Jäätikön jäljessä: mitä nykytutkimus kertoo Suomen ensiasuttajista

Beskrivning

Asutuksen alku arkeologisesta näkökulmasta – Itämeren, jokien ja järvien rannat alkukoteina

Mannerjään alta paljastunutta Suomea on asutettu yli 10 000 vuoden ajan. Etenkin etelässä ja lännessä asutus on levinnyt sisämaahan rannoilta ja rannikoilta käsin. Historialliset lähteet tarjoavat tästä kehityksestä jonkin verran tietoa keskiajalta lähtien, mutta suurin osa kirjallisesta tiedosta on vasta modernilta ajalta. Arkeologian kautta voimme tavoittaa koko tämän tuhansien vuosien mittaisen taipaleen. Asutuksen alusta saadaan jatkuvasti lisää tietoa. Uusia lähdeaineistoja ja tuoreita tulkintoja kertyy koko ajan lisää.

Sessio nostaa esiin eri aikakausien pioneereja. Keitä olivat Suomen varhaisimmat asuttajat? Millaista oli myöhäisellä kivikaudella vesistöjen varteen hakeutuneen väen elämä? Mikä oli meren takaa tulleiden siirtolaisten rooli keskiajan Uudellamaalla?

Puheenjohtaja: professori Georg Haggren (Turun yliopisto)
Dosentti Mikael A. Manninen (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto): Jäätikön jäljessä: mitä nykytutkimus kertoo Suomen ensiasuttajista
Filosofian tohtori Satu Koivisto (Helsingin yliopisto): Järvien ja jokisuiden asutus ja toimeentulo neoliittisella kivikaudella
Yliopisto-opettaja Tuuli Heinonen (Helsingin yliopisto): Asutusjatkuvuutta vai uudisasutusta? Uudenmaan keskiaikaisten kylien juurilla

Period	11 jan. 2023
Evenemangstitel	TIeteen päivät 2023: Alku - Beginning - Början
Typ av evenemang	Konferens
Plats	Helsinki, FinlandVisa på karta
Omfattning	Nationell