Sosiaalinen albumi: elämäntavat sukupolvien murroksessa

Antti Häkkinen, Mikko Antero Salasuo, Anne Puuronen, Anni Ojajärvi

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiKirjaTieteellinenvertaisarvioitu

Abstrakti

Sosiaalinen albumi – elämäntavat sukupolvien murroksissa -teos nostaa perheen sukupolvien tarkastelun keskiöön. Perheen piirissä yhtäältä pidetään kiinni pysyvistä käytännöistä yhteiskunnan ajamia muutoksia vasten ja toisaalta koetaan sukupolvien väliset ristiriidat, jotka voivat olla yhteiskunnallistenkin muutosten alkuna. Tällaiseen rooliin asetetun perheen metaforana on ruokapöytä, jonka ääressä sukupolvet ja eri elämänalueisiin liittyvät arvostukset ja käsitykset kohtaavat. Kirjassa näitä elämänalueita ovat ruokailu, liikunta ja työ.

Tutkimuksessa hyödynnetään päijäthämäläisten ruokapöytien ääressä 20 eri sukuun kuuluneiden, saman suvun kolmen eri sukupolven, yhteensä 67 eri henkilön kertomuksia. Aineistoa on laajennettu myös muilla elämäkertahaastatteluilla ja arkistoaineistoilla, jolloin ajallinen perspektiivi ulottuu aina 1700-luvun alusta nykypäivään saakka.

Moderniksi sanottu elämäntapa muistuttaa haastatteluaineiston mukaan kaikessa arkisuudessaan hämmästyttävän paljon samoja käytäntöjä, joita agraariyhteisössä on eletty satojen vuosien ajan. Näitä rutiineja ovat murtaneet vain poikkeusajat. Monen suvun näkökulmasta koko 1800-luku oli vaikeaa aikaa. Tuo edistyksen vuosisadaksikin nimetty aikakausi oli tavallisen kansalaisen kannalta kurjuuden ja nälän aikakautta, lyhenevän eliniän ja hallavuosien kierrettä. Moni ratkaisi toimeentulon ongelmat muuttamalla maasta pois. Jotkut muuttivat kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin.

Suomalaisen ruokakulttuurin ja kotien ruokatalouden muutokset 1950-luvulta 2000-luvulle kytkeytyvät länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan elintasokehitykseen. Suhdetta syömiseen rakennetaan nykyään syömiseen liittyvien eettisten ja ekologisten tekijöiden kautta luottamuksen ja epäluottamuksen keinulaudalla.

Liikuntaan liittyen tarkastellulla aikajaksolla on siirrytty fyysisestä pakkoaktiivisuudesta liikkumattomuuteen. Aiemmin, agraariyhteiskunnassa liikunta oli välttämättömyys ja ehto hengissä selviämiselle, eikä erillisen liikunnan harrastamisen ajateltu kuuluvan tavallisten ihmisten elämään. Nykyään liikuntaa kyllä harrastetaan, mutta liian vähän: uhkana väestön terveydelle ovat liikkumattomuus ja siitä johtuvat sairaudet. Muun muassa nuorten liikalihavuus on yleistymässä.

1970-luvun lama ei tutkimuksen mukaan tuottanut 70-luvun kasvateille yhteisesti jaettua sukupolvitietoisuutta. Lama ei myöskään ollut sukupolvea lamaannuttava tekijä. Sen sijaan 1990-luvun lamaan liittyvää puhetta on jaettu niin lamapolveen kuuluvien kuin heidän vanhempiensa ja lastensa kesken.

Metodina tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista elämänkulkuanalyysia, joka pyrkii sijoittamaan ihmiselämän analyysin yhteiskunnan rakenteellisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin.
Julkaisun otsikon käännösSocial Album: Lifestyles between generations
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaNuoristotutkimusseura : Nuoristotutkimusverkosto
Sivumäärä234
ISBN (painettu)978-952-5994-35-3
TilaJulkaistu - 2013
OKM-julkaisutyyppiC1 Kustannettu tieteellinen erillisteos

Julkaisusarja

NimiNuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Julkaisuja
Vuosikerta139
ISSN (painettu)1799-9219

Tieteenalat

  • 615 Historia ja arkeologia
  • 5141 Sosiologia

Siteeraa tätä