SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN MONIKIELISESSÄ JA -KULTTUURISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ

Projektinformation

Beskrivning

Hankkeen tarkoituksena on etsiä keinoja, joilla voidaan tukea sairaaloiden monikielisissä työympäristöissä työskentelevän hoitohenkilöstön ja lääkärien suomen kielen taidon kehittymistä työn ohessa. Kyseessä on HUS yhtymähallinnon henkilöstöjohdon tilaustyö, ja hankkeen tavoitteena on varmistaa potilasturvallisuutta ja edistää palvelun laatua. Hanke kohdistuu vaativiin asiakaspalvelutilanteisiin, joissa edellytetään syvällistä kielen merkitysten ymmärtämistä ja sujuvaa kielentuottamista, jotta asiakkaiden lakisääteiset oikeudet toteutuvat. Tällaisen ammatillisen kielitaidon voi oppia yhteisön jäsenenä, toimintaan osallistumalla. Työnantajan on tärkeä tukea kielitaidon kehittymistä erilaisin keinoin, ja hankkeessa tuotetaan malli ja keinoja ammatillisen kielitaidon kehittymiseen työssä.

Aiempi tutkimus on jo antanut viitteitä siitä, että monenlaiset ammatilliset kielenkäyttötilanteet ovat haastavia maahanmuuttajataustaisille työntekijöille suomalaisissa sairaaloissa. Lääkäri-potilasvuorovaikutustilanteita on tutkittu kielen näkökulmasta (esim. Korpela 2007, Haakana, Raevaara & Ruusuvuori 2001, Sorjonen, Peräkylä & Eskola 2001; myös Honkasalo 2013), mutta myös muunlaiset ammatilliset tilanteet voivat osoittautua haasteellisiksi: englanninkielisen hoitotyön koulutuksen opiskelijat ovat kokeneet erittäin haastaviksi tilanteet, joissa hoitaja ja lääkäri keskustelevat. Näistä tilanteista puhelimessa käydyt keskustelut ovat haastavimpia.

Sairaalaympäristön haasteena on kielellisten vuorovaikutustilanteiden laaja kirjo potilaiden ja heidän omaistensa kanssa käytävistä keskusteluista kollegoiden ja lääkärien välisiin ammatillisiin keskusteluihin. Suullisten vuorovaikutustilanteiden lisäksi kirjallisten hoitosuunnitelmien laatiminen ja kirjaaminen ovat työtehtäviä, jotka koetaan kielellisesti haastavimmiksi. (Kela & Komppa 2011, myös Hearnden 2008, O´Neill 2011.) Potilasturvallisuuden ja palvelun laadun varmistamisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että hoitohenkilöstön ja lääkärien kielitaito kattaa riittävässä määrin kielen eri osa-alueet.

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa aiempaa tutkimustietoa ja toimintatutkimuksen menetelmää hyödyntäen, a) minkälaisia kielellisiä toimintoja, kuten ammattikieleen liittyviä yleisestä kielenkäytöstä poikkeavia rakenteita ja tekstilajeja hoitohenkilöstö ja lääkärit työssään kohtaavat, ja b) mitkä toiminnot koetaan ongelmallisiksi joko monikielisen työntekijän tai hänen kollegojensa taholta.

Kartoitusten ja aineiston analyysin pohjalta pyritään kehittämään malleja, joiden avulla monikieliset työntekijät voivat vahvistaa kielitaitoaan ja myös motivaatiotaan omaehtoiseen kielenopiskeluun ja joiden avulla työyhteisön suomenkieliset työntekijät voivat edesauttaa kollegoidensa kielitaidon kehittymistä.

Tutkimusmenetelmät, aineisto ja tutkimuksen eteneminen

Tutkimusaineisto koostuu erilaisista kielenkäyttöä työssä kartoittavista osioista:
1) kirjallinen aineisto (=anonymisoidut potilaskertomukset),
2) haastatteluaineisto (=henkilökunnan ja kollegojen omat kokemukset kielenkäyttötilanteista) ja
3) vuorovaikutusaineisto (nauhoitetut vuorovaikutustilanteet potilaiden ja kollegojen kanssa).

Hanke rakentuu neljästä vaiheesta:
1. Alkuvaihe: Havainnoidaan monikielistä työyhteisöä normaalissa työarjessa. Havainnoinnin perusteella valitaan tutkimukseen halukkaat lääkäri(t) ja hoitaja(t) haastateltaviksi. Haastattelujen ja havainnoinnin perusteella valitaan vuorovaikutustilanteet, joita tallennetaan yksityiskohtaisempaa kielen ja vuorovaikutuksen analyysia varten.
2. Aineiston nauhoitus- ja keräysvaihe: Kerätään sekä kirjallinen että suullinen tutkimusaineisto. Nauhoitettavat tilanteet valitaan niin, että niistä on mahdollisimman vähän häiriötä työyhteisölle; erityisesti työntekijöiden ja potilaan välistä vuorovaikutusta kuvattaessa valitaan mahdollisimman neutraaleja tilanteita. Nauhoitteista voidaan litteroida keskustelunkatkelmia tutkittavaksi, mutta kaikki litteraateissa esiintyvät nimet ja muut tunnistamiseen mahdollisesti johtavat tiedot muutetaan opinnäytetöissä ja muissa mahdollisissa tutkimusjulkaisuissa tutkittavien anonymiteetin turvaamiseksi. Kaikilta nauhoituksiin osallistuvilta pyydetään kirjallinen lupa ja nauhoituksista voi kieltäytyä missä tahansa vaiheessa tutkimusta.
3. Mallin hahmottaminen ja ohjeistuksen luominen: Kirjallisen ja suullisen aineiston analyysin perusteella hahmotellaan malli, johon sisältyvät henkilökunnan tyypillisimmät kielenkäyttötilanteet ja tilanteet, joissa esiintyy eniten ongelmia. Malliin kehitetään ohjeistus siitä, mihin kielenkäytön osa-alueisiin työntekijän ja muun työyhteisön olisi kiinnitettävä huomiota, ja esitetään keinoja, miten kielenkäyttöä kyseisissä toistuvissa tai hankalissa tilanteissa voi tukea.
4. Mallin pilotointi ja arviointi: Laaditun mallin pohjalta koulutetaan työntekijöitä ja työyhteisön muita jäseniä toimimaan kielenoppimista tukevalla tavalla. Mallin toimivuutta testataan sekä nauhoittamalla ja analysoimalla
tilanteita, joissa toimitaan malliin pohjautuvilla tavoilla, että haastattelemalla työntekijöitä heidän kokemuksistaan.

Tutkimuksen raportointi

Hanketta toteuttavat yhteistyössä HUS ja Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Hanketta edistetään toistaiseksi opinnäytetöillä.

Vastaavat tutkijat
Vs. professori, Salla Kurhila, Helsingin yliopisto, suomen kielen ja kulttuurin oppiaine
Yliopistonlehtori, FT Johanna Komppa, Helsingin yliopisto, suomen kielen oppiaine

Lähteet
Haakana, Markku – Raevaara, Liisa – Ruusuvuori, Johanna 2001: Lääketieteen termit lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksessa. Teoksessa J. Ruusuvuori, M. Haakana & L. Raevaara (toim.), Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia, s. 196–222. Helsinki, SKS.
Hearnden, Margaret 2008: Coping with differences in culture and communication in health care. Nursing Standard 23 (11), s. 49–57.
Honkasalo, Marja-Liisa 2013. Monikulttuuriset kohtaamiset lääkärin vastaanotolla -hanke. http://users.utu.fi/lmlhon/moni-kulttuuriset-kohtaamiset.pdf
Kela, Maria – Komppa, Johanna 2011: Sairaanhoitajan työkieli - yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja Kieli 31 (4), s. 173–192.
Korpela, Eveliina 2007: Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus lääkärin kysymyksistä. Väitöskirja. Helsinki, SKS
Lehtovirta, Jukka – Vuokko, Riikka (toim.) 2014. Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas. 1/2014. Helsinki. THL. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110913/URN_ISBN_978-952-302-108-2.pdf?sequence=1
O´Neill, Fiona 2011: From language classroom to clinical context: The role of language and culture in communication for nurses using English as a second language. A thematic analysis. International Journal of Nursing Studies 48 (9), s. 1120–1128.
Sorjonen, Marja-Leena – Peräkylä, Anssi – Eskola, Kari (toim.) 2001: Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Tampere, Vastapaino.
StatusPågående
Gällande start-/slutdatum06/05/2015 → …