Toimiiko päättöarviointi yhdenvertaisesti?

[Lectio praecursoria]

    Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinen

    Kuvaus


    Väitöstutkimuksessa analysoitiin koulujen välisiä eroja oppilaiden saamien arvosanojen ja heidän oppimistulosten arvioinnissa osoittamansa osaamisen suhteen; tutkimuksen kohteena olivat erot oppilaiden saamien kouluarvosanojen ja seuranta-arviointimenestyksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien antamien arvosanojen luotettavuutta osaamisen mittarina. Oppimistuloksia arvioidaan otospohjaisesti ja tuloksia hyödynnetään arvioitaessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen otos käsitti 3 613 suomenkielisten koulujen oppilasta ja 545 ruotsinkielisten koulujen oppilasta eli yhteensä 4 158 oppilasta. Kouluja oli yhteensä 109.

    Yhteiskuntaopista ja historiasta kerätyllä aineistolla kyettiin osoittamaan säännönmukaisuus, joka muodostuu koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin välille: jos koulun osaamistaso on seuranta-arvioinnin perusteella hyvä, oppilaat saavat kouluaikana osaamistaan heikompia arvosanoja. Kahden eri oppiaineen samanaikaisella arvioinnilla voitiin ratkaista kahden mittauksen eli arvosanojen ja seuranta-arvioinnin validiusongelma. Kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin esimerkiksi tiukemmin perustein ja arvosanat olivat heikompia kuin seuranta-arvioinnissa osoitettu keskimääräinen osaaminen olisi antanut olettaa, annettiin tiukemmin perustein myös historian päättöarvosana. Siksi koulujen välillä tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointikäytänteiden eroja, joiden perusteella voidaan tulkita, että arvosanat eivät mittaa validisti oppilaiden osaamista, vaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan. Näyttää siltä, että opettajat yhä suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon. Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kriteerit eivät koulutasolla toimi arvioinnin perustana, päättöarvioinnin yhdenvertaisuus ei toteudu.


    Najat Ouakrim-Soivion kasvatustieteen väitöskirja ”Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina” tarkastettiin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013. Vastaväittäjänä toimi professori Arja Virta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.

    Väitöskirja e-julkaisuna osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41026
    Alkuperäiskielisuomi
    LehtiNMI-bulletin
    Vuosikerta25
    Numero1
    Sivut4-12
    Sivumäärä9
    ISSN1236-2778
    TilaJulkaistu - 2015
    OKM-julkaisutyyppiB1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • yhdenvertaisuus
    • oppimistulokset
    • arviointi
    • arvosanat
    • validius
    • perusopetus

    Lainaa tätä

    @article{5feb085cfa724c6c83189d43f2930b06,
    title = "Toimiiko p{\"a}{\"a}tt{\"o}arviointi yhdenvertaisesti?: [Lectio praecursoria]",
    abstract = "V{\"a}it{\"o}stutkimuksessa analysoitiin koulujen v{\"a}lisi{\"a} eroja oppilaiden saamien arvosanojen ja heid{\"a}n oppimistulosten arvioinnissa osoittamansa osaamisen suhteen; tutkimuksen kohteena olivat erot oppilaiden saamien kouluarvosanojen ja seuranta-arviointimenestyksen v{\"a}lill{\"a}. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien antamien arvosanojen luotettavuutta osaamisen mittarina. Oppimistuloksia arvioidaan otospohjaisesti ja tuloksia hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n arvioitaessa opetussuunnitelman perusteissa m{\"a}{\"a}riteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen otos k{\"a}sitti 3 613 suomenkielisten koulujen oppilasta ja 545 ruotsinkielisten koulujen oppilasta eli yhteens{\"a} 4 158 oppilasta. Kouluja oli yhteens{\"a} 109.Yhteiskuntaopista ja historiasta ker{\"a}tyll{\"a} aineistolla kyettiin osoittamaan s{\"a}{\"a}nn{\"o}nmukaisuus, joka muodostuu koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin v{\"a}lille: jos koulun osaamistaso on seuranta-arvioinnin perusteella hyv{\"a}, oppilaat saavat kouluaikana osaamistaan heikompia arvosanoja. Kahden eri oppiaineen samanaikaisella arvioinnilla voitiin ratkaista kahden mittauksen eli arvosanojen ja seuranta-arvioinnin validiusongelma. Kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin esimerkiksi tiukemmin perustein ja arvosanat olivat heikompia kuin seuranta-arvioinnissa osoitettu keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen osaaminen olisi antanut olettaa, annettiin tiukemmin perustein my{\"o}s historian p{\"a}{\"a}tt{\"o}arvosana. Siksi koulujen v{\"a}lill{\"a} tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointik{\"a}yt{\"a}nteiden eroja, joiden perusteella voidaan tulkita, ett{\"a} arvosanat eiv{\"a}t mittaa validisti oppilaiden osaamista, vaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan. N{\"a}ytt{\"a}{\"a} silt{\"a}, ett{\"a} opettajat yh{\"a} suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon. Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa m{\"a}{\"a}ritellyt kriteerit eiv{\"a}t koulutasolla toimi arvioinnin perustana, p{\"a}{\"a}tt{\"o}arvioinnin yhdenvertaisuus ei toteudu.Najat Ouakrim-Soivion kasvatustieteen v{\"a}it{\"o}skirja ”Toimivatko p{\"a}{\"a}tt{\"o}arvioinnin kriteerit? Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen v{\"a}listen osaamiserojen mittareina” tarkastettiin Helsingin yliopiston k{\"a}ytt{\"a}ytymistieteellisess{\"a} tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013. Vastav{\"a}itt{\"a}j{\"a}n{\"a} toimi professori Arja Virta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.V{\"a}it{\"o}skirja e-julkaisuna osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41026",
    keywords = "516 Kasvatustieteet, yhdenvertaisuus, oppimistulokset, arviointi, arvosanat, validius, perusopetus",
    author = "Najat Ouakrim-Soivio",
    year = "2015",
    language = "suomi",
    volume = "25",
    pages = "4--12",
    journal = "NMI-bulletin",
    issn = "1236-2778",
    publisher = "Niilo M{\"a}ki Instituutti",
    number = "1",

    }

    Toimiiko päättöarviointi yhdenvertaisesti? [Lectio praecursoria]. / Ouakrim-Soivio, Najat.

    julkaisussa: NMI-bulletin, Vuosikerta 25, Nro 1, 2015, s. 4-12.

    Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinen

    TY - JOUR

    T1 - Toimiiko päättöarviointi yhdenvertaisesti?

    T2 - [Lectio praecursoria]

    AU - Ouakrim-Soivio, Najat

    PY - 2015

    Y1 - 2015

    N2 - Väitöstutkimuksessa analysoitiin koulujen välisiä eroja oppilaiden saamien arvosanojen ja heidän oppimistulosten arvioinnissa osoittamansa osaamisen suhteen; tutkimuksen kohteena olivat erot oppilaiden saamien kouluarvosanojen ja seuranta-arviointimenestyksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien antamien arvosanojen luotettavuutta osaamisen mittarina. Oppimistuloksia arvioidaan otospohjaisesti ja tuloksia hyödynnetään arvioitaessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen otos käsitti 3 613 suomenkielisten koulujen oppilasta ja 545 ruotsinkielisten koulujen oppilasta eli yhteensä 4 158 oppilasta. Kouluja oli yhteensä 109.Yhteiskuntaopista ja historiasta kerätyllä aineistolla kyettiin osoittamaan säännönmukaisuus, joka muodostuu koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin välille: jos koulun osaamistaso on seuranta-arvioinnin perusteella hyvä, oppilaat saavat kouluaikana osaamistaan heikompia arvosanoja. Kahden eri oppiaineen samanaikaisella arvioinnilla voitiin ratkaista kahden mittauksen eli arvosanojen ja seuranta-arvioinnin validiusongelma. Kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin esimerkiksi tiukemmin perustein ja arvosanat olivat heikompia kuin seuranta-arvioinnissa osoitettu keskimääräinen osaaminen olisi antanut olettaa, annettiin tiukemmin perustein myös historian päättöarvosana. Siksi koulujen välillä tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointikäytänteiden eroja, joiden perusteella voidaan tulkita, että arvosanat eivät mittaa validisti oppilaiden osaamista, vaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan. Näyttää siltä, että opettajat yhä suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon. Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kriteerit eivät koulutasolla toimi arvioinnin perustana, päättöarvioinnin yhdenvertaisuus ei toteudu.Najat Ouakrim-Soivion kasvatustieteen väitöskirja ”Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina” tarkastettiin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013. Vastaväittäjänä toimi professori Arja Virta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.Väitöskirja e-julkaisuna osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41026

    AB - Väitöstutkimuksessa analysoitiin koulujen välisiä eroja oppilaiden saamien arvosanojen ja heidän oppimistulosten arvioinnissa osoittamansa osaamisen suhteen; tutkimuksen kohteena olivat erot oppilaiden saamien kouluarvosanojen ja seuranta-arviointimenestyksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien antamien arvosanojen luotettavuutta osaamisen mittarina. Oppimistuloksia arvioidaan otospohjaisesti ja tuloksia hyödynnetään arvioitaessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen otos käsitti 3 613 suomenkielisten koulujen oppilasta ja 545 ruotsinkielisten koulujen oppilasta eli yhteensä 4 158 oppilasta. Kouluja oli yhteensä 109.Yhteiskuntaopista ja historiasta kerätyllä aineistolla kyettiin osoittamaan säännönmukaisuus, joka muodostuu koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin välille: jos koulun osaamistaso on seuranta-arvioinnin perusteella hyvä, oppilaat saavat kouluaikana osaamistaan heikompia arvosanoja. Kahden eri oppiaineen samanaikaisella arvioinnilla voitiin ratkaista kahden mittauksen eli arvosanojen ja seuranta-arvioinnin validiusongelma. Kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin esimerkiksi tiukemmin perustein ja arvosanat olivat heikompia kuin seuranta-arvioinnissa osoitettu keskimääräinen osaaminen olisi antanut olettaa, annettiin tiukemmin perustein myös historian päättöarvosana. Siksi koulujen välillä tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointikäytänteiden eroja, joiden perusteella voidaan tulkita, että arvosanat eivät mittaa validisti oppilaiden osaamista, vaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan. Näyttää siltä, että opettajat yhä suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon. Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kriteerit eivät koulutasolla toimi arvioinnin perustana, päättöarvioinnin yhdenvertaisuus ei toteudu.Najat Ouakrim-Soivion kasvatustieteen väitöskirja ”Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina” tarkastettiin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013. Vastaväittäjänä toimi professori Arja Virta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.Väitöskirja e-julkaisuna osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41026

    KW - 516 Kasvatustieteet

    KW - yhdenvertaisuus

    KW - oppimistulokset

    KW - arviointi

    KW - arvosanat

    KW - validius

    KW - perusopetus

    M3 - Artikkeli

    VL - 25

    SP - 4

    EP - 12

    JO - NMI-bulletin

    JF - NMI-bulletin

    SN - 1236-2778

    IS - 1

    ER -