Abstrakti
Tässä katsausartikkelissa analysoidaan tasa-arvon toteutumista suomalaisessa perusopetuksessa 2000-luvulla oppimistulosten näkökulmasta. Koulutuksen tutkimuksessa koulutuksellisen tasa-arvon indikaattoreina on käytetty saavutettuja oppimistuloksia ja oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Yksilöiden väliset oppimistulosten erot ovat hyväksyttäviä ja luonnollisia, mutta ryhmien, kuten sukupuolen, opetuskielen tai vanhempien koulutustason, mukaiset tai koulujen väliset erot eivät sitä ole. Artikkelissa vastataan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut perusopetuksessa 2000-luvulla suhteessa sukupuoleen, vanhempien koulutustaustaan ja koulun opetuskieleen tai koulujen välillä? Artikkeli perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin matematiikan, yhteiskunnallisen osaamisen ja vieraiden kielten oppimistulosten arviointiaineistoihin ja niistä julkaistuihin tutkimuksiin. Sekä kansainväliset että kansalliset arvioinnit osoittavat, että jokaisen tässä artikkelissa tutkitun oppiaineen osaamisessa ilmeni koulujen välisten erojen lisäksi sukupuolen, koulun opetuskielen tai vanhempien koulutustaustan mukaisia eroja. Artikkelissa pohditaan myös koulutuksellisen tasa-arvon ja oppimistulosten arviointien merkitystä koulutustutkimuksessa
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Lehti | Kasvatus |
Vuosikerta | 49 |
Numero | 5 |
Sivut | 415-430 |
Sivumäärä | 16 |
ISSN | 0022-927X |
Tila | Julkaistu - 13 jouluk. 2018 |
OKM-julkaisutyyppi | A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä |
Tieteenalat
- 516 Kasvatustieteet
- Arviointi
- koulutuksellinen tasa-arvo
- koulutuksen tutkimus
- oppimistulosten arviointi
- perusopetus