Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla

Mari Wiklund; Lari Vainio; Satu Saalasti; Martti Vainio

doi:10.23997/pk.127455

Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla

Mari Wiklund, Lari Vainio, Satu Saalasti, Martti Vainio

Tutkimustuotos: Artikkelijulkaisu › Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu

Abstrakti

Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet on kerätty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillistä yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että neurotyypilliset aikuiset pitävät autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa epätyypillisempänä kuin samanikäisten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Epätyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta sävelkulusta, katkonaisesta puherytmistä, suurista sävelkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta sävelkulusta. Epätyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi väärät sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), epäselvät sanat tai veltto artikulointi. Nariseva ääni, joka oli tavallinen piirre puhenäytteissä, ei sen sijaan kiinnittänyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyperäisen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyperäisiä, yksikielisiä suomen puhujia. Arvioijien oli myös usein vaikeaa ymmärtää, mitä autismikirjon henkilöt sanoivat puhenäytteissä. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteistä suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla.

Julkaisun otsikon käännös	Perceived Atypicality of Speech Prosody of Finnish-Speaking Preadolescents with Autism Spectrum Disorder
Alkuperäiskieli	suomi
Lehti	Puhe ja Kieli
Vuosikerta	42
Numero	4
Sivut	309–330
Sivumäärä	22
ISSN	1458-3410
DOI - pysyväislinkit	https://doi.org/10.23997/pk.127455
Tila	Julkaistu - 2022
OKM-julkaisutyyppi	A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Tieteenalat

6121 Kielitieteet
515 Psykologia

Pääsy asiakirjaan

10.23997/pk.127455Lisenssi: Määrittelemätön

127455-Artikkelin teksti-269862-1-10-20230303Lopullinen julkaistu versio, 643 KBLisenssi: Määrittelemätön

Kieltenvälinen tutkimus autismikirjoon liittyvistä prosodisista piirteistä: akustinen, kokeellinen ja multimodaalinen lähestymistapa
Wiklund, M. (Projektinjohtaja), Vainio, L. (Osallistuja), Vainio, M. (Osallistuja), Saalasti, S. (Osallistuja), Šimko, J. (Osallistuja), Huhtamäki, M. (Osallistuja), Laakso, M. S. M. (Osallistuja), Kurhila, S. (Osallistuja), Määttä, S. K. (Osallistuja), Petrone, C. (Osallistuja), Stevanovic, M. (Osallistuja), Tuomainen, J. (Osallistuja), Wichmann, A. (Osallistuja), Abbas, I. (Osallistuja), Haakana, V. (Osallistuja), Lohi, N. J. (Osallistuja), Suni, A. (Osallistuja) & Myllylä, I.-L. (Osallistuja)
HY:n Tulevaisuusrahasto: Tutkijoiden välinen yhteistyöverkosto, Suomen Akatemia, Emil Aaltosen Säätiö
01/09/2020 → …
Projekti: Tutkimusprojekti

Siteeraa tätä

@article{7b5f132f783b4faf876ce79dcce09cd8,

title = "Puheen prosodian havaittu ep{\"a}tyypillisyys suomenkielisill{\"a} autismikirjon varhaisnuorilla",

abstract = "T{\"a}m{\"a} artikkeli k{\"a}sittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua ep{\"a}tyypillisyytt{\"a}. Kyseess{\"a} on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea {\"a}idinkielen{\"a}{\"a}n puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanik{\"a}isen neurotyypillisen pojan puhen{\"a}ytteist{\"a}. Puhen{\"a}ytteet on ker{\"a}tty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillist{\"a} yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, ett{\"a} neurotyypilliset aikuiset pit{\"a}v{\"a}t autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa ep{\"a}tyypillisemp{\"a}n{\"a} kuin samanik{\"a}isten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Ep{\"a}tyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta s{\"a}velkulusta, katkonaisesta puherytmist{\"a}, suurista s{\"a}velkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta s{\"a}velkulusta. Ep{\"a}tyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi v{\"a}{\"a}r{\"a}t sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), ep{\"a}selv{\"a}t sanat tai veltto artikulointi. Nariseva {\"a}{\"a}ni, joka oli tavallinen piirre puhen{\"a}ytteiss{\"a}, ei sen sijaan kiinnitt{\"a}nyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyper{\"a}isen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyper{\"a}isi{\"a}, yksikielisi{\"a} suomen puhujia. Arvioijien oli my{\"o}s usein vaikeaa ymm{\"a}rt{\"a}{\"a}, mit{\"a} autismikirjon henkil{\"o}t sanoivat puhen{\"a}ytteiss{\"a}. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteist{\"a} suomenkielisill{\"a} autismikirjon varhaisnuorilla.",

keywords = "6121 Kielitieteet, 515 Psykologia",

author = "Mari Wiklund and Lari Vainio and Satu Saalasti and Martti Vainio",

year = "2022",

doi = "10.23997/pk.127455",

language = "suomi",

volume = "42",

pages = "309–330",

journal = "Puhe ja Kieli",

issn = "1458-3410",

publisher = "Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys",

number = "4",

}

TY - JOUR

T1 - Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla

AU - Wiklund, Mari

AU - Vainio, Lari

AU - Saalasti, Satu

AU - Vainio, Martti

PY - 2022

Y1 - 2022

N2 - Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet on kerätty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillistä yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että neurotyypilliset aikuiset pitävät autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa epätyypillisempänä kuin samanikäisten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Epätyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta sävelkulusta, katkonaisesta puherytmistä, suurista sävelkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta sävelkulusta. Epätyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi väärät sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), epäselvät sanat tai veltto artikulointi. Nariseva ääni, joka oli tavallinen piirre puhenäytteissä, ei sen sijaan kiinnittänyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyperäisen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyperäisiä, yksikielisiä suomen puhujia. Arvioijien oli myös usein vaikeaa ymmärtää, mitä autismikirjon henkilöt sanoivat puhenäytteissä. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteistä suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla.

AB - Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet on kerätty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillistä yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että neurotyypilliset aikuiset pitävät autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa epätyypillisempänä kuin samanikäisten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Epätyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta sävelkulusta, katkonaisesta puherytmistä, suurista sävelkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta sävelkulusta. Epätyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi väärät sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), epäselvät sanat tai veltto artikulointi. Nariseva ääni, joka oli tavallinen piirre puhenäytteissä, ei sen sijaan kiinnittänyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyperäisen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyperäisiä, yksikielisiä suomen puhujia. Arvioijien oli myös usein vaikeaa ymmärtää, mitä autismikirjon henkilöt sanoivat puhenäytteissä. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteistä suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla.

KW - 6121 Kielitieteet

KW - 515 Psykologia

U2 - 10.23997/pk.127455

DO - 10.23997/pk.127455

M3 - Artikkeli

SN - 1458-3410

VL - 42

SP - 309

EP - 330

JO - Puhe ja Kieli

JF - Puhe ja Kieli

IS - 4

ER -

Puheen prosodian havaittu epätyypillisyys suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla

Abstrakti

Tieteenalat

Pääsy asiakirjaan

Projektit

Kieltenvälinen tutkimus autismikirjoon liittyvistä prosodisista piirteistä: akustinen, kokeellinen ja multimodaalinen lähestymistapa

Siteeraa tätä