Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opinnot haastavat koulutuksellista tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa

Iina Grym, Penni Pietilä

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinen

Kuvaus

Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustuntien määrästä, sisällöistä ja kielituesta. Vastauksista paljastui, että koulutus on jaksomuotoista ja yksilöllistä ja että ammatillisen koulutuksen reformin uudistaman sääntelyn mukaiset käytänteet ovat vasta kehitteillä oppilaitoksissa. Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää huolellisesti suunniteltuja rakenteita sekä ennen kaikkea riittävien opetus- ja ohjausresurssien turvaamista kaikissa opinnoissa riippumatta siitä, opiskellaanko oppilaitoksessa vai työpaikalla. Yksilöllisyys ja osaamisperusteisuus eivät saisi tarkoittaa opetuksesta ja ohjauksesta tinkimistä. Kun koulutuksen toteuttamista ei juurikaan säännellä – esimerkiksi minimituntikehystä ei ole – täytyy koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kantaa erityistä huolta.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiKieli, koulutus ja yhteiskunta : Kieliverkoston verkkolehti
Vuosikerta2019
Numero4
ISSN1799-0181
TilaJulkaistu - 2019
OKM-julkaisutyyppiB1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet
  • koulutuksellinen tasa-arvo
  • ammatillinen koulutus
  • toisen kielen opetus

Lainaa tätä

@article{cabe27e7aef3415aa2caf746782a1c6c,
title = "Suomi ja ruotsi toisena kielen{\"a} -opinnot haastavat koulutuksellista tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa",
abstract = "Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen j{\"a}rjest{\"a}jilt{\"a} kysyttiin suomi/ruotsi toisena kielen{\"a} -opetustuntien m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}, sis{\"a}ll{\"o}ist{\"a} ja kielituesta. Vastauksista paljastui, ett{\"a} koulutus on jaksomuotoista ja yksil{\"o}llist{\"a} ja ett{\"a} ammatillisen koulutuksen reformin uudistaman s{\"a}{\"a}ntelyn mukaiset k{\"a}yt{\"a}nteet ovat vasta kehitteill{\"a} oppilaitoksissa. Laadukas ammatillinen koulutus edellytt{\"a}{\"a} huolellisesti suunniteltuja rakenteita sek{\"a} ennen kaikkea riitt{\"a}vien opetus- ja ohjausresurssien turvaamista kaikissa opinnoissa riippumatta siit{\"a}, opiskellaanko oppilaitoksessa vai ty{\"o}paikalla. Yksil{\"o}llisyys ja osaamisperusteisuus eiv{\"a}t saisi tarkoittaa opetuksesta ja ohjauksesta tinkimist{\"a}. Kun koulutuksen toteuttamista ei juurikaan s{\"a}{\"a}nnell{\"a} – esimerkiksi minimituntikehyst{\"a} ei ole – t{\"a}ytyy koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kantaa erityist{\"a} huolta.",
keywords = "516 Kasvatustieteet, koulutuksellinen tasa-arvo, ammatillinen koulutus, toisen kielen opetus",
author = "Iina Grym and Penni Pietil{\"a}",
year = "2019",
language = "suomi",
volume = "2019",
journal = "Kieli, koulutus ja yhteiskunta : Kieliverkoston verkkolehti",
issn = "1799-0181",
publisher = "Soveltavan kielentutkimuksen keskus",
number = "4",

}

TY - JOUR

T1 - Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opinnot haastavat koulutuksellista tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa

AU - Grym, Iina

AU - Pietilä, Penni

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustuntien määrästä, sisällöistä ja kielituesta. Vastauksista paljastui, että koulutus on jaksomuotoista ja yksilöllistä ja että ammatillisen koulutuksen reformin uudistaman sääntelyn mukaiset käytänteet ovat vasta kehitteillä oppilaitoksissa. Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää huolellisesti suunniteltuja rakenteita sekä ennen kaikkea riittävien opetus- ja ohjausresurssien turvaamista kaikissa opinnoissa riippumatta siitä, opiskellaanko oppilaitoksessa vai työpaikalla. Yksilöllisyys ja osaamisperusteisuus eivät saisi tarkoittaa opetuksesta ja ohjauksesta tinkimistä. Kun koulutuksen toteuttamista ei juurikaan säännellä – esimerkiksi minimituntikehystä ei ole – täytyy koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kantaa erityistä huolta.

AB - Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustuntien määrästä, sisällöistä ja kielituesta. Vastauksista paljastui, että koulutus on jaksomuotoista ja yksilöllistä ja että ammatillisen koulutuksen reformin uudistaman sääntelyn mukaiset käytänteet ovat vasta kehitteillä oppilaitoksissa. Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää huolellisesti suunniteltuja rakenteita sekä ennen kaikkea riittävien opetus- ja ohjausresurssien turvaamista kaikissa opinnoissa riippumatta siitä, opiskellaanko oppilaitoksessa vai työpaikalla. Yksilöllisyys ja osaamisperusteisuus eivät saisi tarkoittaa opetuksesta ja ohjauksesta tinkimistä. Kun koulutuksen toteuttamista ei juurikaan säännellä – esimerkiksi minimituntikehystä ei ole – täytyy koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kantaa erityistä huolta.

KW - 516 Kasvatustieteet

KW - koulutuksellinen tasa-arvo

KW - ammatillinen koulutus

KW - toisen kielen opetus

UR - https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/suomi-ja-ruotsi-toisena-kielena-opinnot-haastavat-koulutuksellista-tasa-arvoa-ammatillisessa-koulutuksessa

M3 - Artikkeli

VL - 2019

JO - Kieli, koulutus ja yhteiskunta : Kieliverkoston verkkolehti

JF - Kieli, koulutus ja yhteiskunta : Kieliverkoston verkkolehti

SN - 1799-0181

IS - 4

ER -