa esitellään myös aihepiirin tutkimusmenetelmiä keskittyen kyselytutkimuksissa käytettäviin mittareihin.
Alkuperäiskielisuomi
OtsikkoMatematiikan opetus ja oppiminen
ToimittajatJorma Joutsenlahti, Harry Silfverberg, Pekka Räsänen
Sivumäärä23
JulkaisupaikkaJyväskylä
KustantajaNiilo Mäki Instituutti
Julkaisupäivä2018
Sivut132-154
ISBN (painettu)978-951-39-7584-5
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiA3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet
  • matematiikan didaktiikka
  • asenne
  • tunteet

Lainaa tätä

Hannula, M. S., & Holm, M. E. (2018). Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä. teoksessa J. Joutsenlahti, H. Silfverberg, & P. Räsänen (Toimittajat), Matematiikan opetus ja oppiminen (Sivut 132-154). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Hannula, Markku S. ; Holm, Marja E. / Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä. Matematiikan opetus ja oppiminen. Toimittaja / Jorma Joutsenlahti ; Harry Silfverberg ; Pekka Räsänen. Jyväskylä : Niilo Mäki Instituutti, 2018. Sivut 132-154
@inbook{853b12652e184a97bfc09871978cc76c,
title = "Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekij{\"a}n{\"a}",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} luvussa oppilaan matematiikkakuvalla tarkoitetaan oppilaan tunnesuhtautumista matematiikkaan sek{\"a} matematiikkaan liittyv{\"a}{\"a} motivaatiota ja uskomuksia. Uskomukset voivat koskea matematiikkaa, sen oppimista sek{\"a} oppilasta itse{\"a}{\"a}n matematiikan oppijana. Matematiikkakuva on olennainen osa matematiikan oppimistuloksia, sill{\"a} se vaikuttaa oppilaan tulevaan oppimiseen ja el{\"a}m{\"a}nuran kannalta olennaisiin koulutusvalintoihin.Oppilaan matematiikkakuvan muodostumiseen ja muuttumiseen vaikuttavat h{\"a}nen matematiikasta saamansa kokemukset. Oppilaan matematiikkakuva ei kuitenkaan ole pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n yksil{\"o}tason kysymys, vaan luokan ilmapiiri ja kulttuuri vaikuttavat siihen ratkaisevasti. Vaikka suomalaisoppilailla on v{\"a}hemm{\"a}n matematiikka-ahdistusta kuin useimpien muiden maiden oppilailla, ei matematiikka my{\"o}sk{\"a}{\"a}n her{\"a}t{\"a} iloa tai kiinnostusta.Vaikka sukupuolierot matematiikan kokonaisosaamisessa ovat kadonneet, on pojilla edelleen tytt{\"o}j{\"a} kansainv{\"a}lisesti vertaillen paljon korkeampi luottamus omiin matemaattisiin kykyihins{\"a}. T{\"a}m{\"a} heijastuu selv{\"a}sti lukiomatematiikan kurssivalinnoissa sek{\"a} erityisesti teknisille aloille hakeutumisessa. Artikkelissa esitell{\"a}{\"a}n my{\"o}s aihepiirin tutkimusmenetelmi{\"a} keskittyen kyselytutkimuksissa k{\"a}ytett{\"a}viin mittareihin.",
keywords = "516 Kasvatustieteet, matematiikan didaktiikka, asenne, tunteet",
author = "Hannula, {Markku S.} and Holm, {Marja E.}",
year = "2018",
language = "suomi",
isbn = "978-951-39-7584-5",
pages = "132--154",
editor = "Jorma Joutsenlahti and Harry Silfverberg and Pekka R{\"a}s{\"a}nen",
booktitle = "Matematiikan opetus ja oppiminen",
publisher = "Niilo M{\"a}ki Instituutti",
address = "Suomi",

}

Hannula, MS & Holm, ME 2018, Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä. julkaisussa J Joutsenlahti, H Silfverberg & P Räsänen (toim), Matematiikan opetus ja oppiminen. Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä, Sivut 132-154.

Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä. / Hannula, Markku S.; Holm, Marja E.

Matematiikan opetus ja oppiminen. toim. / Jorma Joutsenlahti; Harry Silfverberg; Pekka Räsänen. Jyväskylä : Niilo Mäki Instituutti, 2018. s. 132-154.

Tutkimustuotos: Artikkeli kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussaKirjan luku tai artikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

TY - CHAP

T1 - Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä

AU - Hannula, Markku S.

AU - Holm, Marja E.

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Tässä luvussa oppilaan matematiikkakuvalla tarkoitetaan oppilaan tunnesuhtautumista matematiikkaan sekä matematiikkaan liittyvää motivaatiota ja uskomuksia. Uskomukset voivat koskea matematiikkaa, sen oppimista sekä oppilasta itseään matematiikan oppijana. Matematiikkakuva on olennainen osa matematiikan oppimistuloksia, sillä se vaikuttaa oppilaan tulevaan oppimiseen ja elämänuran kannalta olennaisiin koulutusvalintoihin.Oppilaan matematiikkakuvan muodostumiseen ja muuttumiseen vaikuttavat hänen matematiikasta saamansa kokemukset. Oppilaan matematiikkakuva ei kuitenkaan ole pelkästään yksilötason kysymys, vaan luokan ilmapiiri ja kulttuuri vaikuttavat siihen ratkaisevasti. Vaikka suomalaisoppilailla on vähemmän matematiikka-ahdistusta kuin useimpien muiden maiden oppilailla, ei matematiikka myöskään herätä iloa tai kiinnostusta.Vaikka sukupuolierot matematiikan kokonaisosaamisessa ovat kadonneet, on pojilla edelleen tyttöjä kansainvälisesti vertaillen paljon korkeampi luottamus omiin matemaattisiin kykyihinsä. Tämä heijastuu selvästi lukiomatematiikan kurssivalinnoissa sekä erityisesti teknisille aloille hakeutumisessa. Artikkelissa esitellään myös aihepiirin tutkimusmenetelmiä keskittyen kyselytutkimuksissa käytettäviin mittareihin.

AB - Tässä luvussa oppilaan matematiikkakuvalla tarkoitetaan oppilaan tunnesuhtautumista matematiikkaan sekä matematiikkaan liittyvää motivaatiota ja uskomuksia. Uskomukset voivat koskea matematiikkaa, sen oppimista sekä oppilasta itseään matematiikan oppijana. Matematiikkakuva on olennainen osa matematiikan oppimistuloksia, sillä se vaikuttaa oppilaan tulevaan oppimiseen ja elämänuran kannalta olennaisiin koulutusvalintoihin.Oppilaan matematiikkakuvan muodostumiseen ja muuttumiseen vaikuttavat hänen matematiikasta saamansa kokemukset. Oppilaan matematiikkakuva ei kuitenkaan ole pelkästään yksilötason kysymys, vaan luokan ilmapiiri ja kulttuuri vaikuttavat siihen ratkaisevasti. Vaikka suomalaisoppilailla on vähemmän matematiikka-ahdistusta kuin useimpien muiden maiden oppilailla, ei matematiikka myöskään herätä iloa tai kiinnostusta.Vaikka sukupuolierot matematiikan kokonaisosaamisessa ovat kadonneet, on pojilla edelleen tyttöjä kansainvälisesti vertaillen paljon korkeampi luottamus omiin matemaattisiin kykyihinsä. Tämä heijastuu selvästi lukiomatematiikan kurssivalinnoissa sekä erityisesti teknisille aloille hakeutumisessa. Artikkelissa esitellään myös aihepiirin tutkimusmenetelmiä keskittyen kyselytutkimuksissa käytettäviin mittareihin.

KW - 516 Kasvatustieteet

KW - matematiikan didaktiikka

KW - asenne

KW - tunteet

M3 - Kirjan luku tai artikkeli

SN - 978-951-39-7584-5

SP - 132

EP - 154

BT - Matematiikan opetus ja oppiminen

A2 - Joutsenlahti, Jorma

A2 - Silfverberg, Harry

A2 - Räsänen, Pekka

PB - Niilo Mäki Instituutti

CY - Jyväskylä

ER -

Hannula MS, Holm ME. Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä. julkaisussa Joutsenlahti J, Silfverberg H, Räsänen P, toimittajat, Matematiikan opetus ja oppiminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. 2018. s. 132-154