Viha ja julkisuus

Hankkeessa tutkitaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivää vihapuhetta yhteiskunnallisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta. Oikeustieteellinen osa tehdään pääosin perinteisen lainopin menetelmällä, mutta selvitystä tehtäessä hyödynnetään myös empiirisen tutkimuksen menetelmiä. Yhteiskuntatieteellisessä osuudessa kerätään kyselyaineisto media-alan ammattilaisilta, tutkijoilta ja kansanedustajilta, jotka altistuvat mahdollisesti työssään päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivälle vihapuheelle:

Hankkeessa pyritään selvittämään seuraavia asioita:

1) ILMIÖ: Kuinka yleistä päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivää vihapuhe on ja mitä muotoja se ottaa?

2) VAIKUTUKSET: Vaikuttaako vihapuhe ja häirintä kansanedustajien, media-alan ammattilaisten ja tutkijoiden toimintaan? Eli onko vihapuhe tai pelko sen kohteeksi joutumisesta vaikuttanut toimijoiden päätöksiin tai halukkuuteen tuoda näkemyksiään esiin julkisessa keskustelussa?

3) KOHTEET: Onko media-alan ammattilaisten, tutkijoiden ja kansanedustajien joukossa erityisiä ryhmiä, jotka ovat toisia useammin vihan ja häirinnän kohteena? Erityisryhmien tunnistaminen on tärkeää, jos halutaan estää vihan ja häirinnän negatiiviset vaikutukset.

4) SÄÄNTELY: Millainen vihapuhe on rangaistavaa ja miten vedetään raja rangaistavan ja muun vihapuheen välille? Miten lainsäädäntöä tai esitutkintaa, syyttämiskäytäntöä ja oikeuskäytäntöä voitaisiin kehittää vihapuheen ehkäisemiseksi? Miten työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijän mahdollinen vihapuheen kohteeksi joutumisen riski ennakollisissa työturvallisuusuhkien selvittämisessä ja arvioinnissa? Millaisiin toimenpiteisiin työnantajalla on velvollisuus ryhtyä työntekijän kohdatessa vihapuhetta työssä tai työtehtäviin liittyen?