Representaation monet kasvot: kansanedustajien muistellut edustuskäsitykset Suomen EU-liittymiskeskustelussa

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuTieteellisen julkaisun arvosteluvertaisarvioitu

Abstrakti

Artikkelissa tutkin kansanedustajien käsityksiä edustajuudesta Suomen EU-liittymispäätöksen yhteydessä. Vuosien 1991–1995 kansanedustajien muistitietohaastatteluihin perustuva analyysi tuo esiin, kuinka ja milloin erilaiset edustajuuskäsitykset korostuvat osana konkreettista päätöksentekoa. Kansanedustajien muistitietohaastatteluita analysoidaan hyödyntäen politiikan tutkimuksessa esiintyviä edustamisen tyyppiluokkia. Luokat ovat itsenäiseen harkintaan perustuva edunvalvontamalli (trustee) sekä ulkoista auktoriteettia korostavat äänestäjien mielipiteeseen nojaava valtuutusmalli (delegates) ja puolueuskollisuutta painottava malli (partisans).

Tutkimus osoittaa, että edustajien käsitykset edustajuudesta ovat hyvin henkilökohtaisia ja usein päällekkäisiä. Edustajat tekivät päätöksensä vain ajoittain yhtä tiettyä edustajuuden tyyppiluokkaa mukaillen. Edustajien omat prioriteetit ja poliittiset paineet, kuten puolueen linja ja tulevat eduskuntavaalit, vaikuttivat edustajuuskäsityksiin. EU-kansanäänestyksen esiintuomat alueelliset jakolinjat ja keskus-periferia-jako korostivat edustajuuskäsityksien merkitystä kansanedustajille. Kansanedustajat tulkitsivat kansanäänestystä eri merkityksin. Osa edustajista painotti vahvasti koko maan tulosta, kun taas osa oman vaalipiirinsä äänestystulosta.
Julkaisun otsikon käännösThe many faces of representation: The types of representation in parliamentarians remembering in Finland's EU accession in Finland's EU accession debate
Alkuperäiskielisuomi
LehtiLähihistoria
ISSN2954-114X
TilaValmisteltavana - 2 huhtik. 2024
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Siteeraa tätä