Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa

Lähiruoalle ei ole yhtä rajattua määritelmää, mutta on olemassa monia ominaisuuksia, jotka yleensä liitetään lähiruokaan. Yleismääritelmän mukaan lähiruoka on lähellä tuotettua ja kulutettua ruokaa, jonka tuotannossa käytetään oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat tuoreus ja jäljitettävyys. Lähiruokaa suosimalla vuodenaikojen sesonkeja on helppo hyödyntää, ja myös paikallinen ruokakulttuuri saadaan samalla säilytettyä. Lähiruoka tuo myös työpaikkoja alueelle. Lähiruokaa pidetään eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä kehityksenä ruoantuotannossa.

Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä –hankkeen tavoitteena oli selvittää, missä määrin yhtäältä suomalaiset elintarvikealan yritykset ja toisaalta julkiset ammattikeittiöt käyttävät paikallisia raaka-aineita. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista niin kansantaloudelle kuin maakuntien työllisyydellekin. Näillä aluetaloudellisilla vaikuttavuuslaskelmilla oli tarkoitus tarjota julkisista hankinnoista päättäville henkilöille tukea päätöksentekoon. Tutkimuksen tulokset auttavat toimijoita paremmin hahmottamaan lähiruoan merkitystä osana maakuntien ja kuntien elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Tutkimuksen tuloksien toivotaan herättävän kunnissa ratkaisukeskeistä keskustelua lähiruoan kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta ja lähiruoan käytön leviämisongelmista. Kunnissa tarvitaan tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tahtotila, että paikallisten hankintojen osuutta saataisiin nostettua.
Hankkeessa toteutettiin vuonna 2013 kaksi e-lomakekyselyä: toinen kysely kohdistettiin elintarvikkeita jalostaville yrityksille ja toinen maakuntien julkisille hankintarenkaille ja -yksiköille. Lomakekyselyjä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteensä 584 elintarvikkeita valmistavaa yritystä vastasi kyselyyn, mikä yhdistettynä vuonna 2012 saatuihin neljän maakunnan yritysten vastauksiin on yhteensä 778 yritysvastausta. Tehdyt kyselyt kattavat siis lähes 40 prosenttia Suomen elintarvikeyrityksistä. Hankintarengaskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 65 hankintarenkaalta tai -yksiköltä. Kahden maakunnan osalta päädyttiin käyttämään vuoden 2012 vastaavien selvitysten tuloksia, koska aikaisempiin kyselyihin saatiin kattavampia vastauksia kuin tämän selvityksen yhteydessä toteutettuun kyselyyn. Yhteensä raportoidaan siis 69 erillistä vastausta.

Lisäksi raportoidaan RegFin -aluemallilaskelmien tulokset maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellisista vaikutuksista maakunnittain. Yleisen tasapainon CGE-mallina Ruralia-instituutin alueellinen RegFin-laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFin-mallin simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät vaikutuskanavan edetessä tuloihin ja kulutukseen asti.

Koko Suomen tasolla elintarvikeyritykset ostavat omasta maakunnasta keskimäärin hieman yli 20 prosenttia alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta hankitaan keskimäärin noin puolet raaka-aineostoista. Ulkomaisten raaka-aineiden osuus on noin neljännes kaikista alkutuotannon raaka-aineostoista. Alatoimialakohtaisesti tarkasteltuna oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on suurin hedelmiä, kasviksia ja marjoja jalostavien yritysten kohdalla. Kasvi- ja eläinöljyjä ja -rasvoja valmistavissa yrityksissä oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on pienin. Myös juomia, leipomotuotteita ja muita elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä pieni osuus raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Tuontiraaka-aineiden osuus on merkittävin juomia sekä leipomotuotteita valmistavissa yrityksissä, joissa yli puolet raaka-aineista hankitaan ulkomailta. Paikallisten raaka-aineiden käytössä ei yritysten arvioiden mukaan tapahdu suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Lähes 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulevaisuudessa yrityksessä käytetään omasta maakunnasta ostettuja raaka-aineita suunnilleen yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Vastaajista 20 prosenttia arvioi, että paikallisten raaka-aineiden osuus kasvaa, ja vain muutama vastaaja ennakoi paikallisten raaka-aineiden osuuden olevan jatkossa nykyistä pienempi.

Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat julkiskeittiösektorin käyttöön noin 15 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnastaan. Kyselyyn vastanneet hankintarenkaat ostavat vuosittain lähiruokaa noin 32 miljoonan euron arvosta. Noin 65 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään muualta Suomesta. Julkiskeittiöiden käyttämien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on näin ollen noin 80 prosenttia. Ulkomaisten tuotteiden osuudeksi jää siis noin 20 prosenttia. Oman maakunnan osuus on suurin leipomotuotteiden kohdalla: yli neljäsosa ostetaan omasta maakunnasta. Hedelmien, kasvisten ja marjojen sekä maitotalous- ja lihatuotteiden osalta hankinnoista 15–20 prosenttia on lähiruokaa. Hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikeostoista euromääräisesti suurimmat tuoteryhmät ovat lihatuotteet, maitotaloustuotteet sekä hedelmä-, kasvis- ja marjatuotteet, joihin kuhunkin kulutetaan noin 20 prosenttia hankinnoista. Näistä tuoteryhmistä ostetaan euromääräisesti eniten lähiruokaa julkiskeittiösektorin käyttöön. Vastaajat nimesivät merkittävimmiksi omasta maakunnasta ostettaviksi tuotteiksi useimmiten perunat ja muut juurekset. Lähes yhtä usein vastauksissa mainittiin leipä ja muut leipomotuotteet. Hankintarenkaat ja -yksiköt arvioivat, että vuonna 2020 noin 20 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään omasta maakunnasta eli pientä kasvua paikallisten tuotteiden hankinnassa olisi siis näköpiirissä.

Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.

Nykykuluttaja haluaa tietää syömänsä ruoan alkuperän, ja tämä tulisi huomioida myös julkisella sektorilla. Hankkimalla paikallisesti tuotettuja ja jalostettuja raaka-aineita ja elintarvikkeita kunnat pystyvät toimimaan paremmin asiakaslähtöisesti ja lisäämään samalla lähiruoan arvostusta kuluttajien keskuudessa. Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on arvovalinta ja vaatii poliittista tahtotilaa sekä useiden tahojen välistä yhteistyötä. Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa siksi jo strategiatasolla. Lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen ja tuetaan alueiden kestävää kehitystä koko elintarvikeketjussa.