Abstrakti
Parisuhde on ihmisten välisessä viestinnässä rakentuva suhde, jossa toimimista ohjaavat kulttuuriset käsitykset (esim. Baxter 2011; Fitch 1998; Sigman 1995).
Parisuhteen on yleisesti todettu vaikuttavan yksilön hyvinvointiin myönteisesti. Yksilön kognitiivisia ja viestinnällisiä kykyjä heikentävään muistisairauteen sairastuminen kuitenkin muuttaa parisuhdetta ja sen luonnetta. Parisuhdeviestinnän ja suhteen kulttuurinen tarkastelu on tähänastisissa muistisairaiden ihmisten ja heidän puolisoidensa tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi. Artikkelissa raportoidun tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa syvempää ymmärrystä muistisairaan ihmisen ja puolison välisestä suhteesta. Diskurssianalyysin avulla haastattelupuheesta tunnistettiin kulttuurisia oletuksia ja merkityksiä parisuhteille, joissa toinen osapuoli sairastaa muistisairautta. Aineisto koostui 13 tutkimus- ja mediahaastattelusta. Artikkelissa pohditaan parisuhteen luonnetta hoidollisena suhteena, viestinnän merkitystä suhteelle ja diskurssien taustalla tulkittavaa interpersonaalista ideologiaa. Lisäksi tutkimus peilaa tunnistettuja diskursseja aiempaan muistisairautta koskevaan sosiokulttuuriseen tutkimukseen.
Parisuhteen on yleisesti todettu vaikuttavan yksilön hyvinvointiin myönteisesti. Yksilön kognitiivisia ja viestinnällisiä kykyjä heikentävään muistisairauteen sairastuminen kuitenkin muuttaa parisuhdetta ja sen luonnetta. Parisuhdeviestinnän ja suhteen kulttuurinen tarkastelu on tähänastisissa muistisairaiden ihmisten ja heidän puolisoidensa tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi. Artikkelissa raportoidun tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa syvempää ymmärrystä muistisairaan ihmisen ja puolison välisestä suhteesta. Diskurssianalyysin avulla haastattelupuheesta tunnistettiin kulttuurisia oletuksia ja merkityksiä parisuhteille, joissa toinen osapuoli sairastaa muistisairautta. Aineisto koostui 13 tutkimus- ja mediahaastattelusta. Artikkelissa pohditaan parisuhteen luonnetta hoidollisena suhteena, viestinnän merkitystä suhteelle ja diskurssien taustalla tulkittavaa interpersonaalista ideologiaa. Lisäksi tutkimus peilaa tunnistettuja diskursseja aiempaan muistisairautta koskevaan sosiokulttuuriseen tutkimukseen.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Lehti | Gerontologia |
Vuosikerta | 34 |
Numero | 1 |
Sivut | 4-24 |
Sivumäärä | 21 |
ISSN | 0784-0039 |
DOI - pysyväislinkit | |
Tila | Julkaistu - helmik. 2020 |
OKM-julkaisutyyppi | A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu |
Tieteenalat
- 515 Psykologia