Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana

Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhmään tai näiden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksena on haavoittaa, hiljentää kohteensa sekä saada nämä luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista väkivaltaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekemämme Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn määrällisiä tuloksia ja ana-
lysoimme laadullisesti sitä, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa väkivallaksi ja mitä erilaisia tunteita ja affekteja niissä käsitellään. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistetään vihapuhetta, mitä affekteja siihen kiertyy sekä minkälaisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen väkivalta on intersektionaalista: hiljentämään pyrkivä vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, kielivähemmistöihin ja etnisiin vähemmistöihin. Tämän artikkelin keskiössä ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen
ilmeneminen poliittisena väkivaltana, joka uhkaa sananvapautta.