Viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä suomalaislainojen valossa

Tutkimustuotos: OpinnäytePro gradu

Kuvaus

Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen länsiryhmän sanastoa leksikologian ja etymologian välinein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimenomaan tälle murteelle ominaisen sanaston alkuperä ja sitä kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksestä sekä virolaisten ja suomalaisten välisistä kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkivät läpinäkyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia näkemyksiä uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitetään sanaston suhdetta itämerensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnittää huomiota myös tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sekä kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana.

Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät viron rantamurteen länsiryhmän pitäjistä (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niissä kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on peräisin viron murresanakirjaa varten kerätystä aineistosta ja materiaalia on koottu lisäksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingissä ja Tallinnassa.

Työ esittää yhteensä 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sekä kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. Nämä lainat on saatu suomen kielestä lukuunottamatta yhdeksää ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 %, on lainaa suomesta, eikä aiemmassa tutkimuksessa ole käsitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi näin suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. Lähes kaikki muiden kielten lainasanat käsittelevät merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yhtä laaja kuin rantamurteen omaperäisen sanaston. Lisäksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo läheisistä kosketuksista. Lähes kaikki suomen kielestä lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa; neljänneksellä sanoista on levikki vain näillä alueilla tai niistä toisella. Ruotsin kielen lainalähteistä osa esiintyy vain Itä-Uudenmaan murteissa.

Tutkimus tukee käsitystä virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydestä. Tutkimus osoittaa, että rantamurteen länsiryhmän alueen virolaiset ovat olleet tekemisissä erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan murteiden puhujien kanssa. Käsitellyn aineiston perusteella aiemmin esitettyä hypoteesiä virolaisten kontakteista hämäläisten kanssa ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ensisijaisena.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
TilaJulkaistu - 28 marraskuuta 2012
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Tieteenalat

  • 6121 Kielitieteet
  • etymologia
  • kielikontaktit
  • lainasanat
  • leksikologia
  • murteet
  • viro
  • suomi
  • kansatiede

Lainaa tätä

@phdthesis{4aa87bbc493d4efdb7143b756f9bfb9f,
title = "Viron rantamurteen l{\"a}nsiryhm{\"a}n sanaston alkuper{\"a} suomalaislainojen valossa",
abstract = "Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen l{\"a}nsiryhm{\"a}n sanastoa leksikologian ja etymologian v{\"a}linein. Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} nimenomaan t{\"a}lle murteelle ominaisen sanaston alkuper{\"a} ja sit{\"a} kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksest{\"a} sek{\"a} virolaisten ja suomalaisten v{\"a}lisist{\"a} kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkiv{\"a}t l{\"a}pin{\"a}kyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia n{\"a}kemyksi{\"a} uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitet{\"a}{\"a}n sanaston suhdetta it{\"a}merensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota my{\"o}s tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sek{\"a} kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana. Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyv{\"a}t viron rantamurteen l{\"a}nsiryhm{\"a}n pit{\"a}jist{\"a} (J{\~o}el{\"a}htme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niiss{\"a} kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on per{\"a}isin viron murresanakirjaa varten ker{\"a}tyst{\"a} aineistosta ja materiaalia on koottu lis{\"a}ksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingiss{\"a} ja Tallinnassa. Ty{\"o} esitt{\"a}{\"a} yhteens{\"a} 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sek{\"a} kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. N{\"a}m{\"a} lainat on saatu suomen kielest{\"a} lukuunottamatta yhdeks{\"a}{\"a} ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 {\%}, on lainaa suomesta, eik{\"a} aiemmassa tutkimuksessa ole k{\"a}sitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi n{\"a}in suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. L{\"a}hes kaikki muiden kielten lainasanat k{\"a}sittelev{\"a}t merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yht{\"a} laaja kuin rantamurteen omaper{\"a}isen sanaston. Lis{\"a}ksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo l{\"a}heisist{\"a} kosketuksista. L{\"a}hes kaikki suomen kielest{\"a} lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etel{\"a}-Karjalassa; nelj{\"a}nneksell{\"a} sanoista on levikki vain n{\"a}ill{\"a} alueilla tai niist{\"a} toisella. Ruotsin kielen lainal{\"a}hteist{\"a} osa esiintyy vain It{\"a}-Uudenmaan murteissa. Tutkimus tukee k{\"a}sityst{\"a} virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydest{\"a}. Tutkimus osoittaa, ett{\"a} rantamurteen l{\"a}nsiryhm{\"a}n alueen virolaiset ovat olleet tekemisiss{\"a} erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etel{\"a}-Karjalan murteiden puhujien kanssa. K{\"a}sitellyn aineiston perusteella aiemmin esitetty{\"a} hypoteesi{\"a} virolaisten kontakteista h{\"a}m{\"a}l{\"a}isten kanssa ei kuitenkaan voi pit{\"a}{\"a} mitenk{\"a}{\"a}n ensisijaisena.",
keywords = "6121 Kielitieteet, etymologia, kielikontaktit, lainasanat, leksikologia, murteet, viro, suomi, kansatiede, etymology, language contacts, loanwords, lexicology, dialects, Estonian, Finnish, etnography, etymologi, spr{\aa}kkontakter, l{\aa}nord, leksikologi, dialekter, estniska, finska, etnologi",
author = "Sofia Bj{\"o}rkl{\"o}f",
note = "Suomen kielen ja Viron kielen ja kulttuurin oppiaineiden yhteisgradu, arvosana laudatur",
year = "2012",
month = "11",
day = "28",
language = "suomi",

}

Viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä suomalaislainojen valossa. / Björklöf, Sofia.

Helsinki, 2012. 262 s.

Tutkimustuotos: OpinnäytePro gradu

TY - THES

T1 - Viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä suomalaislainojen valossa

AU - Björklöf, Sofia

N1 - Suomen kielen ja Viron kielen ja kulttuurin oppiaineiden yhteisgradu, arvosana laudatur

PY - 2012/11/28

Y1 - 2012/11/28

N2 - Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen länsiryhmän sanastoa leksikologian ja etymologian välinein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimenomaan tälle murteelle ominaisen sanaston alkuperä ja sitä kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksestä sekä virolaisten ja suomalaisten välisistä kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkivät läpinäkyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia näkemyksiä uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitetään sanaston suhdetta itämerensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnittää huomiota myös tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sekä kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana. Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät viron rantamurteen länsiryhmän pitäjistä (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niissä kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on peräisin viron murresanakirjaa varten kerätystä aineistosta ja materiaalia on koottu lisäksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingissä ja Tallinnassa. Työ esittää yhteensä 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sekä kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. Nämä lainat on saatu suomen kielestä lukuunottamatta yhdeksää ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 %, on lainaa suomesta, eikä aiemmassa tutkimuksessa ole käsitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi näin suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. Lähes kaikki muiden kielten lainasanat käsittelevät merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yhtä laaja kuin rantamurteen omaperäisen sanaston. Lisäksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo läheisistä kosketuksista. Lähes kaikki suomen kielestä lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa; neljänneksellä sanoista on levikki vain näillä alueilla tai niistä toisella. Ruotsin kielen lainalähteistä osa esiintyy vain Itä-Uudenmaan murteissa. Tutkimus tukee käsitystä virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydestä. Tutkimus osoittaa, että rantamurteen länsiryhmän alueen virolaiset ovat olleet tekemisissä erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan murteiden puhujien kanssa. Käsitellyn aineiston perusteella aiemmin esitettyä hypoteesiä virolaisten kontakteista hämäläisten kanssa ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ensisijaisena.

AB - Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen länsiryhmän sanastoa leksikologian ja etymologian välinein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimenomaan tälle murteelle ominaisen sanaston alkuperä ja sitä kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksestä sekä virolaisten ja suomalaisten välisistä kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkivät läpinäkyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia näkemyksiä uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitetään sanaston suhdetta itämerensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnittää huomiota myös tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sekä kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana. Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät viron rantamurteen länsiryhmän pitäjistä (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niissä kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on peräisin viron murresanakirjaa varten kerätystä aineistosta ja materiaalia on koottu lisäksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingissä ja Tallinnassa. Työ esittää yhteensä 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sekä kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. Nämä lainat on saatu suomen kielestä lukuunottamatta yhdeksää ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 %, on lainaa suomesta, eikä aiemmassa tutkimuksessa ole käsitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi näin suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. Lähes kaikki muiden kielten lainasanat käsittelevät merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yhtä laaja kuin rantamurteen omaperäisen sanaston. Lisäksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo läheisistä kosketuksista. Lähes kaikki suomen kielestä lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa; neljänneksellä sanoista on levikki vain näillä alueilla tai niistä toisella. Ruotsin kielen lainalähteistä osa esiintyy vain Itä-Uudenmaan murteissa. Tutkimus tukee käsitystä virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydestä. Tutkimus osoittaa, että rantamurteen länsiryhmän alueen virolaiset ovat olleet tekemisissä erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan murteiden puhujien kanssa. Käsitellyn aineiston perusteella aiemmin esitettyä hypoteesiä virolaisten kontakteista hämäläisten kanssa ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ensisijaisena.

KW - 6121 Kielitieteet

KW - etymologia

KW - kielikontaktit

KW - lainasanat

KW - leksikologia

KW - murteet

KW - viro

KW - suomi

KW - kansatiede

KW - etymology

KW - language contacts

KW - loanwords

KW - lexicology

KW - dialects

KW - Estonian

KW - Finnish

KW - etnography

KW - etymologi

KW - språkkontakter

KW - lånord

KW - leksikologi

KW - dialekter

KW - estniska

KW - finska

KW - etnologi

M3 - Pro gradu

CY - Helsinki

ER -