Undoing the Borders of ‘Access’: A Socio-Legal Inquiry into Migration Management and Refugee Struggles at the European Union’s External Borders

Vuoden 2015 pakolaiskriisistä alkaen Euroopan unionin (EU) yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää on uudistettu merkittävästi. EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman jälkeen Kreikan ja Turkin välisellä EU:n ulkorajalla on käytetty entistä ankarampia ulkoistamisen ja sisäistämisen toimenpiteitä. Julkilausuma pyrki rajoittamaan pakolaisten liikkuvuutta ja sääntelemään turvapaikan hakemista. Toimenpiteillä on kuitenkin myös todellisia vaikutuksia “epätavallisiin” olosuhteisiin joutuneille pakolaisille, jotka puolestaan reagoivat toimenpiteisiin jokapäiväisessä arkielämässään.

Väitöskirja tutkii ulkoistamisena ja sisäistämisenä ymmärretyn muuttoliikkeen hallinnan sekä pakolaisten poliittisen toimijuuden keskinäistä vuorovaikutusta. Se koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja johdannosta, jotka esittävät tuloksia kolmesta tapaustutkimuksesta. Tapaustutkimusten aineisto kerättiin vuosina 2021–2023 itäisen Egeanmeren saarilla Kreikassa. Väitöskirja kysyy minkälaisia rajoja muuttoliikkeen hallinnan toimenpiteillä luodaan reaktioina pakolaisten liikkuvuuteen, miten ja missä näitä rajoja luodaan, sekä miten rajat vaikuttavat sellaisten pakolaisten “pääsyyn”, jotka joutuvat säännöllisesti tekemisiin toimenpiteiden kanssa. Väitöskirja pyrkii ensisijaisesti luomaan teoreettisesti perustellun, puitteiltaan yksityiskohtaisen ja tapaustutkimuksiin perustuvan analyyttisen viitekehyksen, joka kykenee selittämään kuinka valtiot hallinnoivat alueellaan ja sen ulkopuolella pakolaisten suojelua (eli tarjoavat valikoiden “pääsyä” turvaan, turvapaikan hakemisen menettelyihin, muihin oikeuksiin ja yhteiskunnan jäseniksi) ja kuinka pakolaiset vastaavasti pääsevät turvaan.

Tutkimuksessa kansainvälinen pakolaisoikeus (ja EU:n turvapaikkaoikeus) lomittuu kriittiseen raja- ja maahanmuuttotutkimukseen, visuaalisuuteen ja multimodaalisuuteen. Se tarkastelee oikeus- ja yhteiskuntatieteellisin keinoin muuttoliikkeen hallintaa ja pakolaisten koettelemuksia sekä valtioiden että pakolaisten näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan kvalitatiivisesti kansainvälisen pakolaisoikeuden ja EU:n turvapaikkasäännösten oikeudellisia lähteitä, muita asiakirjoja sekä pakolaisten itsensä tuottamia maalauksia ja sosiaalisen median sisältöä. Näitä lähteitä täydentävät etnografinen kvalitatiivinen aineisto, joka on kerätty haastattelemalla Lesboksen saarella toimivan kansalaisjärjestön Hope Project Greecen sekä “Now You See Me Moria” -nimisen sosiaalisen median kampanjan perustajia, sekä kolmen Hope Projectissa maalanneen pakolaistaiteilijan kirjalliset lausunnot.

Tutkimustulokset osoittavat, että (i) muuttoliikkeen hallinnan ulkoistaminen on prosessi, joka liittyy läheisesti pakolaisten liikkuvuuden valvontaan EU:n aluella sisäistämisen kautta, että (ii) nämä monipuoliset toimenpiteet tuottavat poliittisia/fyysisiä rajoja (the border), oikeudellisia/rakenteellisia rajoja (the law) sekä sosiaalisia/symbolisia rajoja (the social), jotka kaikki rajoittavat pääsyä EU:n alueelle, turvaan ja eurooppalaiseen yhteiskuntaan, että (iii) nämä toimenpiteet eivät synny tyhjästä vaan ovat aina reaktioita määrättyjen kansanryhmien liikkuvuuteen, ja että (iv) toimenpiteet synnyttävät valtion toimijoiden ja pakolaisten välille jatkuvan kamppailun “pääsystä”. Väitöskirja pyrkii edistämään tieteellistä keskustelua muuttoliikkeen hallinnasta, pakolaisten kokemuksista, oikeuksien vaatimisesta ja rajakäytännöistä pakolaisoikeudessa, maahanmuuttotutkimuksessa ja rajatutkimuksessa.