Abstrakti
Systeemiajattelu on tärkeä tulevaisuustaito – erityisesti kestävyyskasvatuksen näkökulmasta. Se on tärkeä tutkimuskohde myös kemian tiedekasvatuksessa, koska kemialla on keskeinen rooli kaikkien kestävyysongelmien ratkaisemisessa. Haasteena on, että systeemiajattelun integroimisesta kemian opettajankoulutukseen on vain vähän aikaisempaa tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan lisää, sillä opettajan koulutus ja opettajien jatkokoulutus ovat avainasemassa tärkeiden taitojen tuomisessa osaksi perusopetusta ja lukiokoulutusta. Esitys pohjautuu väitöskirjatutkimukseen, jonka tavoitteena on integroida systeemiajattelu osaksi tulevien kemian opettajien koulutusta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä Helsingin yliopiston kemian aineenopettajakoulutuksen Kestävä kemia -kurssille systeemiajatteluun ohjaavia
oppimistavoitteita. Tutkimus toteutetaan monisyklisenä kehittämistutkimuksena. Kehittämisen tarpeet analysoitiin kartoittamalla, miten kemistit tarvitsevat tai käyttävät systeemiajattelua työssään. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä kemistiä, joita valittiin sekä akateemisesta tutkimusyhteisöstä että kemian alan yrityksistä. Keskeisin valintakriteerinä oli, että haasteltavien tutkimusaiheet tai työtehtävät liittyvät läheisesti kestävän kehityksen aihepiireihin. Aineistosta
analysoitiin 1) missä yhteyksissä kemistit tarvitsevat työssään systeemiajattelua ja 2) millaisissa laajemmissa systeemeissä heidän työnsä on osallisena. Aineiston analyysissä käytettiin sekä aineistoettä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset painottuvat tieteellisyhteiskunnallisiin ilmiöihin, jotka tuovat lisää ymmärrystä luonnontieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden
välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkimustaustaan peilaten, tämän esityksen tarkoitus on pohtia, miten haastattelututkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kemian opettajankoulutuksessa. Lisäksi esitän tutkimukseen pohjautuvia
näkemyksiä siitä, että millaisia työkaluja lähestymistavat voivat kemian opettajille tarjota ja miten vastaavaa opetusta voisi hyödyntää luokkahuoneessa.
oppimistavoitteita. Tutkimus toteutetaan monisyklisenä kehittämistutkimuksena. Kehittämisen tarpeet analysoitiin kartoittamalla, miten kemistit tarvitsevat tai käyttävät systeemiajattelua työssään. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä kemistiä, joita valittiin sekä akateemisesta tutkimusyhteisöstä että kemian alan yrityksistä. Keskeisin valintakriteerinä oli, että haasteltavien tutkimusaiheet tai työtehtävät liittyvät läheisesti kestävän kehityksen aihepiireihin. Aineistosta
analysoitiin 1) missä yhteyksissä kemistit tarvitsevat työssään systeemiajattelua ja 2) millaisissa laajemmissa systeemeissä heidän työnsä on osallisena. Aineiston analyysissä käytettiin sekä aineistoettä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset painottuvat tieteellisyhteiskunnallisiin ilmiöihin, jotka tuovat lisää ymmärrystä luonnontieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden
välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkimustaustaan peilaten, tämän esityksen tarkoitus on pohtia, miten haastattelututkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kemian opettajankoulutuksessa. Lisäksi esitän tutkimukseen pohjautuvia
näkemyksiä siitä, että millaisia työkaluja lähestymistavat voivat kemian opettajille tarjota ja miten vastaavaa opetusta voisi hyödyntää luokkahuoneessa.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Sivumäärä | 1 |
Tila | Julkaistu - lokak. 2023 |
OKM-julkaisutyyppi | Ei sovellu |
Tapahtuma | Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimuspäivät - Turku, Turku, Suomi Kesto: 2 marrask. 2023 → 3 marrask. 2023 |
Konferenssi
Konferenssi | Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimuspäivät |
---|---|
Lyhennettä | MATLU-päivät |
Maa/Alue | Suomi |
Kaupunki | Turku |
Ajanjakso | 02/11/2023 → 03/11/2023 |
Tieteenalat
- 116 Kemia