Suomen arvokkaat geenivarat

Heli Fitzgerald; Marja Ruohonen-Lehto; Katileena Lohtander-Buckbee

Suomen arvokkaat geenivarat

Heli Fitzgerald, Marja Ruohonen-Lehto, Katileena Lohtander-Buckbee

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Tutkimustuotos: Kirja/raportti › Tutkimusraportti

Abstrakti

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, eli biodiversiteettisopimus, asettaa tavoitteeksi maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelun, luonnonvarojen kestävän käytön sekä luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jaon. Vuonna 2010 solmitun Nagoyan pöytäkirjan tarkoituksena on toteuttaa biodi-versiteettisopimuksen tavoite geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta täsmentämällä biodiversiteettisopimuksen 15 artiklan yleistä geenivarakehystä. Lisäksi pöytäkirja kattaa geenivarojen hyödyntämistä koskevat eri vaiheet saatavuudesta hyötyjen jakoon. Suomi ja lukuisat muut valtiot ovat allekirjoittaneet Nagoyan pöytäkirjan vuonna 2011. EU on ratifioinut pöytäkirjan ja antanut asetuksen koskien sen määräysten noudattamistoimenpiteitä Euroopan unionissa. Pöytäkirja astui voimaan vuonna 2014, jolloin sillä oli yli 50 ratifiointia.
Tässä raportissa esitellään Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaiset geenivarat eliöryhmittäin, tarkastellaan niiden potentiaalista käyttöä, niistä mahdollisesti saatavaa taloudellista hyötyä sekä luonnonsuojelullisia näkökantoja geenivarojen kestävän käytön kannalta. Raportissa pohditaan myös jokamiehen oikeuksien vaikutusta geenivarojen saantiin sekä geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa Suomessa.
Nagoyan pöytäkirjan soveltamisen kannalta taloudellisesti merkittävin eliöryhmä Suomessa lienee mikrobit (arkeonit, bakteerit, mikrolevät, sienet, mukaanlukien homeet ja hiivat, virukset ja alkueläimet). Geenivarojen suojelun kannalta tärkeitä ryhmiä taas ovat sellaiset uhanalaiset eliöt, joita ei ole rauhoitettu tai jotka eivät ole suojeltuja.

Alkuperäiskieli	suomi

Kustantaja	Finnish Environment Institute (SYKE)
Vuosikerta	26 \| 2015
Sivumäärä	108
ISBN (painettu)	978-952-11-4508-7
ISBN (elektroninen)	978-952-11-4509-4
Tila	Julkaistu - 2015
OKM-julkaisutyyppi	D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

Nimi	Suomen Ympäristökeskuksen Raportteja
Kustantaja	Suomen Ympäristökeskus
Numero	26/2015
ISSN (painettu)	1796-1718
ISSN (elektroninen)	1796-1726

Tieteenalat

119 Muut luonnontieteet
Nagoyan pöytäkirja, hyötyjenjakosopimus, geenivara, eliöt

Muut tiedostot ja linkit

http://www.syke.fi/julkaisut | helda.helsinki.fi/syke

Siteeraa tätä

@book{88fc7cf9b8a74724bee6f0896a03627f,

title = "Suomen arvokkaat geenivarat",

abstract = "Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, eli biodiversiteettisopimus, asettaa tavoitteeksi maapallon ekosysteemien, el{\"a}in- ja kasvilajien sek{\"a} niiden sis{\"a}lt{\"a}mien perint{\"o}tekij{\"o}iden monimuotoisuuden suojelun, luonnonvarojen kest{\"a}v{\"a}n k{\"a}yt{\"o}n sek{\"a} luonnonvarojen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} saatavien hy{\"o}tyjen oikeudenmukaisen jaon. Vuonna 2010 solmitun Nagoyan p{\"o}yt{\"a}kirjan tarkoituksena on toteuttaa biodi-versiteettisopimuksen tavoite geenivarojen saatavuudesta ja hy{\"o}tyjen jaosta t{\"a}sment{\"a}m{\"a}ll{\"a} biodiversiteettisopimuksen 15 artiklan yleist{\"a} geenivarakehyst{\"a}. Lis{\"a}ksi p{\"o}yt{\"a}kirja kattaa geenivarojen hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} koskevat eri vaiheet saatavuudesta hy{\"o}tyjen jakoon. Suomi ja lukuisat muut valtiot ovat allekirjoittaneet Nagoyan p{\"o}yt{\"a}kirjan vuonna 2011. EU on ratifioinut p{\"o}yt{\"a}kirjan ja antanut asetuksen koskien sen m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten noudattamistoimenpiteit{\"a} Euroopan unionissa. P{\"o}yt{\"a}kirja astui voimaan vuonna 2014, jolloin sill{\"a} oli yli 50 ratifiointia.T{\"a}ss{\"a} raportissa esitell{\"a}{\"a}n Suomen Nagoyan p{\"o}yt{\"a}kirjan alaiset geenivarat eli{\"o}ryhmitt{\"a}in, tarkastellaan niiden potentiaalista k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, niist{\"a} mahdollisesti saatavaa taloudellista hy{\"o}ty{\"a} sek{\"a} luonnonsuojelullisia n{\"a}k{\"o}kantoja geenivarojen kest{\"a}v{\"a}n k{\"a}yt{\"o}n kannalta. Raportissa pohditaan my{\"o}s jokamiehen oikeuksien vaikutusta geenivarojen saantiin sek{\"a} geenivaroihin liittyv{\"a}{\"a} perinteist{\"a} tietoa Suomessa.Nagoyan p{\"o}yt{\"a}kirjan soveltamisen kannalta taloudellisesti merkitt{\"a}vin eli{\"o}ryhm{\"a} Suomessa lienee mikrobit (arkeonit, bakteerit, mikrolev{\"a}t, sienet, mukaanlukien homeet ja hiivat, virukset ja alkuel{\"a}imet). Geenivarojen suojelun kannalta t{\"a}rkeit{\"a} ryhmi{\"a} taas ovat sellaiset uhanalaiset eli{\"o}t, joita ei ole rauhoitettu tai jotka eiv{\"a}t ole suojeltuja.",

keywords = "119 Muut luonnontieteet, Nagoyan p{\"o}yt{\"a}kirja, hy{\"o}tyjenjakosopimus, geenivara, eli{\"o}t",

author = "Heli Fitzgerald and Marja Ruohonen-Lehto and Katileena Lohtander-Buckbee",

year = "2015",

language = "suomi",

isbn = "978-952-11-4508-7",

volume = "26 | 2015",

series = "Suomen Ymp{\"a}rist{\"o}keskuksen Raportteja",

publisher = "Finnish Environment Institute (SYKE)",

number = "26/2015",

address = "Suomi",

}

TY - BOOK

T1 - Suomen arvokkaat geenivarat

AU - Fitzgerald, Heli

AU - Ruohonen-Lehto, Marja

AU - Lohtander-Buckbee, Katileena

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, eli biodiversiteettisopimus, asettaa tavoitteeksi maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelun, luonnonvarojen kestävän käytön sekä luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jaon. Vuonna 2010 solmitun Nagoyan pöytäkirjan tarkoituksena on toteuttaa biodi-versiteettisopimuksen tavoite geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta täsmentämällä biodiversiteettisopimuksen 15 artiklan yleistä geenivarakehystä. Lisäksi pöytäkirja kattaa geenivarojen hyödyntämistä koskevat eri vaiheet saatavuudesta hyötyjen jakoon. Suomi ja lukuisat muut valtiot ovat allekirjoittaneet Nagoyan pöytäkirjan vuonna 2011. EU on ratifioinut pöytäkirjan ja antanut asetuksen koskien sen määräysten noudattamistoimenpiteitä Euroopan unionissa. Pöytäkirja astui voimaan vuonna 2014, jolloin sillä oli yli 50 ratifiointia.Tässä raportissa esitellään Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaiset geenivarat eliöryhmittäin, tarkastellaan niiden potentiaalista käyttöä, niistä mahdollisesti saatavaa taloudellista hyötyä sekä luonnonsuojelullisia näkökantoja geenivarojen kestävän käytön kannalta. Raportissa pohditaan myös jokamiehen oikeuksien vaikutusta geenivarojen saantiin sekä geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa Suomessa.Nagoyan pöytäkirjan soveltamisen kannalta taloudellisesti merkittävin eliöryhmä Suomessa lienee mikrobit (arkeonit, bakteerit, mikrolevät, sienet, mukaanlukien homeet ja hiivat, virukset ja alkueläimet). Geenivarojen suojelun kannalta tärkeitä ryhmiä taas ovat sellaiset uhanalaiset eliöt, joita ei ole rauhoitettu tai jotka eivät ole suojeltuja.

AB - Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, eli biodiversiteettisopimus, asettaa tavoitteeksi maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelun, luonnonvarojen kestävän käytön sekä luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jaon. Vuonna 2010 solmitun Nagoyan pöytäkirjan tarkoituksena on toteuttaa biodi-versiteettisopimuksen tavoite geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta täsmentämällä biodiversiteettisopimuksen 15 artiklan yleistä geenivarakehystä. Lisäksi pöytäkirja kattaa geenivarojen hyödyntämistä koskevat eri vaiheet saatavuudesta hyötyjen jakoon. Suomi ja lukuisat muut valtiot ovat allekirjoittaneet Nagoyan pöytäkirjan vuonna 2011. EU on ratifioinut pöytäkirjan ja antanut asetuksen koskien sen määräysten noudattamistoimenpiteitä Euroopan unionissa. Pöytäkirja astui voimaan vuonna 2014, jolloin sillä oli yli 50 ratifiointia.Tässä raportissa esitellään Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaiset geenivarat eliöryhmittäin, tarkastellaan niiden potentiaalista käyttöä, niistä mahdollisesti saatavaa taloudellista hyötyä sekä luonnonsuojelullisia näkökantoja geenivarojen kestävän käytön kannalta. Raportissa pohditaan myös jokamiehen oikeuksien vaikutusta geenivarojen saantiin sekä geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa Suomessa.Nagoyan pöytäkirjan soveltamisen kannalta taloudellisesti merkittävin eliöryhmä Suomessa lienee mikrobit (arkeonit, bakteerit, mikrolevät, sienet, mukaanlukien homeet ja hiivat, virukset ja alkueläimet). Geenivarojen suojelun kannalta tärkeitä ryhmiä taas ovat sellaiset uhanalaiset eliöt, joita ei ole rauhoitettu tai jotka eivät ole suojeltuja.

KW - 119 Muut luonnontieteet

KW - Nagoyan pöytäkirja, hyötyjenjakosopimus, geenivara, eliöt

UR - http://www.syke.fi/julkaisut | helda.helsinki.fi/syke

M3 - Tutkimusraportti

SN - 978-952-11-4508-7

VL - 26 | 2015

T3 - Suomen Ympäristökeskuksen Raportteja

BT - Suomen arvokkaat geenivarat

PB - Finnish Environment Institute (SYKE)

ER -