Sydämen eteisten aktivoitumisreittien määritys magnetokardiografiamittauksista

    Tutkimustuotos: OpinnäytePro gradu

    Abstrakti

    Eteisvärinä on tavallisin kliinisesti merkittävä rytmihäiriö, jota sairastaa noin 60 000 suomalaista. Yleisyydestä huolimatta sen syntymekanismien tuntemus on kuitenkin vielä osittain puutteellista. Eteisvärinää voi esiintyä rakenteellisesti terveessä sydämessä ja erilaisten sydänsairauksien yhteydessä, lisäksi sitä näyttäisi esiintyvän myös suvuittain.

    Hoitomuotoina käytetään ensivaiheessa yleensä lääkehoitoa ja myöhemmin mahdollisesti katetriablaatiohoitoa, kirurgista sokkeloleikkausta tai tahdistinhoitoa. Näitä hoitoja voidaan antaa vain osalle potilaista, eivätkä ne invasiivisina menetelminä ole vaarattomia. Hoitotuloksetkaan eivät aina ole hyviä. Kliinisessä työssä olisikin ensiarvoisen tärkeää pystyä tunnistamaan hoitoa tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät potilaat nykyistä paremmin ei-invasiivisesti.

    Tässä tutkielmassa selvitettiin eteisten sähköisen aktivaation ominaispiirteitä pintamittausten ja sydämen sisäisten mittausten avulla. Eteisvärinäpotilaiden eteisaktivaation ajallisia piirteitä ja aktivoitumisreittejä tutkittiin intrakardiaalisten mittausten perusteella. Saatujen tulosten avulla kehitettiin pseudovirtoihin perustuvaa menetelmää, jolla magnetokardiografiamittauksesta voidaan määrittää eteisjohtumisen reitti.

    Työssä saatiin perustietoa eteisaktivaation ajallisista ja paikallisista piirteistä. Aiemmin eteisaktivaation reittejä ei ole yrityksistä huolimatta pystytty määrittämään pintamittauksista. Pseudovirtakartoille annettiin samalla selvä merkitys eteisaktivaatiorintaman suunnan kuvaajina. Eteisvärinää sairastavien potilaiden ja terveiden välille saatiin tilastollisesti merkitseviä eroja P-aallon keston ja pseudovirtojen voimakkaimman 20%:n painotetun keskiarvokulman avulla.

    Tulosten pohjalta voi avautua uusia mahdollisuuksia tutkia muun muassa eteisperäisten rytmihäiriöiden syntytapaa ja lähtöalueita. Myös mahdollisuuksia rytmihäiriön hoidon ohjauksessa ja hoidon edistymisen seurannassa on syytä tutkia tarkemmin. Saadut tulokset antavat aiheen yrittää soveltaa magnetokardiografiaa myös eteisten rytmihäiriöiden aikaiseen tutkimukseen.
    Alkuperäiskielisuomi
    TilaJulkaistu - huhtikuuta 2005
    OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

    Siteeraa tätä