Uskonnollisten käytäntöjen rakentuminen harrastustoiminnassa

Projektinformation

Beskrivning

Tutkimus tarkastelee uskonnollisten käytäntöjen rakentumista harrastustoiminnassa, eritoten liikunnassa. Tutkimus kysyy, rakentuvatko harrastajien uskonnolliset käytännöt liikuntaharrastusten kautta, sekä miten ja millaisiksi uskonnolliset käytännöt muovautuvat. Tutkimustehtävänä on tarkastella liikuntaharrastuksien kautta rakentuvien uusien uskonnollisten käytäntöjen muovautumista Suomessa sellaisten liikunnanharrastajien parissa, joiden harrastelaji kytkeytyy maailman uskontoperinteisiin.

Modernin maailman sekularisoitumista pidettiin pitkään kiistämättömänä ilmiönä, mutta uusi uskontososiologinen tutkimus on alkanut epäillä ilmiön vääjäämättömyyttä ja yksisuuntaisuutta: on alettu keskustella post-sekularisaatiosta. Post-sekularisoitumisessa, ”uskonnon paluussa”, uskonto ottaa uusia muotoja ja entistä näkyvämmän ja monimuotoisemman roolin yhteiskunnassa, vaikka perinteisten uskonnollisten instituutioiden jäsenmäärät ovatkin kääntyneet laskuun. Tämä näkyy myös Suomessa, jossa ihmiset osallistuvat yhä vähemmän kirkon toimintaan ja samalla kirkosta eroavien määrä kasvaa. Vaikka jäsenyyteen sidotut uskonnonmuodot näyttävätkin vähenevän Suomessa, uskonnolliset käytännöt muuttavat muotoaan ja monipuolistuvat.

Tutkimus kysyy, etsivätkö joihinkin liikunnallisesti orientoituneisiin käytäntöihin osallistuvat niistä sellaista henkisyyttä, jota perinteiset uskonnot eivät tarjoa. Post-sekularisaatioon kytkeytyvä sielu—ruumis –jaottelun uudelleenjäsennys saattaa näkyä esimerkiksi uskontoperinteisiin nojaavien liikuntaharrastusten suosiossa. Uskonnon ja ruumiillisuuden suhde muotoutuu toisenlaiseksi, tuottaen kenties uudenlaisia uskonnollisia käytäntöjä. Liikuntaharrastusten perusta on ruumiillisuudessa, johon voi rakentua lisäksi uskonnollisia ja maailmankuvallisia elementtejä.

Tutkimuksessa uskonnollisuutta lähestytään ruumiillisten ja liikunnallisten käytäntöjen kautta. Harrastustoiminta on hedelmällinen lähestymistapa uskonnollisiin käytäntöihin, sillä uusien suosittujen liikuntamuotojen parista löytyy joogan lisäksi myös muita sekä aasialaiseen ja afrikkalaiseen että eteläamerikkalaiseen kulttuuri- ja uskontoperinteeseen linkittyviä harrastuksia. Näitä ovat itämaiset taistelulajit ja Brasilian kansallislaji capoeira, josta on tullut suosittua ennen muuta urbaanien nuorten aikuisten keskuudessa. Joogassa harrastaja kohtaa hindulaisen uskontoperinteen, itämaisissa taistelulajeissa aasialaisiin uskontotraditioihin liittyviä aineksia buddhalaisuudesta taolaisuuteen, ja capoeirassa afrobrasilialaisen candomblén elementtejä. Nämä lajit ovat uusia tai melko uusia Suomessa ja saaneet lyhyessä ajassa paljon harrastajia. Lajit elävät Suomessa tapahtumarikasta vaihetta lajien rantauduttua Suomeen ja ollessa nyt muuntumassa suomalaisiksi käytännöiksi.

Tutkimus on ajankohtainen, sillä institutionaalinen uskonto on menettämässä merkitystään ja harrastustoiminta saattaa olla omalta osaltaan rakentamassa uudenlaista uskonnollisuutta ja uusia uskonnollisia käytäntöjä. Uskonnollisten käytäntöjen tutkimiselle onkin Suomessa todellinen tarve sillä vain joogan harrastajia on Suomessa kartoitettu alustavasti, mutta muiden lajien osalta ei tutkimustuloksia ole.

Tutkimuksen aineisto kerätään haastatteluilla ja etnografisin menetelmin. Haastattelut toteutetaan sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina harrastajien ja opettajien, sekä opettajien kouluttajien kanssa. Etnografiseksi aineistoksi kerättävät videotaltioinnit valottavat sitä, kuinka käytännöt lähtevät ruumiillisuudesta ja kuinka niihin saattaa rakentua lisäksi uskonnollisia ja maailmankuvallisia elementtejä.

Tutkimus kytkeytyy osaksi laajaa professori Peter Nynäsin (Åbo Akademi) johtamaa viisivuotista tutkimushanketta ”Post-secular culture and changing religious landscape in Finland” joka toteutetaan vuosina 2010–2014.
StatusSlutfört
Gällande start-/slutdatum01/07/201030/06/2014

Vetenskapsgrenar

  • 616 Övriga humanistiska vetenskaper