Arkaluontoiset ja marginaaliset aiheet Suomen historian opetuksessa

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Kuvaus

Tässä artikkelissa tarkastelemme historian opettajien käsityksiä Suomen historian arkaluontoisista ja marginaalisista aiheista, sekä sitä, miten opettajat ratkovat näihin aiheisiin liittyviä kysymyksiä työssään. Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluin ja kyselyllä vuosina 2015–2016. Opettajien vastausten analysoinnissa ja tulkinnassa hyödynnetään taustateoriana sosiaalisten representaatioiden teoriaa (Moscovici 2008; Sakki, Menard & Pirttilä-Backman 2017). Tutkimuksessa arkaluontoisella viitataan historian sisältöihin, joiden käsittelyn opettajat kokevat vaativan erityistä varovaisuutta tai hienotunteisuutta. Marginaalisella tarkoitetaan aiheita, joiden opettajat kokevat jäävän historian opetuksessa sivuun tai joiden he katsovat täydentävän opetussuunnitelmassa tai oppimateriaaleissa tarjottuja historian opetuksen sisältöjä. Tutkimus osoittaa, että opettajat kokevat naisten ja vähemmistöjen roolin sekä mikrohistorian useimmin marginaaliin jääviksi aiheiksi. Sotiin ja vähemmistöjen rooliin liittyvät aiheet koetaan useimmin arkaluontoisiksi. Monikulttuurinen luokkaympäristö ja erilaisten oppilaiden kohtaaminen olivat tyypillisiä arkaluontoisuutta aiheuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella opettajat osoittivat selvää kiinnostusta pohtivaan, kyseenalaistavaan ja tulkitsevaan historian opetukseen. Marginaalisuuteen ja arkaluontoisuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen koettiin opetusta rikastavaksi tekijäksi.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiKasvatus & Aika
Vuosikerta13
Numero2
Sivut36–52
Sivumäärä17
ISSN1797-2299
DOI - pysyväislinkit
TilaJulkaistu - 2019
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Tieteenalat

  • 5144 Sosiaalipsykologia
  • Historian opetus
  • Arkaluontoisuus
  • Marginaalisuus
  • Historiapolitiikka
  • Historiallinen identiteetti
  • Sosiaaliset representaatiot

Lainaa tätä

@article{6b5a024d6d9f49fa9ee8830f82cfdfc8,
title = "Arkaluontoiset ja marginaaliset aiheet Suomen historian opetuksessa",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} artikkelissa tarkastelemme historian opettajien k{\"a}sityksi{\"a} Suomen historian arkaluontoisista ja marginaalisista aiheista, sek{\"a} sit{\"a}, miten opettajat ratkovat n{\"a}ihin aiheisiin liittyvi{\"a} kysymyksi{\"a} ty{\"o}ss{\"a}{\"a}n. Empiirinen aineisto on ker{\"a}tty haastatteluin ja kyselyll{\"a} vuosina 2015–2016. Opettajien vastausten analysoinnissa ja tulkinnassa hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n taustateoriana sosiaalisten representaatioiden teoriaa (Moscovici 2008; Sakki, Menard & Pirttil{\"a}-Backman 2017). Tutkimuksessa arkaluontoisella viitataan historian sis{\"a}lt{\"o}ihin, joiden k{\"a}sittelyn opettajat kokevat vaativan erityist{\"a} varovaisuutta tai hienotunteisuutta. Marginaalisella tarkoitetaan aiheita, joiden opettajat kokevat j{\"a}{\"a}v{\"a}n historian opetuksessa sivuun tai joiden he katsovat t{\"a}ydent{\"a}v{\"a}n opetussuunnitelmassa tai oppimateriaaleissa tarjottuja historian opetuksen sis{\"a}lt{\"o}j{\"a}. Tutkimus osoittaa, ett{\"a} opettajat kokevat naisten ja v{\"a}hemmist{\"o}jen roolin sek{\"a} mikrohistorian useimmin marginaaliin j{\"a}{\"a}viksi aiheiksi. Sotiin ja v{\"a}hemmist{\"o}jen rooliin liittyv{\"a}t aiheet koetaan useimmin arkaluontoisiksi. Monikulttuurinen luokkaymp{\"a}rist{\"o} ja erilaisten oppilaiden kohtaaminen olivat tyypillisi{\"a} arkaluontoisuutta aiheuttavia tekij{\"o}it{\"a}. Tutkimuksen perusteella opettajat osoittivat selv{\"a}{\"a} kiinnostusta pohtivaan, kyseenalaistavaan ja tulkitsevaan historian opetukseen. Marginaalisuuteen ja arkaluontoisuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen koettiin opetusta rikastavaksi tekij{\"a}ksi.",
keywords = "5144 Sosiaalipsykologia, Historian opetus, Arkaluontoisuus, Marginaalisuus, Historiapolitiikka, Historiallinen identiteetti, Sosiaaliset representaatiot",
author = "Hakok{\"o}ng{\"a}s, {Juho Eemeli} and Sakki, {Inari Hannele} and Katrin Kello and Anna-Maija Pirttil{\"a}-Backman and Hanna-Mari Salapuro",
year = "2019",
doi = "10.33350/k&a.69060",
language = "suomi",
volume = "13",
pages = "36–52",
journal = "Kasvatus & Aika",
issn = "1797-2299",
publisher = "Kasvatuksen Historian Tutkimusverkosto / Suomen Kouluhistoriallinen Seura",
number = "2",

}

Arkaluontoiset ja marginaaliset aiheet Suomen historian opetuksessa. / Hakoköngäs, Juho Eemeli; Sakki, Inari Hannele; Kello, Katrin; Pirttilä-Backman, Anna-Maija; Salapuro, Hanna-Mari.

julkaisussa: Kasvatus & Aika, Vuosikerta 13, Nro 2, 2019, s. 36–52.

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

TY - JOUR

T1 - Arkaluontoiset ja marginaaliset aiheet Suomen historian opetuksessa

AU - Hakoköngäs, Juho Eemeli

AU - Sakki, Inari Hannele

AU - Kello, Katrin

AU - Pirttilä-Backman, Anna-Maija

AU - Salapuro, Hanna-Mari

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Tässä artikkelissa tarkastelemme historian opettajien käsityksiä Suomen historian arkaluontoisista ja marginaalisista aiheista, sekä sitä, miten opettajat ratkovat näihin aiheisiin liittyviä kysymyksiä työssään. Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluin ja kyselyllä vuosina 2015–2016. Opettajien vastausten analysoinnissa ja tulkinnassa hyödynnetään taustateoriana sosiaalisten representaatioiden teoriaa (Moscovici 2008; Sakki, Menard & Pirttilä-Backman 2017). Tutkimuksessa arkaluontoisella viitataan historian sisältöihin, joiden käsittelyn opettajat kokevat vaativan erityistä varovaisuutta tai hienotunteisuutta. Marginaalisella tarkoitetaan aiheita, joiden opettajat kokevat jäävän historian opetuksessa sivuun tai joiden he katsovat täydentävän opetussuunnitelmassa tai oppimateriaaleissa tarjottuja historian opetuksen sisältöjä. Tutkimus osoittaa, että opettajat kokevat naisten ja vähemmistöjen roolin sekä mikrohistorian useimmin marginaaliin jääviksi aiheiksi. Sotiin ja vähemmistöjen rooliin liittyvät aiheet koetaan useimmin arkaluontoisiksi. Monikulttuurinen luokkaympäristö ja erilaisten oppilaiden kohtaaminen olivat tyypillisiä arkaluontoisuutta aiheuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella opettajat osoittivat selvää kiinnostusta pohtivaan, kyseenalaistavaan ja tulkitsevaan historian opetukseen. Marginaalisuuteen ja arkaluontoisuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen koettiin opetusta rikastavaksi tekijäksi.

AB - Tässä artikkelissa tarkastelemme historian opettajien käsityksiä Suomen historian arkaluontoisista ja marginaalisista aiheista, sekä sitä, miten opettajat ratkovat näihin aiheisiin liittyviä kysymyksiä työssään. Empiirinen aineisto on kerätty haastatteluin ja kyselyllä vuosina 2015–2016. Opettajien vastausten analysoinnissa ja tulkinnassa hyödynnetään taustateoriana sosiaalisten representaatioiden teoriaa (Moscovici 2008; Sakki, Menard & Pirttilä-Backman 2017). Tutkimuksessa arkaluontoisella viitataan historian sisältöihin, joiden käsittelyn opettajat kokevat vaativan erityistä varovaisuutta tai hienotunteisuutta. Marginaalisella tarkoitetaan aiheita, joiden opettajat kokevat jäävän historian opetuksessa sivuun tai joiden he katsovat täydentävän opetussuunnitelmassa tai oppimateriaaleissa tarjottuja historian opetuksen sisältöjä. Tutkimus osoittaa, että opettajat kokevat naisten ja vähemmistöjen roolin sekä mikrohistorian useimmin marginaaliin jääviksi aiheiksi. Sotiin ja vähemmistöjen rooliin liittyvät aiheet koetaan useimmin arkaluontoisiksi. Monikulttuurinen luokkaympäristö ja erilaisten oppilaiden kohtaaminen olivat tyypillisiä arkaluontoisuutta aiheuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella opettajat osoittivat selvää kiinnostusta pohtivaan, kyseenalaistavaan ja tulkitsevaan historian opetukseen. Marginaalisuuteen ja arkaluontoisuuteen liittyvien haasteiden ratkaiseminen koettiin opetusta rikastavaksi tekijäksi.

KW - 5144 Sosiaalipsykologia

KW - Historian opetus

KW - Arkaluontoisuus

KW - Marginaalisuus

KW - Historiapolitiikka

KW - Historiallinen identiteetti

KW - Sosiaaliset representaatiot

U2 - 10.33350/k&a.69060

DO - 10.33350/k&a.69060

M3 - Artikkeli

VL - 13

SP - 36

EP - 52

JO - Kasvatus & Aika

JF - Kasvatus & Aika

SN - 1797-2299

IS - 2

ER -