Peruspalveluja vai markkinaehtoista liiketoimintaa?

Veturimiesten liiton suhtautuminen raideliikenteen muutoksiin Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle

Tutkimustuotos: OpinnäytePro graduOpinnäytteet

Kuvaus

Tässä opinnäytetyössä tarkastelen veturinkuljettajien ammattijärjestön, Veturimiesten liiton, toimintaa 1980-luvulta 2010-luvulle Valtionrautateiden muutosvaiheissa: liikelaitosuudistuksessa, yhtiöittämisessä ja raideliikenteen kilpailun avautumisessa. Vastaan työssäni kysymyksiin siitä, miten ammattijärjestö käsitteli näitä muutoksia ja miten nämä muutokset vaikuttivat järjestön toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimus tarjoaa yhden liiton kautta näkökulman siihen, miten suomalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut toimintatapojaan ja tavoitteitaan julkisen sektorin reformin ja Euroopan yhdentymisen aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella työntekijöiden ja ammattiliittojen näkökulma julkishallinnon muutoksiin 1980–2010 -luvuilla on vähän tutkittu aihe. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi olen hyödyntänyt aineistona sekä arkistoaineistoa että kirjallisuutta. Tutkimuksen lähdeaineisto muodostuu pääasiassa Veturimiesten liiton arkistoon kuuluvista asiakirjoista. Keskeinen lähdeaineisto on liiton tuottamaa ja edustaa siten ammattiyhdistyksen näkökulmaa tapahtumiin. Aineisto sisältää sekä liiton päätöksentekijöille, jäsenille että laajemmalle yleisölle suunnattua materiaalia. Tutkimus osoittaa, että Veturimiesten liiton kannalta tarkasteluajanjaksolle sijoittuvat uudistukset, VR:n liikelaitostaminen, yhtiöittäminen sekä raideliikenteen kilpailun vähittäinen avautuminen ovat muodostaneet toisiaan seuraavan jatkumon, vaikka arkipäivän ammatillisessa edunvalvontatyössä huomio on kiinnittynyt kulloinkin käynnissä olevaan pienempään muutokseen ja siitä selviämiseen. Liitto on vastannut muutoksiin omaksumalla uusia vaikuttamiskeinoja kuten tutkimustiedon tuottamista päätöksentekijöille. Liitto on myös laajentanut yhteistyötä muiden kuljetusalojen kanssa ja 2010-luvulla osallistunut erilaisiin liittofuusioita koskeviin selvityksiin. Liiton vaikuttamistyö ja samalla yhteistyöverkostot ovat laajentuneet suomalaisesta liikennepolitiikasta eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan. Veturimiesten liitto otti aluksi varautuneen kannan kaikkiin tarkasteltuihin uudistuksiin. Liitto puolusti näkemyksiään uudistusten haitallisuudesta aluksi vetoamalla peruspalveluiden säilyttämiseen. Myös joukkoliikenteen ympäristöystävällisyys ja turvallisuus toimivat argumentteina raideliikenteen puolesta. 1990-luvulla edellä mainittujen perusteiden rinnalle nousi huoli kansainvälisten yhtiöiden ”kermankuorinnasta” eli palvelunäkökulman ohittavasta voittojen tavoittelusta ja kansallisomaisuuden siirtymisestä ulkolaisiin käsiin. Toisaalta liitto oli myös kiinnostunut uudistusten rautateille tarjoamista kehittymismahdollisuuksista. Sekä liikelaitosuudistuksessa että yhtiöittämisessä veturimiehet esittivät toiveensa rautateiden virastokulttuurin taakse jättämisestä ja laitoksen itsenäisen päätösvallan kasvattamisesta. Kilpailun avautumisen myötä saadut kokemukset markkinaehtoisten yhtiöiden toimintakulttuurista haastoivat virkamiesajalta periytyvän vahvan ammatti-identiteetin kun työn epävarmuus lisääntyi ja työelämää koskevien muutosten tahti nopeutui.
Alkuperäiskielisuomi
Myöntävä instituutio
  • Helsingin yliopisto
JulkaisupaikkaHelsinki
Kustantaja
TilaJulkaistu - joulukuuta 2018
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Tieteenalat

  • 615 Historia ja arkeologia

Lainaa tätä

@phdthesis{6ec5b889060944b59ad8daa42b708459,
title = "Peruspalveluja vai markkinaehtoista liiketoimintaa?: Veturimiesten liiton suhtautuminen raideliikenteen muutoksiin Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} opinn{\"a}ytety{\"o}ss{\"a} tarkastelen veturinkuljettajien ammattij{\"a}rjest{\"o}n, Veturimiesten liiton, toimintaa 1980-luvulta 2010-luvulle Valtionrautateiden muutosvaiheissa: liikelaitosuudistuksessa, yhti{\"o}itt{\"a}misess{\"a} ja raideliikenteen kilpailun avautumisessa. Vastaan ty{\"o}ss{\"a}ni kysymyksiin siit{\"a}, miten ammattij{\"a}rjest{\"o} k{\"a}sitteli n{\"a}it{\"a} muutoksia ja miten n{\"a}m{\"a} muutokset vaikuttivat j{\"a}rjest{\"o}n toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimus tarjoaa yhden liiton kautta n{\"a}k{\"o}kulman siihen, miten suomalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut toimintatapojaan ja tavoitteitaan julkisen sektorin reformin ja Euroopan yhdentymisen aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella ty{\"o}ntekij{\"o}iden ja ammattiliittojen n{\"a}k{\"o}kulma julkishallinnon muutoksiin 1980–2010 -luvuilla on v{\"a}h{\"a}n tutkittu aihe. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi olen hy{\"o}dynt{\"a}nyt aineistona sek{\"a} arkistoaineistoa ett{\"a} kirjallisuutta. Tutkimuksen l{\"a}hdeaineisto muodostuu p{\"a}{\"a}asiassa Veturimiesten liiton arkistoon kuuluvista asiakirjoista. Keskeinen l{\"a}hdeaineisto on liiton tuottamaa ja edustaa siten ammattiyhdistyksen n{\"a}k{\"o}kulmaa tapahtumiin. Aineisto sis{\"a}lt{\"a}{\"a} sek{\"a} liiton p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekij{\"o}ille, j{\"a}senille ett{\"a} laajemmalle yleis{\"o}lle suunnattua materiaalia. Tutkimus osoittaa, ett{\"a} Veturimiesten liiton kannalta tarkasteluajanjaksolle sijoittuvat uudistukset, VR:n liikelaitostaminen, yhti{\"o}itt{\"a}minen sek{\"a} raideliikenteen kilpailun v{\"a}hitt{\"a}inen avautuminen ovat muodostaneet toisiaan seuraavan jatkumon, vaikka arkip{\"a}iv{\"a}n ammatillisessa edunvalvontaty{\"o}ss{\"a} huomio on kiinnittynyt kulloinkin k{\"a}ynniss{\"a} olevaan pienemp{\"a}{\"a}n muutokseen ja siit{\"a} selvi{\"a}miseen. Liitto on vastannut muutoksiin omaksumalla uusia vaikuttamiskeinoja kuten tutkimustiedon tuottamista p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekij{\"o}ille. Liitto on my{\"o}s laajentanut yhteisty{\"o}t{\"a} muiden kuljetusalojen kanssa ja 2010-luvulla osallistunut erilaisiin liittofuusioita koskeviin selvityksiin. Liiton vaikuttamisty{\"o} ja samalla yhteisty{\"o}verkostot ovat laajentuneet suomalaisesta liikennepolitiikasta eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan. Veturimiesten liitto otti aluksi varautuneen kannan kaikkiin tarkasteltuihin uudistuksiin. Liitto puolusti n{\"a}kemyksi{\"a}{\"a}n uudistusten haitallisuudesta aluksi vetoamalla peruspalveluiden s{\"a}ilytt{\"a}miseen. My{\"o}s joukkoliikenteen ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llisyys ja turvallisuus toimivat argumentteina raideliikenteen puolesta. 1990-luvulla edell{\"a} mainittujen perusteiden rinnalle nousi huoli kansainv{\"a}listen yhti{\"o}iden ”kermankuorinnasta” eli palvelun{\"a}k{\"o}kulman ohittavasta voittojen tavoittelusta ja kansallisomaisuuden siirtymisest{\"a} ulkolaisiin k{\"a}siin. Toisaalta liitto oli my{\"o}s kiinnostunut uudistusten rautateille tarjoamista kehittymismahdollisuuksista. Sek{\"a} liikelaitosuudistuksessa ett{\"a} yhti{\"o}itt{\"a}misess{\"a} veturimiehet esittiv{\"a}t toiveensa rautateiden virastokulttuurin taakse j{\"a}tt{\"a}misest{\"a} ja laitoksen itsen{\"a}isen p{\"a}{\"a}t{\"o}svallan kasvattamisesta. Kilpailun avautumisen my{\"o}t{\"a} saadut kokemukset markkinaehtoisten yhti{\"o}iden toimintakulttuurista haastoivat virkamiesajalta periytyv{\"a}n vahvan ammatti-identiteetin kun ty{\"o}n ep{\"a}varmuus lis{\"a}{\"a}ntyi ja ty{\"o}el{\"a}m{\"a}{\"a} koskevien muutosten tahti nopeutui.",
keywords = "615 Historia ja arkeologia",
author = "Hakok{\"o}ng{\"a}s, {Juho Eemeli}",
year = "2018",
month = "12",
language = "suomi",
publisher = "Helsingin yliopisto",
address = "Suomi",
school = "Helsingin yliopisto",

}

TY - THES

T1 - Peruspalveluja vai markkinaehtoista liiketoimintaa?

T2 - Veturimiesten liiton suhtautuminen raideliikenteen muutoksiin Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle

AU - Hakoköngäs, Juho Eemeli

PY - 2018/12

Y1 - 2018/12

N2 - Tässä opinnäytetyössä tarkastelen veturinkuljettajien ammattijärjestön, Veturimiesten liiton, toimintaa 1980-luvulta 2010-luvulle Valtionrautateiden muutosvaiheissa: liikelaitosuudistuksessa, yhtiöittämisessä ja raideliikenteen kilpailun avautumisessa. Vastaan työssäni kysymyksiin siitä, miten ammattijärjestö käsitteli näitä muutoksia ja miten nämä muutokset vaikuttivat järjestön toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimus tarjoaa yhden liiton kautta näkökulman siihen, miten suomalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut toimintatapojaan ja tavoitteitaan julkisen sektorin reformin ja Euroopan yhdentymisen aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella työntekijöiden ja ammattiliittojen näkökulma julkishallinnon muutoksiin 1980–2010 -luvuilla on vähän tutkittu aihe. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi olen hyödyntänyt aineistona sekä arkistoaineistoa että kirjallisuutta. Tutkimuksen lähdeaineisto muodostuu pääasiassa Veturimiesten liiton arkistoon kuuluvista asiakirjoista. Keskeinen lähdeaineisto on liiton tuottamaa ja edustaa siten ammattiyhdistyksen näkökulmaa tapahtumiin. Aineisto sisältää sekä liiton päätöksentekijöille, jäsenille että laajemmalle yleisölle suunnattua materiaalia. Tutkimus osoittaa, että Veturimiesten liiton kannalta tarkasteluajanjaksolle sijoittuvat uudistukset, VR:n liikelaitostaminen, yhtiöittäminen sekä raideliikenteen kilpailun vähittäinen avautuminen ovat muodostaneet toisiaan seuraavan jatkumon, vaikka arkipäivän ammatillisessa edunvalvontatyössä huomio on kiinnittynyt kulloinkin käynnissä olevaan pienempään muutokseen ja siitä selviämiseen. Liitto on vastannut muutoksiin omaksumalla uusia vaikuttamiskeinoja kuten tutkimustiedon tuottamista päätöksentekijöille. Liitto on myös laajentanut yhteistyötä muiden kuljetusalojen kanssa ja 2010-luvulla osallistunut erilaisiin liittofuusioita koskeviin selvityksiin. Liiton vaikuttamistyö ja samalla yhteistyöverkostot ovat laajentuneet suomalaisesta liikennepolitiikasta eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan. Veturimiesten liitto otti aluksi varautuneen kannan kaikkiin tarkasteltuihin uudistuksiin. Liitto puolusti näkemyksiään uudistusten haitallisuudesta aluksi vetoamalla peruspalveluiden säilyttämiseen. Myös joukkoliikenteen ympäristöystävällisyys ja turvallisuus toimivat argumentteina raideliikenteen puolesta. 1990-luvulla edellä mainittujen perusteiden rinnalle nousi huoli kansainvälisten yhtiöiden ”kermankuorinnasta” eli palvelunäkökulman ohittavasta voittojen tavoittelusta ja kansallisomaisuuden siirtymisestä ulkolaisiin käsiin. Toisaalta liitto oli myös kiinnostunut uudistusten rautateille tarjoamista kehittymismahdollisuuksista. Sekä liikelaitosuudistuksessa että yhtiöittämisessä veturimiehet esittivät toiveensa rautateiden virastokulttuurin taakse jättämisestä ja laitoksen itsenäisen päätösvallan kasvattamisesta. Kilpailun avautumisen myötä saadut kokemukset markkinaehtoisten yhtiöiden toimintakulttuurista haastoivat virkamiesajalta periytyvän vahvan ammatti-identiteetin kun työn epävarmuus lisääntyi ja työelämää koskevien muutosten tahti nopeutui.

AB - Tässä opinnäytetyössä tarkastelen veturinkuljettajien ammattijärjestön, Veturimiesten liiton, toimintaa 1980-luvulta 2010-luvulle Valtionrautateiden muutosvaiheissa: liikelaitosuudistuksessa, yhtiöittämisessä ja raideliikenteen kilpailun avautumisessa. Vastaan työssäni kysymyksiin siitä, miten ammattijärjestö käsitteli näitä muutoksia ja miten nämä muutokset vaikuttivat järjestön toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimus tarjoaa yhden liiton kautta näkökulman siihen, miten suomalainen ammattiyhdistysliike on muuttanut toimintatapojaan ja tavoitteitaan julkisen sektorin reformin ja Euroopan yhdentymisen aikana. Aiemman tutkimuksen perusteella työntekijöiden ja ammattiliittojen näkökulma julkishallinnon muutoksiin 1980–2010 -luvuilla on vähän tutkittu aihe. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi olen hyödyntänyt aineistona sekä arkistoaineistoa että kirjallisuutta. Tutkimuksen lähdeaineisto muodostuu pääasiassa Veturimiesten liiton arkistoon kuuluvista asiakirjoista. Keskeinen lähdeaineisto on liiton tuottamaa ja edustaa siten ammattiyhdistyksen näkökulmaa tapahtumiin. Aineisto sisältää sekä liiton päätöksentekijöille, jäsenille että laajemmalle yleisölle suunnattua materiaalia. Tutkimus osoittaa, että Veturimiesten liiton kannalta tarkasteluajanjaksolle sijoittuvat uudistukset, VR:n liikelaitostaminen, yhtiöittäminen sekä raideliikenteen kilpailun vähittäinen avautuminen ovat muodostaneet toisiaan seuraavan jatkumon, vaikka arkipäivän ammatillisessa edunvalvontatyössä huomio on kiinnittynyt kulloinkin käynnissä olevaan pienempään muutokseen ja siitä selviämiseen. Liitto on vastannut muutoksiin omaksumalla uusia vaikuttamiskeinoja kuten tutkimustiedon tuottamista päätöksentekijöille. Liitto on myös laajentanut yhteistyötä muiden kuljetusalojen kanssa ja 2010-luvulla osallistunut erilaisiin liittofuusioita koskeviin selvityksiin. Liiton vaikuttamistyö ja samalla yhteistyöverkostot ovat laajentuneet suomalaisesta liikennepolitiikasta eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan. Veturimiesten liitto otti aluksi varautuneen kannan kaikkiin tarkasteltuihin uudistuksiin. Liitto puolusti näkemyksiään uudistusten haitallisuudesta aluksi vetoamalla peruspalveluiden säilyttämiseen. Myös joukkoliikenteen ympäristöystävällisyys ja turvallisuus toimivat argumentteina raideliikenteen puolesta. 1990-luvulla edellä mainittujen perusteiden rinnalle nousi huoli kansainvälisten yhtiöiden ”kermankuorinnasta” eli palvelunäkökulman ohittavasta voittojen tavoittelusta ja kansallisomaisuuden siirtymisestä ulkolaisiin käsiin. Toisaalta liitto oli myös kiinnostunut uudistusten rautateille tarjoamista kehittymismahdollisuuksista. Sekä liikelaitosuudistuksessa että yhtiöittämisessä veturimiehet esittivät toiveensa rautateiden virastokulttuurin taakse jättämisestä ja laitoksen itsenäisen päätösvallan kasvattamisesta. Kilpailun avautumisen myötä saadut kokemukset markkinaehtoisten yhtiöiden toimintakulttuurista haastoivat virkamiesajalta periytyvän vahvan ammatti-identiteetin kun työn epävarmuus lisääntyi ja työelämää koskevien muutosten tahti nopeutui.

KW - 615 Historia ja arkeologia

M3 - Pro gradu

PB - Helsingin yliopisto

CY - Helsinki

ER -