Yksin osana elinkaarta

Emma Terämä, Maija Tiitu, Juho-Matti Paavola, Arttu Vainio, Niku Määttänen, Anneli Miettinen, Osmo Kontula, Heikki Tuomas Hiilamo

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

Kuvaus

Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, ja eri-ikäisten asuntokunnista yhteensä yli 40 % on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selvästi. Eliniän pitenemisen myötä myös todennäköisyys yksinasumiseen kasvaa. Yksinasuvien kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa. Selvityksellä haettiin tietoa yksinasumisen rakenteellisista tekijöistä, sekä yksin asujien elinoloista ja hyvinvoinnista. Selvityksessä todetaan, että Suomessa yksinasuminen jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat asuvat keskimäärin ei-yksinasuvia useammin lähellä kaupunkikeskustoja, joissa on hyvä palvelutarjonta, mutta yksinasuvista miehistä useampi kuin naisista asuu maaseudulla. Vain murto-osa asuu yksin pitkään, yli 20 vuotta. Yksinasuvat saavuttavat keskimäärit samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin ei-yksin asuvat. Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset myös koetaan ongelmaksi yksinasuvilla. Tilanteen helpottamisen keinot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Köyhyysrajan alle jäävien yksinasuvien osuus Suomessa on n. 30 % ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien köyhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riittää elinkustannusten kattamiseen, mukaan lukien asuminen. Keskimäärin yksinasuminen ei kuitenkaan yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen. Selvityksessä ehdotetaan myös lisäselvityskohteita.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaValtioneuvoston kanslia
Sivumäärä105
ISBN (elektroninen)978-952-287-617-1
TilaJulkaistu - 27 marraskuuta 2018
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
Numero66/2018
ISSN (elektroninen)2342-6799

Tieteenalat

  • 5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka
  • tutkimus
  • tutkimustoiminta
  • yksinasuva
  • elinkaarinäkökulma
  • sosiaali- ja terveyspalvelut
  • terveyspalvelut
  • ansiotulot
  • verotus
  • etuudet

Lainaa tätä

Terämä, E., Tiitu, M., Paavola, J-M., Vainio, A., Määttänen, N., Miettinen, A., ... Hiilamo, H. T. (2018). Yksin osana elinkaarta. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; Nro 66/2018). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Terämä, Emma ; Tiitu, Maija ; Paavola, Juho-Matti ; Vainio, Arttu ; Määttänen, Niku ; Miettinen, Anneli ; Kontula, Osmo ; Hiilamo, Heikki Tuomas. / Yksin osana elinkaarta. Helsinki : Valtioneuvoston kanslia, 2018. 105 Sivumäärä (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; 66/2018).
@book{e9d6d24d0b0a417493f3f63aa34a1b2b,
title = "Yksin osana elinkaarta",
abstract = "Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, ja eri-ik{\"a}isten asuntokunnista yhteens{\"a} yli 40 {\%} on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien m{\"a}{\"a}r{\"a} sek{\"a} yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selv{\"a}sti. Elini{\"a}n pitenemisen my{\"o}t{\"a} my{\"o}s todenn{\"a}k{\"o}isyys yksinasumiseen kasvaa. Yksinasuvien kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa laadullisten ja m{\"a}{\"a}r{\"a}llisten aineistojen valossa. Selvityksell{\"a} haettiin tietoa yksinasumisen rakenteellisista tekij{\"o}ist{\"a}, sek{\"a} yksin asujien elinoloista ja hyvinvoinnista. Selvityksess{\"a} todetaan, ett{\"a} Suomessa yksinasuminen jakautuu ep{\"a}tasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat asuvat keskim{\"a}{\"a}rin ei-yksinasuvia useammin l{\"a}hell{\"a} kaupunkikeskustoja, joissa on hyv{\"a} palvelutarjonta, mutta yksinasuvista miehist{\"a} useampi kuin naisista asuu maaseudulla. Vain murto-osa asuu yksin pitk{\"a}{\"a}n, yli 20 vuotta. Yksinasuvat saavuttavat keskim{\"a}{\"a}rit samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin ei-yksin asuvat. Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset my{\"o}s koetaan ongelmaksi yksinasuvilla. Tilanteen helpottamisen keinot eiv{\"a}t kuitenkaan ole yksiselitteisi{\"a}. K{\"o}yhyysrajan alle j{\"a}{\"a}vien yksinasuvien osuus Suomessa on n. 30 {\%} ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien k{\"o}yhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riitt{\"a}{\"a} elinkustannusten kattamiseen, mukaan lukien asuminen. Keskim{\"a}{\"a}rin yksinasuminen ei kuitenkaan yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen. Selvityksess{\"a} ehdotetaan my{\"o}s lis{\"a}selvityskohteita.",
keywords = "5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka, tutkimus, tutkimustoiminta, yksinasuva, elinkaarin{\"a}k{\"o}kulma, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveyspalvelut, ansiotulot, verotus, etuudet",
author = "Emma Ter{\"a}m{\"a} and Maija Tiitu and Juho-Matti Paavola and Arttu Vainio and Niku M{\"a}{\"a}tt{\"a}nen and Anneli Miettinen and Osmo Kontula and Hiilamo, {Heikki Tuomas}",
year = "2018",
month = "11",
day = "27",
language = "suomi",
series = "Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja",
publisher = "Valtioneuvoston kanslia",
number = "66/2018",
address = "Suomi",

}

Terämä, E, Tiitu, M, Paavola, J-M, Vainio, A, Määttänen, N, Miettinen, A, Kontula, O & Hiilamo, HT 2018, Yksin osana elinkaarta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Nro 66/2018, Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.

Yksin osana elinkaarta. / Terämä, Emma; Tiitu, Maija; Paavola, Juho-Matti; Vainio, Arttu; Määttänen, Niku; Miettinen, Anneli; Kontula, Osmo; Hiilamo, Heikki Tuomas.

Helsinki : Valtioneuvoston kanslia, 2018. 105 s. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; Nro 66/2018).

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

TY - BOOK

T1 - Yksin osana elinkaarta

AU - Terämä, Emma

AU - Tiitu, Maija

AU - Paavola, Juho-Matti

AU - Vainio, Arttu

AU - Määttänen, Niku

AU - Miettinen, Anneli

AU - Kontula, Osmo

AU - Hiilamo, Heikki Tuomas

PY - 2018/11/27

Y1 - 2018/11/27

N2 - Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, ja eri-ikäisten asuntokunnista yhteensä yli 40 % on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selvästi. Eliniän pitenemisen myötä myös todennäköisyys yksinasumiseen kasvaa. Yksinasuvien kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa. Selvityksellä haettiin tietoa yksinasumisen rakenteellisista tekijöistä, sekä yksin asujien elinoloista ja hyvinvoinnista. Selvityksessä todetaan, että Suomessa yksinasuminen jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat asuvat keskimäärin ei-yksinasuvia useammin lähellä kaupunkikeskustoja, joissa on hyvä palvelutarjonta, mutta yksinasuvista miehistä useampi kuin naisista asuu maaseudulla. Vain murto-osa asuu yksin pitkään, yli 20 vuotta. Yksinasuvat saavuttavat keskimäärit samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin ei-yksin asuvat. Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset myös koetaan ongelmaksi yksinasuvilla. Tilanteen helpottamisen keinot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Köyhyysrajan alle jäävien yksinasuvien osuus Suomessa on n. 30 % ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien köyhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riittää elinkustannusten kattamiseen, mukaan lukien asuminen. Keskimäärin yksinasuminen ei kuitenkaan yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen. Selvityksessä ehdotetaan myös lisäselvityskohteita.

AB - Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, ja eri-ikäisten asuntokunnista yhteensä yli 40 % on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selvästi. Eliniän pitenemisen myötä myös todennäköisyys yksinasumiseen kasvaa. Yksinasuvien kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa. Selvityksellä haettiin tietoa yksinasumisen rakenteellisista tekijöistä, sekä yksin asujien elinoloista ja hyvinvoinnista. Selvityksessä todetaan, että Suomessa yksinasuminen jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat asuvat keskimäärin ei-yksinasuvia useammin lähellä kaupunkikeskustoja, joissa on hyvä palvelutarjonta, mutta yksinasuvista miehistä useampi kuin naisista asuu maaseudulla. Vain murto-osa asuu yksin pitkään, yli 20 vuotta. Yksinasuvat saavuttavat keskimäärit samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin ei-yksin asuvat. Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset myös koetaan ongelmaksi yksinasuvilla. Tilanteen helpottamisen keinot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Köyhyysrajan alle jäävien yksinasuvien osuus Suomessa on n. 30 % ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien köyhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riittää elinkustannusten kattamiseen, mukaan lukien asuminen. Keskimäärin yksinasuminen ei kuitenkaan yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen. Selvityksessä ehdotetaan myös lisäselvityskohteita.

KW - 5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka

KW - tutkimus

KW - tutkimustoiminta

KW - yksinasuva

KW - elinkaarinäkökulma

KW - sosiaali- ja terveyspalvelut

KW - terveyspalvelut

KW - ansiotulot

KW - verotus

KW - etuudet

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

BT - Yksin osana elinkaarta

PB - Valtioneuvoston kanslia

CY - Helsinki

ER -

Terämä E, Tiitu M, Paavola J-M, Vainio A, Määttänen N, Miettinen A et al. Yksin osana elinkaarta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2018. 105 s. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; 66/2018).