Toimiiko päättöarviointi yhdenvertaisesti? [Lectio praecursoria]

    Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinen

    Abstrakti


    Väitöstutkimuksessa analysoitiin koulujen välisiä eroja oppilaiden saamien arvosanojen ja heidän oppimistulosten arvioinnissa osoittamansa osaamisen suhteen; tutkimuksen kohteena olivat erot oppilaiden saamien kouluarvosanojen ja seuranta-arviointimenestyksen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien antamien arvosanojen luotettavuutta osaamisen mittarina. Oppimistuloksia arvioidaan otospohjaisesti ja tuloksia hyödynnetään arvioitaessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen otos käsitti 3 613 suomenkielisten koulujen oppilasta ja 545 ruotsinkielisten koulujen oppilasta eli yhteensä 4 158 oppilasta. Kouluja oli yhteensä 109.

    Yhteiskuntaopista ja historiasta kerätyllä aineistolla kyettiin osoittamaan säännönmukaisuus, joka muodostuu koulujen osaamistason ja oppilasarvioinnin välille: jos koulun osaamistaso on seuranta-arvioinnin perusteella hyvä, oppilaat saavat kouluaikana osaamistaan heikompia arvosanoja. Kahden eri oppiaineen samanaikaisella arvioinnilla voitiin ratkaista kahden mittauksen eli arvosanojen ja seuranta-arvioinnin validiusongelma. Kouluissa, joissa yhteiskuntaopin arvosanat annettiin esimerkiksi tiukemmin perustein ja arvosanat olivat heikompia kuin seuranta-arvioinnissa osoitettu keskimääräinen osaaminen olisi antanut olettaa, annettiin tiukemmin perustein myös historian päättöarvosana. Siksi koulujen välillä tuntuu olevan sellaisia oppiaineesta riippumattomia arviointikäytänteiden eroja, joiden perusteella voidaan tulkita, että arvosanat eivät mittaa validisti oppilaiden osaamista, vaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada erilaisen arvosanan. Näyttää siltä, että opettajat yhä suhteuttavat antamansa arvosanat valtakunnallisten kriteerien sijasta muiden oppilaidensa osaamistasoon. Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kriteerit eivät koulutasolla toimi arvioinnin perustana, päättöarvioinnin yhdenvertaisuus ei toteudu.


    Najat Ouakrim-Soivion kasvatustieteen väitöskirja ”Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen välisten osaamiserojen mittareina” tarkastettiin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 8. marraskuuta 2013. Vastaväittäjänä toimi professori Arja Virta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.

    Väitöskirja e-julkaisuna osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41026
    Alkuperäiskielisuomi
    LehtiNMI-bulletin
    Vuosikerta25
    Numero1
    Sivut4-12
    Sivumäärä9
    ISSN1236-2778
    TilaJulkaistu - 2015
    OKM-julkaisutyyppiB1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • yhdenvertaisuus
    • oppimistulokset
    • arviointi
    • arvosanat
    • validius
    • perusopetus

    Siteeraa tätä