Yhteenkuuluvuus inklusiivisen varhaiskasvatuksen osana

Saara Murto-Heiniö; Mari Saha; Henri Pesonen

Yhteenkuuluvuus inklusiivisen varhaiskasvatuksen osana

Saara Murto-Heiniö
, Mari Saha
, Henri Pesonen

Kasvatustieteiden osasto

Tutkimustuotos: Artikkelijulkaisu › Artikkeli › Ammatillinen

Abstrakti

Tässä artikkelissa käsittelemme inklusiivista varhaiskasvatusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pyritään vahvistamaan lasten osallisuutta ympäristöstä aiheutuvia osallistumisen esteitä purkamalla, lapsen yksilölliset tuen tarpeet tunnistamalla ja niihin vastaamalla. Erityisesti osallisuuden vahvistamisessa yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen asia. Murto-Heiniön (2020) laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lapsilähtöisesti ja moni-menetelmällisesti esikouluikäisten lasten käsityksiä kuuluvuuden tunteesta sosiaalista osallisuutta painottaen. Tulokset osoittivat, että kuuluvuuden tunne määrittyy lasten käsityksissä vaihtelevin painotuksin tunteena, itsetuntona, liittymisenä, kohtaamisena, sosiaalisena hyväksyntänä, yhteisöön kuulumisena ja paikkakiintymyksenä. Käsitysten perusteella tietynlainen vuorovaikutus vertaissuhteissa, aikuisten tuki ja apu sekä ympäristön tuttuus parantavat kuuluvuuden tunnetta.

Alkuperäiskieli	suomi
Lehti	e-Erika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia
Vuosikerta	2021
Numero	2
Sivut	34-40
Sivumäärä	7
Tila	Julkaistu - marrask. 2021
OKM-julkaisutyyppi	D1 Artikkeli ammattilehdessä

Tieteenalat

516 Kasvatustieteet
inklusiivinen varhaiskasvatus

Pääsy asiakirjaan

document (1)Lopullinen julkaistu versio, 635 KBLisenssi: CC BY

https://journals.helsinki.fi/e-erika/article/view/1709Lisenssi: CC BY

Siteeraa tätä

@article{ee2b4417e16543c48e652a49dfa73ef0,

title = "Yhteenkuuluvuus inklusiivisen varhaiskasvatuksen osana",

abstract = "T{\"a}ss{\"a} artikkelissa k{\"a}sittelemme inklusiivista varhaiskasvatusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pyrit{\"a}{\"a}n vahvistamaan lasten osallisuutta ymp{\"a}rist{\"o}st{\"a} aiheutuvia osallistumisen esteit{\"a} purkamalla, lapsen yksil{\"o}lliset tuen tarpeet tunnistamalla ja niihin vastaamalla. Erityisesti osallisuuden vahvistamisessa yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen asia. Murto-Heini{\"o}n (2020) laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lapsil{\"a}ht{\"o}isesti ja moni-menetelm{\"a}llisesti esikouluik{\"a}isten lasten k{\"a}sityksi{\"a} kuuluvuuden tunteesta sosiaalista osallisuutta painottaen. Tulokset osoittivat, ett{\"a} kuuluvuuden tunne m{\"a}{\"a}rittyy lasten k{\"a}sityksiss{\"a} vaihtelevin painotuksin tunteena, itsetuntona, liittymisen{\"a}, kohtaamisena, sosiaalisena hyv{\"a}ksynt{\"a}n{\"a}, yhteis{\"o}{\"o}n kuulumisena ja paikkakiintymyksen{\"a}. K{\"a}sitysten perusteella tietynlainen vuorovaikutus vertaissuhteissa, aikuisten tuki ja apu sek{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}n tuttuus parantavat kuuluvuuden tunnetta.",

keywords = "516 Kasvatustieteet, inklusiivinen varhaiskasvatus",

author = "Saara Murto-Heini{\"o} and Mari Saha and Henri Pesonen",

year = "2021",

month = nov,

language = "suomi",

volume = "2021",

pages = "34--40",

journal = "e-Erika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia",

publisher = "Koulutuksen arviointikeskus",

number = "2",

}

TY - JOUR

T1 - Yhteenkuuluvuus inklusiivisen varhaiskasvatuksen osana

AU - Murto-Heiniö, Saara

AU - Saha, Mari

AU - Pesonen, Henri

PY - 2021/11

Y1 - 2021/11

N2 - Tässä artikkelissa käsittelemme inklusiivista varhaiskasvatusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pyritään vahvistamaan lasten osallisuutta ympäristöstä aiheutuvia osallistumisen esteitä purkamalla, lapsen yksilölliset tuen tarpeet tunnistamalla ja niihin vastaamalla. Erityisesti osallisuuden vahvistamisessa yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen asia. Murto-Heiniön (2020) laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lapsilähtöisesti ja moni-menetelmällisesti esikouluikäisten lasten käsityksiä kuuluvuuden tunteesta sosiaalista osallisuutta painottaen. Tulokset osoittivat, että kuuluvuuden tunne määrittyy lasten käsityksissä vaihtelevin painotuksin tunteena, itsetuntona, liittymisenä, kohtaamisena, sosiaalisena hyväksyntänä, yhteisöön kuulumisena ja paikkakiintymyksenä. Käsitysten perusteella tietynlainen vuorovaikutus vertaissuhteissa, aikuisten tuki ja apu sekä ympäristön tuttuus parantavat kuuluvuuden tunnetta.

AB - Tässä artikkelissa käsittelemme inklusiivista varhaiskasvatusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pyritään vahvistamaan lasten osallisuutta ympäristöstä aiheutuvia osallistumisen esteitä purkamalla, lapsen yksilölliset tuen tarpeet tunnistamalla ja niihin vastaamalla. Erityisesti osallisuuden vahvistamisessa yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen asia. Murto-Heiniön (2020) laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lapsilähtöisesti ja moni-menetelmällisesti esikouluikäisten lasten käsityksiä kuuluvuuden tunteesta sosiaalista osallisuutta painottaen. Tulokset osoittivat, että kuuluvuuden tunne määrittyy lasten käsityksissä vaihtelevin painotuksin tunteena, itsetuntona, liittymisenä, kohtaamisena, sosiaalisena hyväksyntänä, yhteisöön kuulumisena ja paikkakiintymyksenä. Käsitysten perusteella tietynlainen vuorovaikutus vertaissuhteissa, aikuisten tuki ja apu sekä ympäristön tuttuus parantavat kuuluvuuden tunnetta.

KW - 516 Kasvatustieteet

KW - inklusiivinen varhaiskasvatus

M3 - Artikkeli

VL - 2021

SP - 34

EP - 40

JO - e-Erika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia

JF - e-Erika: Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia

IS - 2

ER -