Revival and regeneration of Indigenous knowledge in intercultural bilingual teacher education: A study in the Ecuadorian Amazonia

Julkaisun otsikon käännös: Alkuperäiskansojen tiedon elvyttäminen ja tuottaminen kulttuurienvälisessä kaksikielisessä opettajankoulutuksessa: Tutkimus Amazonin alueella Ecuadorissa

Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirja

Kuvaus

Väitöskirja tarkastelee alkuperäiskansojen tietoa, ja millä tavoin erityisesti Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansojen tietoa sisällytetään Amazonin alkuperäiskansoille suunnatun opettajankoulutusohjelman opetuskäytäntöihin. Väitöskirja perustuu etnografiseen tutkimukseen Amazonin alueella Ecuadorissa. Tutkimus nojautuu teorioihin ja käsitteisiin, jotka ovat lähtöisin koulutusta kriittisesti tarkastelevista tutkimussuuntauksista, kuten kriittinen pedagogiikka, kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka, critical race theory, sekä dekolonialistinen alkuperäiskansojen koulutustutkimus. Erityisesti jälkikolonialistiseen ja dekolonialistiseen tutkimuskirjallisuuteen nojaten tämä tutkimus tarkastelee globaaleja epistemologisia valtasuhteita. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin osallistuvaa havainnointia, yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä osallistuvan valokuvauksen menetelmää, johon liittyen osa tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista otti valokuvia. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneiden Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansoihin kuuluvien opettajaopiskelijoiden käsitykset tiedosta ja oppimisesta muodostuvat ensisijaisesti heidän arkisen elämänsä kokemusten kautta. Koulutuksella ja kouluympäristöllä on heidän tieto- ja oppimiskäsityksissään toissijainen rooli. Sekä opettajaopiskelijat että opettajankouluttajat pitävät kouluopetuksen teoriapainotteisuutta ongelmallisena. Heidän näkemyksissään korostuu havainnoinnin ja tekemisen kautta oppimisen, käytännönläheisten oppimistehtävien ja käsin kosketeltavien oppimateriaalien merkitys. Haastatteluaineisto osoittaa että monet tähän tutkimukseen osallistuneista opettajankouluttajista ovat sitoutuneita tukemaan alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä, ja pitävät alkuperäiskansojen tietoa alkuperäiskansaidentiteettien vahvistamisen kannalta tärkeänä resurssina. Havainnointiaineiston perusteella opettajankouluttajat edistävät alkuperäiskansojen tiedon käyttämistä opetuksessa eri tavoin. Heidän toimintatavoissaan erottuu pyrkimys rohkaista opiskelijoita nojaamaan omaan tietoonsa, kulttuurisesti responsiivisten opetusmenetelmien käyttö sekä opetussisältöjen ja alkuperäiskansayhteisön välisten yhteyksien luominen. Lisäksi nähdään esimerkkejä opettajankouluttajista, jotka edistävät alkuperäiskansojen tiedon ja muun tiedon välistä dialogia. Tämän dialogin kautta on mahdollista luoda myös uutta tietoa epistemologioiden välillä. Tutkimustulokset osoittavat tarpeelliseksi kehittää uusia, alkuperäiskansojen tietokäsitysten kanssa paremmin yhteensopivia opetuskäytäntöjä. Opettajankouluttajille alkuperäiskansojen tiedon sisällyttäminen opetuksen käytäntöihin on haastavaa, johtuen soveltuvien oppimateriaalien puutteesta, opettajankouluttajien riittämättömästä koulutuksesta, sekä opettajankouluttajien vaikeuksista ymmärtää epistemologista monimuotoisuutta ja alkuperäiskansojen tietoa. Opettajankouluttajien välillä on myös eroja heidän kulttuurisessa, kielellisessä ja koulutuksellisessa taustassaan, heidän sitoutuneisuudessaan kulttuurienväliseen kaksikieliseen koulutukseen, sekä siinä millaiset valmiudet heillä on purkaa epistemologisia hierarkioita ja tukea vaihtoehtoisia tiedon ja ajattelemisen muotoja sekä opetuskäytäntöjä.
Alkuperäiskielienglanti
Myöntävä instituutio
  • Kasvatustieteellinen tiedekunta
Valvoja/neuvonantaja
  • Holm, Gunilla, Valvoja
  • Virtanen, Pirjo Kristiina, Neuvonantaja
Myöntöpäivämäärä11 joulukuuta 2018
JulkaisupaikkaHelsinki
Kustantaja
Painoksen ISBN978-951-51-4604-5
Sähköinen ISBN978-951-51-4605-2
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet

Lainaa tätä

@phdthesis{5a0cd49bbb8a455a902dfc0e5e9c8b82,
title = "Revival and regeneration of Indigenous knowledge in intercultural bilingual teacher education: A study in the Ecuadorian Amazonia",
abstract = "V{\"a}it{\"o}skirja tarkastelee alkuper{\"a}iskansojen tietoa, ja mill{\"a} tavoin erityisesti Shuar, Achuar ja Kichwa alkuper{\"a}iskansojen tietoa sis{\"a}llytet{\"a}{\"a}n Amazonin alkuper{\"a}iskansoille suunnatun opettajankoulutusohjelman opetusk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}ihin. V{\"a}it{\"o}skirja perustuu etnografiseen tutkimukseen Amazonin alueella Ecuadorissa. Tutkimus nojautuu teorioihin ja k{\"a}sitteisiin, jotka ovat l{\"a}ht{\"o}isin koulutusta kriittisesti tarkastelevista tutkimussuuntauksista, kuten kriittinen pedagogiikka, kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka, critical race theory, sek{\"a} dekolonialistinen alkuper{\"a}iskansojen koulutustutkimus. Erityisesti j{\"a}lkikolonialistiseen ja dekolonialistiseen tutkimuskirjallisuuteen nojaten t{\"a}m{\"a} tutkimus tarkastelee globaaleja epistemologisia valtasuhteita. Tutkimusaineiston ker{\"a}{\"a}misess{\"a} k{\"a}ytettiin osallistuvaa havainnointia, yksil{\"o}- ja ryhm{\"a}haastatteluja sek{\"a} osallistuvan valokuvauksen menetelm{\"a}{\"a}, johon liittyen osa tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista otti valokuvia. Tutkimustulokset osoittavat, ett{\"a} tutkimukseen osallistuneiden Shuar, Achuar ja Kichwa alkuper{\"a}iskansoihin kuuluvien opettajaopiskelijoiden k{\"a}sitykset tiedosta ja oppimisesta muodostuvat ensisijaisesti heid{\"a}n arkisen el{\"a}m{\"a}ns{\"a} kokemusten kautta. Koulutuksella ja kouluymp{\"a}rist{\"o}ll{\"a} on heid{\"a}n tieto- ja oppimisk{\"a}sityksiss{\"a}{\"a}n toissijainen rooli. Sek{\"a} opettajaopiskelijat ett{\"a} opettajankouluttajat pit{\"a}v{\"a}t kouluopetuksen teoriapainotteisuutta ongelmallisena. Heid{\"a}n n{\"a}kemyksiss{\"a}{\"a}n korostuu havainnoinnin ja tekemisen kautta oppimisen, k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}nl{\"a}heisten oppimisteht{\"a}vien ja k{\"a}sin kosketeltavien oppimateriaalien merkitys. Haastatteluaineisto osoittaa ett{\"a} monet t{\"a}h{\"a}n tutkimukseen osallistuneista opettajankouluttajista ovat sitoutuneita tukemaan alkuper{\"a}iskansojen tiedon elvytt{\"a}mist{\"a}, ja pit{\"a}v{\"a}t alkuper{\"a}iskansojen tietoa alkuper{\"a}iskansaidentiteettien vahvistamisen kannalta t{\"a}rke{\"a}n{\"a} resurssina. Havainnointiaineiston perusteella opettajankouluttajat edist{\"a}v{\"a}t alkuper{\"a}iskansojen tiedon k{\"a}ytt{\"a}mist{\"a} opetuksessa eri tavoin. Heid{\"a}n toimintatavoissaan erottuu pyrkimys rohkaista opiskelijoita nojaamaan omaan tietoonsa, kulttuurisesti responsiivisten opetusmenetelmien k{\"a}ytt{\"o} sek{\"a} opetussis{\"a}lt{\"o}jen ja alkuper{\"a}iskansayhteis{\"o}n v{\"a}listen yhteyksien luominen. Lis{\"a}ksi n{\"a}hd{\"a}{\"a}n esimerkkej{\"a} opettajankouluttajista, jotka edist{\"a}v{\"a}t alkuper{\"a}iskansojen tiedon ja muun tiedon v{\"a}list{\"a} dialogia. T{\"a}m{\"a}n dialogin kautta on mahdollista luoda my{\"o}s uutta tietoa epistemologioiden v{\"a}lill{\"a}. Tutkimustulokset osoittavat tarpeelliseksi kehitt{\"a}{\"a} uusia, alkuper{\"a}iskansojen tietok{\"a}sitysten kanssa paremmin yhteensopivia opetusk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a}. Opettajankouluttajille alkuper{\"a}iskansojen tiedon sis{\"a}llytt{\"a}minen opetuksen k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}ihin on haastavaa, johtuen soveltuvien oppimateriaalien puutteesta, opettajankouluttajien riitt{\"a}m{\"a}tt{\"o}m{\"a}st{\"a} koulutuksesta, sek{\"a} opettajankouluttajien vaikeuksista ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} epistemologista monimuotoisuutta ja alkuper{\"a}iskansojen tietoa. Opettajankouluttajien v{\"a}lill{\"a} on my{\"o}s eroja heid{\"a}n kulttuurisessa, kielellisess{\"a} ja koulutuksellisessa taustassaan, heid{\"a}n sitoutuneisuudessaan kulttuurienv{\"a}liseen kaksikieliseen koulutukseen, sek{\"a} siin{\"a} millaiset valmiudet heill{\"a} on purkaa epistemologisia hierarkioita ja tukea vaihtoehtoisia tiedon ja ajattelemisen muotoja sek{\"a} opetusk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a}.",
keywords = "516 Educational sciences",
author = "Tuija Veintie",
year = "2018",
language = "English",
isbn = "978-951-51-4604-5",
series = "Kasvatustieteellisi{\"a} tutkimuksia",
publisher = "Helsingin yliopisto",
number = "35",
address = "Finland",
school = "Faculty of Educational Sciences",

}

TY - THES

T1 - Revival and regeneration of Indigenous knowledge in intercultural bilingual teacher education

T2 - A study in the Ecuadorian Amazonia

AU - Veintie, Tuija

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Väitöskirja tarkastelee alkuperäiskansojen tietoa, ja millä tavoin erityisesti Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansojen tietoa sisällytetään Amazonin alkuperäiskansoille suunnatun opettajankoulutusohjelman opetuskäytäntöihin. Väitöskirja perustuu etnografiseen tutkimukseen Amazonin alueella Ecuadorissa. Tutkimus nojautuu teorioihin ja käsitteisiin, jotka ovat lähtöisin koulutusta kriittisesti tarkastelevista tutkimussuuntauksista, kuten kriittinen pedagogiikka, kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka, critical race theory, sekä dekolonialistinen alkuperäiskansojen koulutustutkimus. Erityisesti jälkikolonialistiseen ja dekolonialistiseen tutkimuskirjallisuuteen nojaten tämä tutkimus tarkastelee globaaleja epistemologisia valtasuhteita. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin osallistuvaa havainnointia, yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä osallistuvan valokuvauksen menetelmää, johon liittyen osa tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista otti valokuvia. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneiden Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansoihin kuuluvien opettajaopiskelijoiden käsitykset tiedosta ja oppimisesta muodostuvat ensisijaisesti heidän arkisen elämänsä kokemusten kautta. Koulutuksella ja kouluympäristöllä on heidän tieto- ja oppimiskäsityksissään toissijainen rooli. Sekä opettajaopiskelijat että opettajankouluttajat pitävät kouluopetuksen teoriapainotteisuutta ongelmallisena. Heidän näkemyksissään korostuu havainnoinnin ja tekemisen kautta oppimisen, käytännönläheisten oppimistehtävien ja käsin kosketeltavien oppimateriaalien merkitys. Haastatteluaineisto osoittaa että monet tähän tutkimukseen osallistuneista opettajankouluttajista ovat sitoutuneita tukemaan alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä, ja pitävät alkuperäiskansojen tietoa alkuperäiskansaidentiteettien vahvistamisen kannalta tärkeänä resurssina. Havainnointiaineiston perusteella opettajankouluttajat edistävät alkuperäiskansojen tiedon käyttämistä opetuksessa eri tavoin. Heidän toimintatavoissaan erottuu pyrkimys rohkaista opiskelijoita nojaamaan omaan tietoonsa, kulttuurisesti responsiivisten opetusmenetelmien käyttö sekä opetussisältöjen ja alkuperäiskansayhteisön välisten yhteyksien luominen. Lisäksi nähdään esimerkkejä opettajankouluttajista, jotka edistävät alkuperäiskansojen tiedon ja muun tiedon välistä dialogia. Tämän dialogin kautta on mahdollista luoda myös uutta tietoa epistemologioiden välillä. Tutkimustulokset osoittavat tarpeelliseksi kehittää uusia, alkuperäiskansojen tietokäsitysten kanssa paremmin yhteensopivia opetuskäytäntöjä. Opettajankouluttajille alkuperäiskansojen tiedon sisällyttäminen opetuksen käytäntöihin on haastavaa, johtuen soveltuvien oppimateriaalien puutteesta, opettajankouluttajien riittämättömästä koulutuksesta, sekä opettajankouluttajien vaikeuksista ymmärtää epistemologista monimuotoisuutta ja alkuperäiskansojen tietoa. Opettajankouluttajien välillä on myös eroja heidän kulttuurisessa, kielellisessä ja koulutuksellisessa taustassaan, heidän sitoutuneisuudessaan kulttuurienväliseen kaksikieliseen koulutukseen, sekä siinä millaiset valmiudet heillä on purkaa epistemologisia hierarkioita ja tukea vaihtoehtoisia tiedon ja ajattelemisen muotoja sekä opetuskäytäntöjä.

AB - Väitöskirja tarkastelee alkuperäiskansojen tietoa, ja millä tavoin erityisesti Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansojen tietoa sisällytetään Amazonin alkuperäiskansoille suunnatun opettajankoulutusohjelman opetuskäytäntöihin. Väitöskirja perustuu etnografiseen tutkimukseen Amazonin alueella Ecuadorissa. Tutkimus nojautuu teorioihin ja käsitteisiin, jotka ovat lähtöisin koulutusta kriittisesti tarkastelevista tutkimussuuntauksista, kuten kriittinen pedagogiikka, kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka, critical race theory, sekä dekolonialistinen alkuperäiskansojen koulutustutkimus. Erityisesti jälkikolonialistiseen ja dekolonialistiseen tutkimuskirjallisuuteen nojaten tämä tutkimus tarkastelee globaaleja epistemologisia valtasuhteita. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin osallistuvaa havainnointia, yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä osallistuvan valokuvauksen menetelmää, johon liittyen osa tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista otti valokuvia. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneiden Shuar, Achuar ja Kichwa alkuperäiskansoihin kuuluvien opettajaopiskelijoiden käsitykset tiedosta ja oppimisesta muodostuvat ensisijaisesti heidän arkisen elämänsä kokemusten kautta. Koulutuksella ja kouluympäristöllä on heidän tieto- ja oppimiskäsityksissään toissijainen rooli. Sekä opettajaopiskelijat että opettajankouluttajat pitävät kouluopetuksen teoriapainotteisuutta ongelmallisena. Heidän näkemyksissään korostuu havainnoinnin ja tekemisen kautta oppimisen, käytännönläheisten oppimistehtävien ja käsin kosketeltavien oppimateriaalien merkitys. Haastatteluaineisto osoittaa että monet tähän tutkimukseen osallistuneista opettajankouluttajista ovat sitoutuneita tukemaan alkuperäiskansojen tiedon elvyttämistä, ja pitävät alkuperäiskansojen tietoa alkuperäiskansaidentiteettien vahvistamisen kannalta tärkeänä resurssina. Havainnointiaineiston perusteella opettajankouluttajat edistävät alkuperäiskansojen tiedon käyttämistä opetuksessa eri tavoin. Heidän toimintatavoissaan erottuu pyrkimys rohkaista opiskelijoita nojaamaan omaan tietoonsa, kulttuurisesti responsiivisten opetusmenetelmien käyttö sekä opetussisältöjen ja alkuperäiskansayhteisön välisten yhteyksien luominen. Lisäksi nähdään esimerkkejä opettajankouluttajista, jotka edistävät alkuperäiskansojen tiedon ja muun tiedon välistä dialogia. Tämän dialogin kautta on mahdollista luoda myös uutta tietoa epistemologioiden välillä. Tutkimustulokset osoittavat tarpeelliseksi kehittää uusia, alkuperäiskansojen tietokäsitysten kanssa paremmin yhteensopivia opetuskäytäntöjä. Opettajankouluttajille alkuperäiskansojen tiedon sisällyttäminen opetuksen käytäntöihin on haastavaa, johtuen soveltuvien oppimateriaalien puutteesta, opettajankouluttajien riittämättömästä koulutuksesta, sekä opettajankouluttajien vaikeuksista ymmärtää epistemologista monimuotoisuutta ja alkuperäiskansojen tietoa. Opettajankouluttajien välillä on myös eroja heidän kulttuurisessa, kielellisessä ja koulutuksellisessa taustassaan, heidän sitoutuneisuudessaan kulttuurienväliseen kaksikieliseen koulutukseen, sekä siinä millaiset valmiudet heillä on purkaa epistemologisia hierarkioita ja tukea vaihtoehtoisia tiedon ja ajattelemisen muotoja sekä opetuskäytäntöjä.

KW - 516 Educational sciences

M3 - Doctoral Thesis

SN - 978-951-51-4604-5

T3 - Kasvatustieteellisiä tutkimuksia

PB - Helsingin yliopisto

CY - Helsinki

ER -