Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opinnot haastavat koulutuksellista tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa

Iina Grym, Penni Pietilä

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinen

Abstrakti

Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustuntien määrästä, sisällöistä ja kielituesta. Vastauksista paljastui, että koulutus on jaksomuotoista ja yksilöllistä ja että ammatillisen koulutuksen reformin uudistaman sääntelyn mukaiset käytänteet ovat vasta kehitteillä oppilaitoksissa. Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää huolellisesti suunniteltuja rakenteita sekä ennen kaikkea riittävien opetus- ja ohjausresurssien turvaamista kaikissa opinnoissa riippumatta siitä, opiskellaanko oppilaitoksessa vai työpaikalla. Yksilöllisyys ja osaamisperusteisuus eivät saisi tarkoittaa opetuksesta ja ohjauksesta tinkimistä. Kun koulutuksen toteuttamista ei juurikaan säännellä – esimerkiksi minimituntikehystä ei ole – täytyy koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kantaa erityistä huolta.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiKieli, koulutus ja yhteiskunta : Kieliverkoston verkkolehti
Vuosikerta10
Numero3
ISSN1799-0181
TilaJulkaistu - 2019
OKM-julkaisutyyppiB1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet
  • koulutuksellinen tasa-arvo
  • ammatillinen koulutus
  • toisen kielen opetus

Siteeraa tätä