Abstrakti
Proteiinien rakenne määrittää niiden toiminnan. Proteiinien virheellinen laskostuminen, joko satunnaisesti tai mutaation seurauksena, voi johtaa ristikkäisbeetalevyrakenteesta muodostuvan säiemäisen amyloidin syntyyn. Ihmisistä on tunnistettu yli kolmekymmentä amyloidia muodostavaa proteiinia, jotka liittyvät eri kohde-elimiin vaikuttaviin sairauksiin. Sairauksista tunnetuimpia ovat ikääntymiseen liittyvät parantumattomat keskushermoston rappeumasairaudet, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauti, joita yhdistää haitallisen laskostumismuutoksen leviäminen aivoissa. Vaikka amyloidi tunnetaan parhaiten yhteyksistään sairauksiin, sillä on myös hyvin tärkeitä biologisia tehtäviä.
| Alkuperäiskieli | suomi |
|---|---|
| Lehti | Duodecim |
| Vuosikerta | 137 |
| Numero | 8 |
| Sivut | 811-820 |
| Sivumäärä | 10 |
| ISSN | 0012-7183 |
| Tila | Julkaistu - 2021 |
| OKM-julkaisutyyppi | A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä |
Lisätietoja
Vertaisarvioitu.Tieteenalat
- 3111 Biolääketieteet
- 3112 Neurotieteet