A new character for identification of females of Eristalinus aeneus (Scopoli, 1763) and E. sepulchralis (Linnaeus, 1758) (Diptera: Syrphidae)

The main character traditionally used for separating females of Eristalinus aeneus (Scopoli, 1763) and E. sepulchralis (Linnaeus, 1758) is the density and extent of pubescence of the compound eyes. As this feature can be difficult to see without a microscope, alternative characters were explored. The pattern of microtomentum (dusting, pollinosity) on the frons and vertex can be used to separate the species: E. aeneus females have a nearly lustrous area around the ocellar tri- angle and frequently also along the upper margins of the compound eyes. In E. sepulchralis the area is clearly and rather uniformly grey dusted, dull to slighly shining. Variation of the character across Europe is briefly discussed; its validity outside Europe remains to be tested. The character states are illustrated by photographs of museum specimens and pic- tures taken in the field.
Leväsurrin Eristalinus aeneus (Scopoli, 1763) ja töpösurrin E. sepulchralis (Linnaeus, 1758) naaraat on perinteisesti mää- ritetty silmien karvoituksen pituuden ja tiheyden perusteella. Karvoitustuntomerkin tulkinta ei kuitenkaan ole aina help- poa eikä se näy ilman hyvää luuppia tai mikroskooppia. Lajit ovat erotettavissa myös päälaen ja silmäkolmion ympäristön pölyttyneisyyden perusteella: leväsurrilla pistesilmien ympäristö ja usein myös verkkosilmien takareunan yläosa on kiil- tävän musta, mikrokarvoitukseton. Töpösurrilla vastaava alue on tasaisen harmaan mikrokarvoituksen peittämä. Myös ot- san keskiosan kuvioinnissa on ero: töpösurrilla on otsan keskellä soikea tumma täplä, joka voi puuttua; leväsurrin otsassa on tumma pystyviiru, jonka yläpäässä on hopeanhohtoinen pilkku.