Syväsuuntautunut vai pintasuuntautunut?

Biotieteellisen tiedekunnan 1. vuoden opiskelijoiden lähestymistavat oppimiseen

    Tutkimustuotos: OpinnäyteKandidaatintutkielmaOpinnäytteet

    Kuvaus

    Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella biotieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lähestymistapoja oppimiseen, sekä sitä, miten ne ovat yhteydessä ikään ja sukupuoleen. Lähestymistavoilla oppimiseen tarkoitetaan sitä, miten opiskelija oppii, miten hän tulkitsee ymmärtää ja kokee jonkin opittavan tehtävän. Teoreettisena taustana työllä toimi jaottelu kolmeen eri lähestymistapaan: syväsuuntautuneeseen, pintasuuntautuneeseen ja strategiseen lähestymistapaan. (Entwistle & Ramdsen, 1983; Biggs, 2003.)

    Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 86 biotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2007 aloittanutta opiskelijaa. Aineisto kerättiin e-lomakkeen avulla. Kysely tehtiin Noel Entwistlen ym. (2002) kehittämään Experience of teaching and learning questionnaire (ETLQ) kyselyyn pohjautuvalla OPPI-kyselyllä, joka on muokattu ja lyhennetty suomalaiseen kontekstiin (Parpala, 2008a). Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Analyysit tehtiin SPSS-ohjelman avulla. Lähestymistapoja oppimiseen analysoitiin ekploratiivisella faktorianalyysilla. Iän yhteyttä lähestymistapoihin tarkasteltiin korrelatiivisin menetelmin ja sukupuolen yhteyttä lähestymistapoihin t-testiä käyttäen.

    Tulokset ja johtopäätökset: Aineistosta voitiin erottaa neljä erilaista lähestymistapaa: Tieteellinen, syväsuuntautunut, pintasuuntautunut ja strateginen lähestymistapa oppimiseen. Syväsuuntautunut ja strateginen lähestymistapa olivat yhteydessä toisiinsa ja negatiivisesti yhteydessä pintasuuntautuneeseen lähestymistapaan. Tieteellinen lähestymistapa ei ollut yhteydessä kuin strategiseen lähestymistapaan. Tutkimustulokset näyttävät selventävän tieteellisen ja ymmärrykseen pyrkivän lähestymitavan eroa. Iällä ja sukupuolella ei tässä tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lähestymitapoihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Edelleen esim. kokemukset oppimisympäristöstä tai lähestymistapojen suhde opintomenestykseen toisivat enemmän informaatiota opetuksen kehittämiseen.
    Alkuperäiskielisuomi
    JulkaisupaikkaHelsinki
    Kustantaja
    TilaJulkaistu - 2009
    OKM-julkaisutyyppiG1 Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, kandidaatintyö

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet

    Lainaa tätä

    @phdthesis{f8039a6e154146d9adc8618ee4959692,
    title = "Syv{\"a}suuntautunut vai pintasuuntautunut?: Biotieteellisen tiedekunnan 1. vuoden opiskelijoiden l{\"a}hestymistavat oppimiseen",
    abstract = "Tavoitteet: T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella biotieteellisen tiedekunnan ensimm{\"a}isen vuoden opiskelijoiden l{\"a}hestymistapoja oppimiseen, sek{\"a} sit{\"a}, miten ne ovat yhteydess{\"a} ik{\"a}{\"a}n ja sukupuoleen. L{\"a}hestymistavoilla oppimiseen tarkoitetaan sit{\"a}, miten opiskelija oppii, miten h{\"a}n tulkitsee ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} ja kokee jonkin opittavan teht{\"a}v{\"a}n. Teoreettisena taustana ty{\"o}ll{\"a} toimi jaottelu kolmeen eri l{\"a}hestymistapaan: syv{\"a}suuntautuneeseen, pintasuuntautuneeseen ja strategiseen l{\"a}hestymistapaan. (Entwistle & Ramdsen, 1983; Biggs, 2003.) Menetelm{\"a}t: Tutkimukseen osallistui 86 biotieteellisess{\"a} tiedekunnassa syksyll{\"a} 2007 aloittanutta opiskelijaa. Aineisto ker{\"a}ttiin e-lomakkeen avulla. Kysely tehtiin Noel Entwistlen ym. (2002) kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n Experience of teaching and learning questionnaire (ETLQ) kyselyyn pohjautuvalla OPPI-kyselyll{\"a}, joka on muokattu ja lyhennetty suomalaiseen kontekstiin (Parpala, 2008a). Tutkielmassa k{\"a}ytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Analyysit tehtiin SPSS-ohjelman avulla. L{\"a}hestymistapoja oppimiseen analysoitiin ekploratiivisella faktorianalyysilla. I{\"a}n yhteytt{\"a} l{\"a}hestymistapoihin tarkasteltiin korrelatiivisin menetelmin ja sukupuolen yhteytt{\"a} l{\"a}hestymistapoihin t-testi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en. Tulokset ja johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset: Aineistosta voitiin erottaa nelj{\"a} erilaista l{\"a}hestymistapaa: Tieteellinen, syv{\"a}suuntautunut, pintasuuntautunut ja strateginen l{\"a}hestymistapa oppimiseen. Syv{\"a}suuntautunut ja strateginen l{\"a}hestymistapa olivat yhteydess{\"a} toisiinsa ja negatiivisesti yhteydess{\"a} pintasuuntautuneeseen l{\"a}hestymistapaan. Tieteellinen l{\"a}hestymistapa ei ollut yhteydess{\"a} kuin strategiseen l{\"a}hestymistapaan. Tutkimustulokset n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t selvent{\"a}v{\"a}n tieteellisen ja ymm{\"a}rrykseen pyrkiv{\"a}n l{\"a}hestymitavan eroa. I{\"a}ll{\"a} ja sukupuolella ei t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsev{\"a}{\"a} yhteytt{\"a} l{\"a}hestymitapoihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} opetuksen ja oppimisen kehitt{\"a}misess{\"a}. Edelleen esim. kokemukset oppimisymp{\"a}rist{\"o}st{\"a} tai l{\"a}hestymistapojen suhde opintomenestykseen toisivat enemm{\"a}n informaatiota opetuksen kehitt{\"a}miseen.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet",
    author = "Henna Rytk{\"o}nen",
    year = "2009",
    language = "suomi",
    publisher = "Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos",
    address = "Suomi",

    }

    Syväsuuntautunut vai pintasuuntautunut? Biotieteellisen tiedekunnan 1. vuoden opiskelijoiden lähestymistavat oppimiseen. / Rytkönen, Henna.

    Helsinki : Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, 2009. 27 s.

    Tutkimustuotos: OpinnäyteKandidaatintutkielmaOpinnäytteet

    TY - THES

    T1 - Syväsuuntautunut vai pintasuuntautunut?

    T2 - Biotieteellisen tiedekunnan 1. vuoden opiskelijoiden lähestymistavat oppimiseen

    AU - Rytkönen, Henna

    PY - 2009

    Y1 - 2009

    N2 - Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella biotieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lähestymistapoja oppimiseen, sekä sitä, miten ne ovat yhteydessä ikään ja sukupuoleen. Lähestymistavoilla oppimiseen tarkoitetaan sitä, miten opiskelija oppii, miten hän tulkitsee ymmärtää ja kokee jonkin opittavan tehtävän. Teoreettisena taustana työllä toimi jaottelu kolmeen eri lähestymistapaan: syväsuuntautuneeseen, pintasuuntautuneeseen ja strategiseen lähestymistapaan. (Entwistle & Ramdsen, 1983; Biggs, 2003.) Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 86 biotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2007 aloittanutta opiskelijaa. Aineisto kerättiin e-lomakkeen avulla. Kysely tehtiin Noel Entwistlen ym. (2002) kehittämään Experience of teaching and learning questionnaire (ETLQ) kyselyyn pohjautuvalla OPPI-kyselyllä, joka on muokattu ja lyhennetty suomalaiseen kontekstiin (Parpala, 2008a). Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Analyysit tehtiin SPSS-ohjelman avulla. Lähestymistapoja oppimiseen analysoitiin ekploratiivisella faktorianalyysilla. Iän yhteyttä lähestymistapoihin tarkasteltiin korrelatiivisin menetelmin ja sukupuolen yhteyttä lähestymistapoihin t-testiä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset: Aineistosta voitiin erottaa neljä erilaista lähestymistapaa: Tieteellinen, syväsuuntautunut, pintasuuntautunut ja strateginen lähestymistapa oppimiseen. Syväsuuntautunut ja strateginen lähestymistapa olivat yhteydessä toisiinsa ja negatiivisesti yhteydessä pintasuuntautuneeseen lähestymistapaan. Tieteellinen lähestymistapa ei ollut yhteydessä kuin strategiseen lähestymistapaan. Tutkimustulokset näyttävät selventävän tieteellisen ja ymmärrykseen pyrkivän lähestymitavan eroa. Iällä ja sukupuolella ei tässä tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lähestymitapoihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Edelleen esim. kokemukset oppimisympäristöstä tai lähestymistapojen suhde opintomenestykseen toisivat enemmän informaatiota opetuksen kehittämiseen.

    AB - Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella biotieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lähestymistapoja oppimiseen, sekä sitä, miten ne ovat yhteydessä ikään ja sukupuoleen. Lähestymistavoilla oppimiseen tarkoitetaan sitä, miten opiskelija oppii, miten hän tulkitsee ymmärtää ja kokee jonkin opittavan tehtävän. Teoreettisena taustana työllä toimi jaottelu kolmeen eri lähestymistapaan: syväsuuntautuneeseen, pintasuuntautuneeseen ja strategiseen lähestymistapaan. (Entwistle & Ramdsen, 1983; Biggs, 2003.) Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 86 biotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2007 aloittanutta opiskelijaa. Aineisto kerättiin e-lomakkeen avulla. Kysely tehtiin Noel Entwistlen ym. (2002) kehittämään Experience of teaching and learning questionnaire (ETLQ) kyselyyn pohjautuvalla OPPI-kyselyllä, joka on muokattu ja lyhennetty suomalaiseen kontekstiin (Parpala, 2008a). Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Analyysit tehtiin SPSS-ohjelman avulla. Lähestymistapoja oppimiseen analysoitiin ekploratiivisella faktorianalyysilla. Iän yhteyttä lähestymistapoihin tarkasteltiin korrelatiivisin menetelmin ja sukupuolen yhteyttä lähestymistapoihin t-testiä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset: Aineistosta voitiin erottaa neljä erilaista lähestymistapaa: Tieteellinen, syväsuuntautunut, pintasuuntautunut ja strateginen lähestymistapa oppimiseen. Syväsuuntautunut ja strateginen lähestymistapa olivat yhteydessä toisiinsa ja negatiivisesti yhteydessä pintasuuntautuneeseen lähestymistapaan. Tieteellinen lähestymistapa ei ollut yhteydessä kuin strategiseen lähestymistapaan. Tutkimustulokset näyttävät selventävän tieteellisen ja ymmärrykseen pyrkivän lähestymitavan eroa. Iällä ja sukupuolella ei tässä tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lähestymitapoihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Edelleen esim. kokemukset oppimisympäristöstä tai lähestymistapojen suhde opintomenestykseen toisivat enemmän informaatiota opetuksen kehittämiseen.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    M3 - Kandidaatintutkielma

    PB - Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos

    CY - Helsinki

    ER -