Helsingin yliopiston opettajat verkko-oppimisympäristöjen käyttäjinä ja vaihtajina

Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirjaMonografia

Kuvaus

Suomalaisissa yliopistoissa verkko-oppimisympäristöt tarjotaan opettajille keskitetysti ylläpidettyinä palveluina. Tekninen kehitys ja järjestelmien rajalliset elinkaaret aiheuttavat painetta järjestelmien valintaan ja vaihtoon aika ajoin. Näin tapahtui myös Helsingin yliopistossa kun Blackboard vaihdettiin Moodleen vuosina 2008-2011. Opettajat, jotka olivat tottuneet käyttämään yhtä järjestelmää, joutuivat vaihtamaan toiseen järjestelmään. Tämä vaihtoprosessi oli tausta tutkimukselleni, jonka päätavoite oli selvittää, miten opettajat käyttävät opetusteknologiaa opetuksessaan ja miten he omaksuvat järjestelmien vaihdon Helsingin yliopistossa. Tavoitteisiin pääsemiseksi määriteltiin neljä päätutkimuskysymystä: 1. Miten Helsingin yliopiston opettajia voidaan kuvailla teknologian käyttäjinä opetuksessaan? 2. Mihin kokeneet käyttäjät keskittävät huomionsa teknologian opetuskäytössä? 3. Miten opettajat käyttävät teknologiaa opetuksessaan? 4. Miten käyttäjät omaksuvat opetuksessa käytettävän teknologian muutoksia? Käyttäjien kokemuksia kerättiin kyselyin, joihin tuli yhteensä 697 vastausta, ja haastatteluin, joita oli 11, vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. Kerätty aineisto analysoitiin hyödyntäen määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tulosten perusteella verkko-oppimisympäristöjen käyttö Helsingin yliopistossa oli suurelta osalta yksinkertaista, kuten materiaalinjakelua. Pedagogisesti mielekkäiden menetelmien, kuten ryhmätyön tarpeita korostettiin vähäisesti. Haastateltujen, edistyneiden käyttäjien osaamista kuvasi joko painottuminen teknologiaan tai pedagogiikkaan, tai pedagogisista lähtökohdista valittujen, teknisesti edistyneiden menetelmien käyttö. Opettajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä heille tarjottuihin järjestelmiin, mutta tuloksissa kuvatut Blackboardin tekniset ongelmat perustelivat hyvin Helsingin yliopiston päätöksen luopua siitä ja siirtyä Moodleen. Opettajat vaihtoivat opetuksessaan verkkovälineestä toiseen kahdella päästrategialla: joko reippaasti mahdollisuuden tultua ja lähinnä työskennellen itsekseen, tai mahdollisimman myöhään ja mielellään muiden neuvoja tai tukea hyödyntäen. Uuden välineen omaksumisprosessiin liittyvät tulokset osoittivat lisäksi puutteita opetukseen liittyvän päätöksenteon ja opetusteknologian systemaattisen käytön tuessa laitos- ja tiedekuntatasoilla. Opettajat kokivat tekevänsä enemmän itsenäisiä päätöksiä kuin olisivat halunneet. Opetusteknologian suositukset, valinnat ja järjestelmien vaihdot tulisi muistaa huomioida opetuksen kokonaisvaltaisen tuen ja kehittämisen osana sen sijaan, että sitä pidetään vapaaehtoisena lisänä siitä kiinnostuneille. Siksi opetusteknologian systemaattiseen suunnitteluun ja sen tukeen tulisi keskittyä vieläkin enemmän ja nimenomaan laitostason prosessein ja johdon tuella.
Julkaisun otsikon käännösHelsingin yliopiston opettajat verkko-oppimisympäristöjen käyttäjinä ja vaihtajina
Alkuperäiskielienglanti
JulkaisupaikkaHelsinki
Painoksen ISBN978-952-10-9533-7
Sähköinen ISBN978-952-10-9534-4
TilaJulkaistu - 2 kesäkuuta 2014
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet

Lainaa tätä

@phdthesis{01d0fb72b0e042bf83c8419bc3c319a9,
title = "University of Helsinki teachers as users and adopters of change of web-based learning environments in teaching",
abstract = "Suomalaisissa yliopistoissa verkko-oppimisymp{\"a}rist{\"o}t tarjotaan opettajille keskitetysti yll{\"a}pidettyin{\"a} palveluina. Tekninen kehitys ja j{\"a}rjestelmien rajalliset elinkaaret aiheuttavat painetta j{\"a}rjestelmien valintaan ja vaihtoon aika ajoin. N{\"a}in tapahtui my{\"o}s Helsingin yliopistossa kun Blackboard vaihdettiin Moodleen vuosina 2008-2011. Opettajat, jotka olivat tottuneet k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n yht{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}, joutuivat vaihtamaan toiseen j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n. T{\"a}m{\"a} vaihtoprosessi oli tausta tutkimukselleni, jonka p{\"a}{\"a}tavoite oli selvitt{\"a}{\"a}, miten opettajat k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t opetusteknologiaa opetuksessaan ja miten he omaksuvat j{\"a}rjestelmien vaihdon Helsingin yliopistossa. Tavoitteisiin p{\"a}{\"a}semiseksi m{\"a}{\"a}riteltiin nelj{\"a} p{\"a}{\"a}tutkimuskysymyst{\"a}: 1. Miten Helsingin yliopiston opettajia voidaan kuvailla teknologian k{\"a}ytt{\"a}jin{\"a} opetuksessaan? 2. Mihin kokeneet k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t keskitt{\"a}v{\"a}t huomionsa teknologian opetusk{\"a}yt{\"o}ss{\"a}? 3. Miten opettajat k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t teknologiaa opetuksessaan? 4. Miten k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t omaksuvat opetuksessa k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n teknologian muutoksia? K{\"a}ytt{\"a}jien kokemuksia ker{\"a}ttiin kyselyin, joihin tuli yhteens{\"a} 697 vastausta, ja haastatteluin, joita oli 11, vuosien 2008 ja 2011 v{\"a}lisen{\"a} aikana. Ker{\"a}tty aineisto analysoitiin hy{\"o}dynt{\"a}en m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} ja laadullisia menetelmi{\"a}. Tulosten perusteella verkko-oppimisymp{\"a}rist{\"o}jen k{\"a}ytt{\"o} Helsingin yliopistossa oli suurelta osalta yksinkertaista, kuten materiaalinjakelua. Pedagogisesti mielekk{\"a}iden menetelmien, kuten ryhm{\"a}ty{\"o}n tarpeita korostettiin v{\"a}h{\"a}isesti. Haastateltujen, edistyneiden k{\"a}ytt{\"a}jien osaamista kuvasi joko painottuminen teknologiaan tai pedagogiikkaan, tai pedagogisista l{\"a}ht{\"o}kohdista valittujen, teknisesti edistyneiden menetelmien k{\"a}ytt{\"o}. Opettajat olivat p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti tyytyv{\"a}isi{\"a} heille tarjottuihin j{\"a}rjestelmiin, mutta tuloksissa kuvatut Blackboardin tekniset ongelmat perustelivat hyvin Helsingin yliopiston p{\"a}{\"a}t{\"o}ksen luopua siit{\"a} ja siirty{\"a} Moodleen. Opettajat vaihtoivat opetuksessaan verkkov{\"a}lineest{\"a} toiseen kahdella p{\"a}{\"a}strategialla: joko reippaasti mahdollisuuden tultua ja l{\"a}hinn{\"a} ty{\"o}skennellen itsekseen, tai mahdollisimman my{\"o}h{\"a}{\"a}n ja mielell{\"a}{\"a}n muiden neuvoja tai tukea hy{\"o}dynt{\"a}en. Uuden v{\"a}lineen omaksumisprosessiin liittyv{\"a}t tulokset osoittivat lis{\"a}ksi puutteita opetukseen liittyv{\"a}n p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon ja opetusteknologian systemaattisen k{\"a}yt{\"o}n tuessa laitos- ja tiedekuntatasoilla. Opettajat kokivat tekev{\"a}ns{\"a} enemm{\"a}n itsen{\"a}isi{\"a} p{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} kuin olisivat halunneet. Opetusteknologian suositukset, valinnat ja j{\"a}rjestelmien vaihdot tulisi muistaa huomioida opetuksen kokonaisvaltaisen tuen ja kehitt{\"a}misen osana sen sijaan, ett{\"a} sit{\"a} pidet{\"a}{\"a}n vapaaehtoisena lis{\"a}n{\"a} siit{\"a} kiinnostuneille. Siksi opetusteknologian systemaattiseen suunnitteluun ja sen tukeen tulisi keskitty{\"a} viel{\"a}kin enemm{\"a}n ja nimenomaan laitostason prosessein ja johdon tuella.",
keywords = "516 Educational sciences",
author = "Anni Rytk{\"o}nen",
year = "2014",
month = "6",
day = "2",
language = "English",
isbn = "978-952-10-9533-7",
series = "K{\"a}ytt{\"a}ytymistieteellisen tiedekunnan tutkimuksia",
publisher = "Opettajankoulutuslaitos, K{\"a}ytt{\"a}ytymistieteellinen tiedekunta",
number = "355",

}

University of Helsinki teachers as users and adopters of change of web-based learning environments in teaching. / Rytkönen, Anni.

Helsinki, 2014. 153 s.

Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirjaMonografia

TY - THES

T1 - University of Helsinki teachers as users and adopters of change of web-based learning environments in teaching

AU - Rytkönen, Anni

PY - 2014/6/2

Y1 - 2014/6/2

N2 - Suomalaisissa yliopistoissa verkko-oppimisympäristöt tarjotaan opettajille keskitetysti ylläpidettyinä palveluina. Tekninen kehitys ja järjestelmien rajalliset elinkaaret aiheuttavat painetta järjestelmien valintaan ja vaihtoon aika ajoin. Näin tapahtui myös Helsingin yliopistossa kun Blackboard vaihdettiin Moodleen vuosina 2008-2011. Opettajat, jotka olivat tottuneet käyttämään yhtä järjestelmää, joutuivat vaihtamaan toiseen järjestelmään. Tämä vaihtoprosessi oli tausta tutkimukselleni, jonka päätavoite oli selvittää, miten opettajat käyttävät opetusteknologiaa opetuksessaan ja miten he omaksuvat järjestelmien vaihdon Helsingin yliopistossa. Tavoitteisiin pääsemiseksi määriteltiin neljä päätutkimuskysymystä: 1. Miten Helsingin yliopiston opettajia voidaan kuvailla teknologian käyttäjinä opetuksessaan? 2. Mihin kokeneet käyttäjät keskittävät huomionsa teknologian opetuskäytössä? 3. Miten opettajat käyttävät teknologiaa opetuksessaan? 4. Miten käyttäjät omaksuvat opetuksessa käytettävän teknologian muutoksia? Käyttäjien kokemuksia kerättiin kyselyin, joihin tuli yhteensä 697 vastausta, ja haastatteluin, joita oli 11, vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. Kerätty aineisto analysoitiin hyödyntäen määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tulosten perusteella verkko-oppimisympäristöjen käyttö Helsingin yliopistossa oli suurelta osalta yksinkertaista, kuten materiaalinjakelua. Pedagogisesti mielekkäiden menetelmien, kuten ryhmätyön tarpeita korostettiin vähäisesti. Haastateltujen, edistyneiden käyttäjien osaamista kuvasi joko painottuminen teknologiaan tai pedagogiikkaan, tai pedagogisista lähtökohdista valittujen, teknisesti edistyneiden menetelmien käyttö. Opettajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä heille tarjottuihin järjestelmiin, mutta tuloksissa kuvatut Blackboardin tekniset ongelmat perustelivat hyvin Helsingin yliopiston päätöksen luopua siitä ja siirtyä Moodleen. Opettajat vaihtoivat opetuksessaan verkkovälineestä toiseen kahdella päästrategialla: joko reippaasti mahdollisuuden tultua ja lähinnä työskennellen itsekseen, tai mahdollisimman myöhään ja mielellään muiden neuvoja tai tukea hyödyntäen. Uuden välineen omaksumisprosessiin liittyvät tulokset osoittivat lisäksi puutteita opetukseen liittyvän päätöksenteon ja opetusteknologian systemaattisen käytön tuessa laitos- ja tiedekuntatasoilla. Opettajat kokivat tekevänsä enemmän itsenäisiä päätöksiä kuin olisivat halunneet. Opetusteknologian suositukset, valinnat ja järjestelmien vaihdot tulisi muistaa huomioida opetuksen kokonaisvaltaisen tuen ja kehittämisen osana sen sijaan, että sitä pidetään vapaaehtoisena lisänä siitä kiinnostuneille. Siksi opetusteknologian systemaattiseen suunnitteluun ja sen tukeen tulisi keskittyä vieläkin enemmän ja nimenomaan laitostason prosessein ja johdon tuella.

AB - Suomalaisissa yliopistoissa verkko-oppimisympäristöt tarjotaan opettajille keskitetysti ylläpidettyinä palveluina. Tekninen kehitys ja järjestelmien rajalliset elinkaaret aiheuttavat painetta järjestelmien valintaan ja vaihtoon aika ajoin. Näin tapahtui myös Helsingin yliopistossa kun Blackboard vaihdettiin Moodleen vuosina 2008-2011. Opettajat, jotka olivat tottuneet käyttämään yhtä järjestelmää, joutuivat vaihtamaan toiseen järjestelmään. Tämä vaihtoprosessi oli tausta tutkimukselleni, jonka päätavoite oli selvittää, miten opettajat käyttävät opetusteknologiaa opetuksessaan ja miten he omaksuvat järjestelmien vaihdon Helsingin yliopistossa. Tavoitteisiin pääsemiseksi määriteltiin neljä päätutkimuskysymystä: 1. Miten Helsingin yliopiston opettajia voidaan kuvailla teknologian käyttäjinä opetuksessaan? 2. Mihin kokeneet käyttäjät keskittävät huomionsa teknologian opetuskäytössä? 3. Miten opettajat käyttävät teknologiaa opetuksessaan? 4. Miten käyttäjät omaksuvat opetuksessa käytettävän teknologian muutoksia? Käyttäjien kokemuksia kerättiin kyselyin, joihin tuli yhteensä 697 vastausta, ja haastatteluin, joita oli 11, vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. Kerätty aineisto analysoitiin hyödyntäen määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tulosten perusteella verkko-oppimisympäristöjen käyttö Helsingin yliopistossa oli suurelta osalta yksinkertaista, kuten materiaalinjakelua. Pedagogisesti mielekkäiden menetelmien, kuten ryhmätyön tarpeita korostettiin vähäisesti. Haastateltujen, edistyneiden käyttäjien osaamista kuvasi joko painottuminen teknologiaan tai pedagogiikkaan, tai pedagogisista lähtökohdista valittujen, teknisesti edistyneiden menetelmien käyttö. Opettajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä heille tarjottuihin järjestelmiin, mutta tuloksissa kuvatut Blackboardin tekniset ongelmat perustelivat hyvin Helsingin yliopiston päätöksen luopua siitä ja siirtyä Moodleen. Opettajat vaihtoivat opetuksessaan verkkovälineestä toiseen kahdella päästrategialla: joko reippaasti mahdollisuuden tultua ja lähinnä työskennellen itsekseen, tai mahdollisimman myöhään ja mielellään muiden neuvoja tai tukea hyödyntäen. Uuden välineen omaksumisprosessiin liittyvät tulokset osoittivat lisäksi puutteita opetukseen liittyvän päätöksenteon ja opetusteknologian systemaattisen käytön tuessa laitos- ja tiedekuntatasoilla. Opettajat kokivat tekevänsä enemmän itsenäisiä päätöksiä kuin olisivat halunneet. Opetusteknologian suositukset, valinnat ja järjestelmien vaihdot tulisi muistaa huomioida opetuksen kokonaisvaltaisen tuen ja kehittämisen osana sen sijaan, että sitä pidetään vapaaehtoisena lisänä siitä kiinnostuneille. Siksi opetusteknologian systemaattiseen suunnitteluun ja sen tukeen tulisi keskittyä vieläkin enemmän ja nimenomaan laitostason prosessein ja johdon tuella.

KW - 516 Educational sciences

M3 - Doctoral Thesis

SN - 978-952-10-9533-7

T3 - Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkimuksia

CY - Helsinki

ER -

Rytkönen A. University of Helsinki teachers as users and adopters of change of web-based learning environments in teaching. Helsinki, 2014. 153 s. (Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkimuksia; 355).